Media ja viihde ›

Musta oli kanssa hauskoja ne Pahkasika testaa-jutut ja käytännön pilat. Pahkasika on kyllä parasta huumoria kännätessä.

Ave Koskela
 
Ave tulee nimistä Ari ja Vesa. Koskelan veljekset siis tuota yhdessä tekivät. Hemmo Paskiainen -collegepaita löytyy vielä kaapista. Oma suosikkini oli ehdottomasti Jurpo noista Pahkiksen sarjissankareista. kaikki Jurpo-albumit löytyy, yksi niistä Pyykkösen nimmareilla ja käsinpiirretyllä Jurpo-stripillä. Ai niin, Jurpo-paita löytyy myöskin :). Olin kestotilaaja vuosikausia ja vieläkin suurin osa noista löytyy kotoa. Taso tosiaankin alkoi laskea loppuvuosina, joten lopettaminen ei harmittanut.
 
Pahkasikahan mm. onnistui vahingossa "ennustamaan" Tsernobylinkin. Yhden Pahkiksen kannessa on iloinen sienipilvi aika tarkasti ko. paikan yläpuolella reilusti ennen tapausta.
 
Useamman oman tekstinkin sain sinne lukijoiden palstalle ujutettua.
 
E: Pahkasika on kyllä parasta huumoria kännätessä.
Trivial Boozing -peliä on pelattu kerran jos toisenkin aikoinaan :-).
 
E2: Pakko vielä linkittää tämä mustan huumorin klassikkosarjakuva tähän ketjuun: http://www.taivaansusi.net/taide/sarjis/jeesus.html

Pahkasikahan mm. onnistui vahingossa "ennustamaan" Tsernobylinkin. Yhden Pahkiksen kannessa on iloinen sienipilvi aika tarkasti ko. paikan yläpuolella reilusti ennen tapausta.
 
Se oli legendaarisen sotanumeron kansi. Siitä lehdestähän osa materiaalista jouduttiin jättämään pois uusintajulkaisusta oikein käräjäoikeuden päätöksellä - kuulemma joku armeijan kantapeikko oli kokenut kunniaansa loukatun tjsp.
 
Useamman oman tekstinkin sain sinne lukijoiden palstalle ujutettua.
 
Heh, nytkö löytyi niiden "luin Pahkasikaa ja tulin hulluksi, julkaskaa tää kirje että tiedän näitten olevan aitoja" -kirjeiden kirjoittaja?
 
http://www.taivaansusi.net/taide/sarjis/jeesus.html
 
On se vain sääli että Ari Pirttisalo ei enää taida tehdä sarjakuvia, vaan taitaa tehdä muita kuvitustöitä. Tuokin on lähes 25 vuotta vanha, mutta toimii edelleen. Jurponkaan piirtäjästä Hannu Pyykkösestä ei ole vuosiin kuulunut mitään.
Mihinkähän kaikki entiset Pahkiksen tekijät ovat oikein joutuneet?

Kerran luokkaretkellä naurettiin kaverin kanssa niin kovaa yhdelle Pahkikselle että kolmas tyyppi tuli, takavarikoi sen ja piilotti! "Jo riittää se hekotus".
 
Paras lehti.

Vieläkin meinaa itku päästä kun parikymppisenä kannoin melkein kaikki Pahkasiat divariin.
 
Omia suosikkeja ovat Jurpo, Pallopäät ja Pahkeinen. Mahtava lehti se oli, mutta kuten edellä jo joku mainitsi niin taso laski kovasti loppu vaiheessa. Pitänee kerätä takaisin kaikki Pahkikset ja Tapiirit samalla.

Mikäs oli se virallinen syy miks ne lopetti lehden tekemisen? Että maailma oli jo niin himmee mesta ettei satiirilehdellä ollu enää mitään satirisoitavaa? Näin minä kuulin.
 
Tarinahan kertoo että Markku ja co. päättivät kännyköiden yleistyessä että jos joskus maailmassa firmoilla on jengiä duunissa jotka suunnittelevat kännyköihin pelejä niin laitetaan pillit pussiin.
 
Tarinoitahan riittää.

Muita tutustumisen arvoisia Mattilan teoksia on mm. Ankalinnan (sic.) Mielisairaala
 
Hep! Toissapäivänä poistin tämän Suomalaisen alelaarista. Loistavaa kamaa.

Peris oli yks lemppareista ja tietty Vanhat Herrat!

Komp!
 
Täytyy sanoa, että Hemmot eivät koskaan minulle kolahtaneet. Miihkali, tuo sosiaalistava kuvasarja perheen pienimmille, toimi paljon paremmin 8-)
 
Sarjakuvaparodioista on jäänyt mieleen se Tom ja Jerry -pätkä, jossa kissa ajaa hiirtä takaa iloisesti, huitaisee pesismailalla ja kuuluu RUKS! "Mitä, et kai sä... sano jotain... voi jumalauta... ei kai kukaan nähnyt... voi jumalauta..."
 
Mutta 80-luvun pahkiksissa oli kyllä huikeita herkkuja, mm. melkein koko Maanpuolustushenkinen Pahkasika panssarivaunutesteineen (TM - Taistelujen Maailma koetappaa).

Mutta 80-luvun pahkiksissa oli kyllä huikeita herkkuja, mm. melkein koko Maanpuolustushenkinen Pahkasika panssarivaunutesteineen (TM - Taistelujen Maailma koetappaa).
 
Panssarivaunun kuvateksti:"Söpön kulmikas perä, eikö vain"

Pakko mainita vielä muutamia loistavia kaksiosaisia nimiä: Purjoliisa, Minnaryyni, N'kwimbo-Sakari Tossavainen-N'Byelelele...

Tarinahan kertoo että Markku ja co. päättivät kännyköiden yleistyessä että jos joskus maailmassa firmoilla on jengiä duunissa jotka suunnittelevat kännyköihin pelejä niin laitetaan pillit pussiin.
 
Yksi tarina taisi olla se että kun R-kioskilla myydään keskiolutta niin on aika laittaa lappu luukulle.

Musta oli kanssa hauskoja ne Pahkasika testaa-jutut ja käytännön pilat. Pahkasika on kyllä parasta huumoria kännätessä.
 
Onko sullakin tää uskomaton muisto, kuinka siinä täysikäisyyden kynnyksellä alkaa juoda alkoholia ja lukee Pahkasikaa, ja sivu sivulta on enemmän päissään ja koko ajan vain lukee?
 
Tää on jäänyt niin monesta kertaa mieleen kaverin mökiltä 70/80 -lukujen taitteesta. On kesä. Istun keinutuolissa pullo vieressä ja luen Pahkasikaa.
 
Enkä ollut ainoa. Tais olla lukioajan loppuja, kun luokkatoveri istui koko pitkät bileet keittiössä lukemassa uutta Pahkista, sarjaa "Miihkali ja potta" yhä uudestaan, lopulta nousee ylös, kirjoittaa jääkaapin oveen: "Ja paljon pissaa örähtää isäkin" - ja kaatuu sammuneena maahan.
 
Hieno juttu oli Pahkis. Olennainen osa oman nuoruuden maailmaa.
:-D
 
Pahkiksen lopusta kiinnostuneille: Pahkasian "maistereista ja latinisteista" kuten heitä nimitettiin Pauli Heikkilä on vakavasti otettava kirjailija, Markku Paretskoilla on pilailuväline-postimyyntifirma ja hän julkaisee epäsäännöllisesti News Of The World -tyylistä sanomalehteä, johon hän keksii itse kaikki uutiset, Juha Ruusuvuori on vakavasti otettava kirjailija...
 
Mitään sitovaa ei kuulemma ole päätetty suuntaan eikä toiseen.

Enkä ollut ainoa. Tais olla lukioajan loppuja, kun luokkatoveri istui koko pitkät bileet keittiössä lukemassa uutta Pahkista, sarjaa "Miihkali ja potta" yhä uudestaan, lopulta nousee ylös, kirjoittaa jääkaapin oveen: "Ja paljon pissaa örähtää isäkin" - ja kaatuu sammuneena maahan.
 
:D
 
Onhan noita muistoja Pahkiksen lukemisesta kotibileissä ja varsinkin bileitä seuraavana aamuna, jolloin jutut naurattivat - jos mahdollista - kaksin verroin enemmän: "Samalla saat mukavaa hupia resupekkalauman mesoessa epätietoisena kartanolla.", "Hajosiko jo Taunuksen levypyörä ja jarrukenkä uus, että pistää vihaksi!" jne jne jne

Onko sullakin tää uskomaton muisto, kuinka siinä täysikäisyyden kynnyksellä alkaa juoda alkoholia ja lukee Pahkasikaa, ja sivu sivulta on enemmän päissään ja koko ajan vain lukee?
 
Itse asiassa mulla on elävä muisto sellaisesta tilanteesta, kun pari kaveria oli olleet vähän sienestämässä ja istuivat sitten meidän keittiössä eväitään nauttimassa - itse tyydyin juomiin. Luettiin siinä sitten Pahkiksen dieettineuvoja (siis ekana päivänä kaksi koskista ja yksin herne jne jne., tokana yksi koskis ja voileipä jne.) silleen hyvin hitaasti. Koko jutun kertominen kesti varmaan pari tuntia tyyppien pudotessa tuolilta joka lauseen jälkeen ja nauramisen tehdessä jo kipeää.

nämä on kyllä parhautta

Voi perkelsson, mulla oli joskus miltei kaikki Pahkasiat. Sitten kun muutin kotoa pois ja tunsin itseni kovin aikuistuneeksi, lahjoitin ne kaikki silloiselle bändikaverilleni. Nyt olen lapsellisempi kuin koskaan eikä mulla ole yhtään Pahkasikaa.
 
No, Ryhmä-X:ille kävi vielä huonommin. Ne päätyivät roskikseen. I`m stupid! Right on.

Lukioaikaan uuden Soundin ja Pahkasian ilmestyminen olivat musiikin jälkeen tärkeimmät asiat. Silloin ei edes dokailtu niin paljon. Mieleen ovat jääneet hervantalaisveljesten rajaselkkaus; toisen paperilennokki loukkasi toisen ilmatilaa ja lennokki räjäytettiin papatilla. Pikkuilmot olivat mieliosastoani: vaihdetaan anoppi Lada 1200 kampiakseliin. nimim. Miel. vaikka Auschwitziin –tai jotenkin näin.
 
Sain muuten Roskildessa 1983 muistaakseni Jukka Mikkolalta pahkasika -badgen, jossa luki: Minulla on porttikielto tänne.

Itselläni oli muutama Pahkis aikoinaan, ja ihan hyviä muistoja niistä jäi. Vanha kunnon Peräsmies oli niin helkkarin hyvin piirretty, että nauratti väkisinkin.