Kitarat: kitarakamat ›

Olisi tarkoitus saada sellainen aika laiha, mutta kuitenkin jykevä soolo soundi. Mietin tuossa esimerkkiä, ja päädyin lynyrd skynyrdin sweet home alabama biisin sooloon. Sellainen soundi aika pitkälle. Eli tuollaista bluesahtavaa soundia.
 
Tällä hetkellä on fenderin usa tele ja fenderin trankkucombo. Välissä käytän bossin sd-1:stä. Jotenkin tuo boss ei yksistään toimi siinä välissä. Suurin ongelma taitaa olla kuitenkin tämän hetkinen vahvistin. Mitä polkimia/vahvistinta (putki) suosittelisitte? Olen itse ajatellut tuota peaveyn delta bluesia. Uskoisin, että se toimisi aika hyvin.

Tubescreamer on avain sana.

Tubescreamer on avain sana.
 
Aivan. Eikä transistoreita signaaliketjuun enää sen jälkeen.

Ibanez Tubescreamer 808.
 
- Aardfather

Aivan. Eikä transistoreita signaaliketjuun enää sen jälkeen.
 
Niin siis toi tubescreamer ei tod.näk. toimi kovin hyvin ton trankun kanssa, vai?

Nimikin sen jo kertoo, minkä kanssa se on suunniteltu toimivaksi :)
 
Totta, kitaran! ;)

Olisi tarkoitus saada sellainen aika laiha, mutta kuitenkin jykevä soolo soundi. Mietin tuossa esimerkkiä, ja päädyin lynyrd skynyrdin sweet home alabama biisin sooloon. Sellainen soundi aika pitkälle. Eli tuollaista bluesahtavaa soundia..
 
Se taitaa olla Gibson Firebird ja Marshall JTM yhdistelmä, jolla tuo on vedetty. Voisi kokeilla myös Firebirdilla, Twinillä ja 808:lla. Orangen pelit voisivat myös taipua tuollaiseen soundiin.

jotenkin tulee mieleen strato -> tubescreamer -> marshall

Se taitaa olla Gibson Firebird ja Marshall JTM yhdistelmä, jolla tuo on vedetty. Voisi kokeilla myös Firebirdilla, Twinillä ja 808:lla. Orangen pelit voisivat myös taipua tuollaiseen soundiin.
 
Stratocasterilla se Kingin Edi sen soitti. Eli strato, vähän säröä, putkivahvistin ja riittävän paksut kielet, niin varmasti pääsee riittävän lähelle.

Niin siis toi tubescreamer ei tod.näk. toimi kovin hyvin ton trankun kanssa, vai?
 
Mikään ei toimi kovin hyvin trankun kanssa. ;-)
 
Ja ainakin jos jonkun tunnetun hyvän soittajan soundia haet, niin silloin ehdoton edellytys on AINA putkivahvistin. Varsinkin jos on kyse bluestyyppisestä soundista. Ja usein vielä merkki on Fender kun bluesista puhutaan.
 
- Aardfather

Tarvit putkiradion, sillä kylllä lähtee.

Jos kunnon Blues soundia hakee niin suosittelen Creamsound-täysputkicomboa ( www.kitarapaja.com ) hinta on jotain 670€, ite ostin kitarapajasta käytettynä ja tosi hyvät saundit siitä saa, joskus kun tartten enemmän säröä niin pistän Boss SD-1 boostamaan sitä.(level=täydellä,särö=pois, ja sopivasti tonea, tiedäthän).
 
Sitä paitsi siinä vahvistimessa on yksi ylimääräinen plussa: Se on sairaan yksinkertainen säätää kohilleen(siis saundi). Napikat ovat Pre-amp, Power-amp, Tone ja lisäksi löytyy "Bass cutt" vipstaakkeli joka nimensä mukaisesti leikkaa hieman bassoa(juuri hyvä tuohon ns."laihaan" saundiin). Ei voi muuta kuin kehua, käy kokeilemassa! Kitarapajassa on muistaakseni vielä jopa käytetty tollanen...

ite yhtenä iltana ruuvailin tossa soundeja ja yks kaveri sano että ihan identtinen soundi sweet home alabaman kanssa joka kyllä kuullosti samalta, standard strato keski- ja tallamikeillä + boss bd-2 blues driver + peavey deuce sai aikaan moiset äänet..

ite yhtenä iltana ruuvailin tossa soundeja ja yks kaveri sano että ihan identtinen soundi sweet home alabaman kanssa joka kyllä kuullosti samalta, standard strato keski- ja tallamikeillä + boss bd-2 blues driver + peavey deuce sai aikaan moiset äänet..
 
Jep jep, mulla on sellanen kuva, että tolla peaveyn delta bluesilla vois irrota aika kivasti... mitä luulette?

Muuten eipä kannata vaihtaa tota sd-1:stä tubesreameriin, sillä ovat hyvin samansoundisia purkkeja. Mutta se vahvistin... Fenkulta löytyy varmasti loistavia (putki)vehkeitä eri hinta/teho -luokissa. Niin löytyy kyllä muitakin... Eli ei muuta kun musakauppoihin kitaran ja pedaalin kanssa kokeilemaan

Ja ainakin jos jonkun tunnetun hyvän soittajan soundia haet, niin silloin ehdoton edellytys on AINA putkivahvistin...
 
Dimebag Darrell tekee tuossa asiassa poikkeuksen.
 
Mutta onhan se niin, että hyvän rock/blues-saundin ruuvaaminen transistoripurkeista on lähes mahdotonta, joten olen itsekin enemmän putkivahvistimien kannalla.

Ja ainakin jos jonkun tunnetun hyvän soittajan soundia haet, niin silloin ehdoton edellytys on AINA putkivahvistin. Varsinkin jos on kyse bluestyyppisestä soundista.
 
... paitsi tietysti, jos kyseessä on B.B. Kingin soundi. Kuningashan soittaa yleensä 80-luvun alun Lab Series -transistorivahvistimilla.
 
.

Mun mielestä toissa soundissa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Stratolta kuulostaa ja varmaankin on putkistyrkkari. Sen sijaan se mikä saa sen kuulostamaan erikoiselta on soittotapa...ja nimenomaan tapa, miten plektralla "näpätään". Tollasen soundin saa, ku pitää plektraa ihan päästä kiinni(siis sieltä terävemmästä päästä) sillain, ett peukku "vaimentaa" kielen heti sen jälkeen, ku on sitä plekulla näppää. Siitä tulee just tollanen "soundi".
Tolla tekniikalla on varmaan joku nimikin, mutt mä kun en osaa tekniikkaa;)
Niin en nyt oo ihan varma, ett tarkoititko sä...tota soundia, vai ihan jotain laitteisiin liityvää soundii?
 
Niin piti ihan netistä ladata toi biisi, ku en muista miten se kohta menee.

Mikään ei toimi kovin hyvin trankun kanssa. ;-)
 
Ja ainakin jos jonkun tunnetun hyvän soittajan soundia haet, niin silloin ehdoton edellytys on AINA putkivahvistin. Varsinkin jos on kyse bluestyyppisestä soundista. Ja usein vielä merkki on Fender kun bluesista puhutaan.
 
- Aardfather
 
Kyllä yllättävän monet blues kitaristit ovat soittaneet vaikkapa Rolandin Jazz Choruksilla ja aikanaan suurilla Acoustic vahvistimilla. 60-luvun levyillä kuulee myös paljon trankku soundeja sen ajan kuvissa näkyy usein eimerkiksi VOX Super Beatle trankkuja.
 
Sitten on vielä lauma sällejä, jotka vetävät juttunsa millä pelillä vaan kunnon pawnshop-price pohjalla