Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Hoi nerot!
Kertokaas tyhmälle, että kun tässä teen nettisivua, niin miten saan asetettua sen sivun niin että se aukeaa semmoisena puolta pienempänä ikkunana se sivu?
Frontpage editorilla teen
 
Ei taida onnistua kuin Javascript-kielellä enkä juuri nyt jaksa muistaa kuinka se tehtiin, sillä on jo aikaa siitä kun olen viimeksi Javascriptiä käyttänyt... Kysymys: haluatko varmasti käyttää ko keinoa?

Ei taida onnistua kuin Javascript-kielellä enkä juuri nyt jaksa muistaa kuinka se tehtiin, sillä on jo aikaa siitä kun olen viimeksi Javascriptiä käyttänyt... Kysymys: haluatko varmasti käyttää ko keinoa?
 
No eipä tuo välttämätön ole. Sopis vaan paremmin pieneen ikkunaan
Kiitos kuitenkin

No eipä tuo välttämätön ole. Sopis vaan paremmin pieneen ikkunaan
Kiitos kuitenkin
 
Laita sisältö haluamasi kokoiseen taulukkoon ja keskitä se sivulle leveyssuunnassa. Se toimii ulkoasullisestikin paremmin kuin pakotettu ikkunakoon muuttaminen, käyttäjät eivät pidä siitä, että selainikkunaa muutellaan ja minulla ainakin ko. Javascript-ominaisuus on laitettu selaimesta pois päältä.

Laita sisältö haluamasi kokoiseen taulukkoon
 
Mutta eihän taulukoita saa käyttää taittotarkoituksiin :)
 
HTML-sivun pitäisi sisältää vain sivun rakenne ja sisältö. Taitto laitetaan sitten erilliseen CSS-tyylisivuun. Näin se ainakin periaatteessa pitäisi tehdä.

Mutta eihän taulukoita saa käyttää taittotarkoituksiin :)
 
HTML-sivun pitäisi sisältää vain sivun rakenne ja sisältö. Taitto laitetaan sitten erilliseen CSS-tyylisivuun. Näin se ainakin periaatteessa pitäisi tehdä.
 
No niin minäkin sen teen, mutta kun kysyjä käyttää Frontpagea, niin lienee turha lähteä tuolle tielle :)
 
Pakko niitä taulukoita on silti joskus käyttää, ei voi mitään. Ainakaan vielä en ole saanut toimimaan divin sisäistä paddingia kaikissa selaimissa (lue: IE) siten, ettei se venytä koko perkeleen taittoa.

Mitä? Ai ei saa käyttää. Täytyy soittaa kaikille, etä nyt lähtee sivut uusintataittoon.
 
Eikö table muka ole perusmuotoilua? Mä oon taas pudonnut kelkasta.

Kyllä taittoon kannattaa (ja melkein pitääkin) käyttää taulukoita, kuten myös CSS:ää.

Mitä? Ai ei saa käyttää. Täytyy soittaa kaikille, etä nyt lähtee sivut uusintataittoon.
 
Eikö table muka ole perusmuotoilua? Mä oon taas pudonnut kelkasta.
 
Raskasta on taulukoiden käyttö ja sitä tulisi välttää viimeiseen saakka, sehän on suositus.
 
Suurin osa taittohommista hoituu paljon helpommin ja toimivammin css:n avulla ja siten tulee nätimpää html:ääkin, helpompi päivittää yms., kun tyyli ja muotoilut ovat erillisessä tiedostossa. Ei tarvitse joka perkeleen sivua päivittää, kun haluaa kirjasinta vaihtaa tai otsakekuvaa (tai mitä vain).

Raskasta on taulukoiden käyttö ja sitä tulisi välttää viimeiseen saakka, sehän on suositus.
 
Suurin osa taittohommista hoituu paljon helpommin ja toimivammin css:n avulla ja siten tulee nätimpää html:ääkin, helpompi päivittää yms., kun tyyli ja muotoilut ovat erillisessä tiedostossa. Ei tarvitse joka perkeleen sivua päivittää, kun haluaa kirjasinta vaihtaa tai otsakekuvaa (tai mitä vain).
 
Öö? Mulla on nyt jotkin termit sekaisin varmaan. Tottakai tyylit ja fontit yms on cascading stylea ja muut päivitettävät osiot PHP hakee omista kansioistaan. Mutta... eikö siis saa, tai pitää välttää, td class= tyyppisiä ratkaisuja?
 
Miten CSS:ään saa muotoilumääreitä, jollei niitä erikseen kutsu hötömölöllä?
 
Taidan hakeutua takaisin koulunpenkille.

Öö? Mulla on nyt jotkin termit sekaisin varmaan. Tottakai tyylit ja fontit yms on cascading stylea ja muut päivitettävät osiot PHP hakee omista kansioistaan. Mutta... eikö siis saa, tai pitää välttää, td class= tyyppisiä ratkaisuja?
 
Idis siis on se, ettei taittoa tehtäisi taulukoilla. Toki taulukoita saa käyttää, mutta niitä suositellaan käytettäväksi vain taulukko-datalle. Sitä saa toki "laillisesti" muotoilla noilla td class="jotain" -hommeleilla. Eikä mikään selain ala itkeä vielä, jos teet taitonkin tableilla, mutta sitä ei suositella.
 
Miten CSS:ään saa muotoilumääreitä, jollei niitä erikseen kutsu hötömölöllä?
 
Tottakai niitä kutsutaan hötömölöllä, mutta muotoiluun ei tarvitse käyttää tableja. Pitkän tähtäimen tavoite näiden sivuntekokielten kehittäjillä on se, että sivun sisältö ja sivun muotoilu saataisiin erotettua omiin dokumentteihinsa. Eli html-dokumentti sisältäisi vain sivun sisällön ja siihen liittyvät tiedot, ja css-doku taas sivun ulkoasuun liittyvät tiedot. "Perinteinen" html-doku on aika hirveää päivitettävää pahimmillaan tuon takia juuri, kun ulkonäködata ja sisältö ovat samassa dokussa. Töissä olen vääntänyt www-sivuja myös aikana ennen css:ää, ja se se vasta riemuisaa puuhaa olikin, esim. fonttimääritykset taulukon soluihin sijoitetulle tekstille. Joka ikiselle solulle oma font-tagi, ja auta armias kun graafikko tuli ja sanoi et "tee sittenkin sillä pari pistettä isommalla fontilla jooko. Paitsi tuohon kohtaan..."
 
Mitenkö onnistuu sitten se, ettei html:ssä puututa ulkonäköasioihin? Siten, että html-dokumenttiin kerätään sivun sisältö, kerrotaan minkälaisesta sisällöstä on kyse (leipätekstiä, otsikoita, ingressejä, linkkejä, valikoita jne) ja näille sitten css-tiedostossa määritellään ulkonäkö, sijainnista lähtien. Hötömölössä on komennot eri otsikkotyypeille, joita voidaan css:ssä muokata, kuten myös esim. listoille, linkeille ja kappaleteksteille. Omia komentoja ei ole olemassa ingresseille, leipätekstille, lähdeviitteille tms. eri tyyppisille sisällöille, mutta näissä tapauksissa voi yleensä käyttää div-tageja. Diveille voidaan antaa class-attribuutilla nimi, esim. ingressi, linkkilista, leipis tai napanöyhtä, ja css-tiedostossa näille kaikille voidaan määritellä ulkonäköasiat ihan sivulla sijainnista lähtien -> ei tarvetta tableille oikeaan kohtaan sivulla sijoittamiseksi.
 
Taidan hakeutua takaisin koulunpenkille.
 
Älä suotta! Aloita vaikka näistä:
 
http://www.csszengarden.com/
 
Tuolla saitilla on täsmälleen samasta html-dokumentista (eli "siitä sivun sisällöstä") muokattu erilaisilla css-tiedostoilla tyystin erilaisia versioita. Sivujen tekijät eivät ole saaneet muokata html-dokumenttia, eli tableja ei ole koodiin saanut lisätä, vaan erilaiset ulkoasut on saatu aikaseksi pelkästään css-tiedoston avulla. Sivustolta löytyy myös "resource guide", jolta löytyy linkkejä lisätietoon aiheesta.
 
http://www.w3schools.com/css/default.asp
 
Perustiedot ja vähän edistyneemmätkin tiedot css:stä ja kokonaisen sivun taitosta css:n avulla hyvin esimerkein. Toimii mainiosti myös "hakuteoksena" jonkin yksittäisen jutun tekemistä varten.
 
http://glish.com/css/
 
Täällä nimenomaan taulukoiden hylkäämisen näkökulmasta tietoa ja esimerkkejä.
 
http://jigsaw.w3.org/css-validator/
 
W3c:n css-validaattori. Sitten kun se ensimmäinen tableton css-taitettu sivu on pistetty kasaan, niin hyrskäyttämällä tuotos tuon läpi näkee onko koodi kaikkien taiteen sääntöjen mukaista.
 
Lisääkin sivuja aiheesta on vaikka kui paljo, mutta noilla jo pääsee ainakin alkuun.
 
dit: tänne se kirj.virh.korjaus. Mikä siinä on ku akka ei erota kumia nuolesta, hemmetti...

Ei tyttö tiennyt, että oli väärän linkin takana tuplaa tarjolla...

Ok, kiitoksia linkeistä.
 
Olin tosiaan pudonnut kelkasta sen suhteen, että pelkällä CSS:llä voi plaseerata noin tarkkaan asioita ilman tableja. Sitä kun ei jotain asiaa tee koko ajan, niin kyllähän siinä menee ohi asioita. Eli okei, uskon: luovun tableista ;)
 
Täytyy perehtyä, jos vaikka näinä pimeinä syysiltoina mukamas olis aikaa tehdä vaikka jotkut sivut.
 
Muistan itsekin sen ajan pimeällä yhekskytluvulla, kun kaikki määreet tungettiin hötöön. Kauhiaa oli se.

Ok, kiitoksia linkeistä.
 
Olin tosiaan pudonnut kelkasta sen suhteen, että pelkällä CSS:llä voi plaseerata noin tarkkaan asioita ilman tableja. Sitä kun ei jotain asiaa tee koko ajan, niin kyllähän siinä menee ohi asioita. Eli okei, uskon: luovun tableista ;)
 
Täytyy perehtyä, jos vaikka näinä pimeinä syysiltoina mukamas olis aikaa tehdä vaikka jotkut sivut.
 
Muistan itsekin sen ajan pimeällä yhekskytluvulla, kun kaikki määreet tungettiin hötöön. Kauhiaa oli se.
 
Divien käyttö on helppoa, koska minäkin sen opin sillä klassisella metodilla: kopioimalla muilta.
 
Päivittäminen muuttuu äärihelpoksi, kun tuohon vielä yhdistää php:n käytön ja laittaa muuttuvan sisällön erillisiin tekstitiedostoihin ja kiinteät sivurakenteet erillisiin.

Divien käyttö on helppoa, koska minäkin sen opin sillä klassisella metodilla: kopioimalla muilta.
 
Päivittäminen muuttuu äärihelpoksi, kun tuohon vielä yhdistää php:n käytön ja laittaa muuttuvan sisällön erillisiin tekstitiedostoihin ja kiinteät sivurakenteet erillisiin.
 
Jep, tiedän ja näin teenkin. Mä oon jostain syystä mieltänyt taulukot vaan helpoksi tavaksi taittaa. Vaivaahan siinä ei oikeastaan edes ole divejä enempää, samat class-tiedothan niillekin pitää syöttää.

Jep, tiedän ja näin teenkin. Mä oon jostain syystä mieltänyt taulukot vaan helpoksi tavaksi taittaa. Vaivaahan siinä ei oikeastaan edes ole divejä enempää, samat class-tiedothan niillekin pitää syöttää.
 
Tjaa, meinaat siis että määrittelet ne taulukot sinne css-tiedostoon?
 
No en tiedä, minusta div on vain niin paljon taipuisampi ja helpompi käyttää, sen voi sijoittaa ihan mihin haluaa ja taustakuvatkin toimivat kaikilla selaimilla.

No en tiedä, minusta div on vain niin paljon taipuisampi ja helpompi käyttää, sen voi sijoittaa ihan mihin haluaa ja taustakuvatkin toimivat kaikilla selaimilla.
 
Kyä näino.
 
Div+css-taitolla voit vaikka periaatteessa vaihtaa koko ulkoasun pelkän css-tiedoston muuttamisella, eikä tartte koskeakkaan rakennemäärittelyihin html-filussa.