Muut soittimet ›

Iltapäivää.
 
Onkos kellään mitään kiehtovia kiinalaisia soittovempeleitä? Itse hankin kuukausi sitten erhun, ja "kovasti" olen reenaillut. Suomesta on vaan vähän hankala saada soitettavaa materiaalia (ainakin nuotteina) tai löytää asiaan perehtynyttä opettajaa.
 
Kovasti olisi hauska yhdessä muiden ihmisten kanssa joskus kiinalaista musiikkia soitella ja siitä jutustella, muuten jään yksin tämän perversioni kanssa ;)
 
Joonas.

Itellä ei ole mutta eräs tuttu soittaa kiinalaista harppua. Tuollainen mitä kuvassa. Siis harppu oikealla ja soittaja vasemmalla...
 
http://www.oliversudden.com/China/HongTing/zheng.html

Iltapäivää.
 
Onkos kellään mitään kiehtovia kiinalaisia soittovempeleitä? Itse hankin kuukausi sitten erhun, ja "kovasti" olen reenaillut. Suomesta on vaan vähän hankala saada soitettavaa materiaalia (ainakin nuotteina) tai löytää asiaan perehtynyttä opettajaa.
 
Kovasti olisi hauska yhdessä muiden ihmisten kanssa joskus kiinalaista musiikkia soitella ja siitä jutustella, muuten jään yksin tämän perversioni kanssa ;)
 
Joonas.
 
Ajattelin nostaa, josko joku tälläkertaa huomaisi paremmin...

Kiippareilla kiinalaisen musiikin soitto on helppoa. Käyttää vain mustia koskettimia :)

Iltapäivää.
 
Onkos kellään mitään kiehtovia kiinalaisia soittovempeleitä? Itse hankin kuukausi sitten erhun, ja "kovasti" olen reenaillut. Suomesta on vaan vähän hankala saada soitettavaa materiaalia (ainakin nuotteina) tai löytää asiaan perehtynyttä opettajaa.
 
Kovasti olisi hauska yhdessä muiden ihmisten kanssa joskus kiinalaista musiikkia soitella ja siitä jutustella, muuten jään yksin tämän perversioni kanssa ;)
 
Joonas.
 
Miten erhun soitto on lähtenyt onnistumaan? Itse olen moisesta myös haaveillut muutaman kerran vuodessa Kiinassa vieraillessa. Marraskuussa menen taas ja jokohan se pitäs ostaa?? Pipa kiinnostas kans.
 
Minulla on kiinalainen huilu, mutta ihan vaan koristeena. Varsinaista kiinalaista musiikkia en voi oikein edes sietää!

Itse toin viitisentoista vuotta sitten Hunanissa ja Beijingissä käydessäni jälkimmäisestä ostamani pipan, näköjään merkkiä "kaksinkertainen onni"...
 
Soittaminen on kyllä ollut vähäisemmänpuoleista. Otin muutaman tunnin (ainakin) siihen aikaan Helsingissä majailleelta sanxian-taitaja Tan Longjianilta, joka teki minulle myös customoidut kynsiplektrat. Siellä ne ovat, pipakotelossa... myöhemmin ruuvasin soittimen pohjaan hihnankiinnikkeen, itselleni kansanmuusikoiden harrastama "kitaratyyli" tuntui luontevammalta kuin klassisen kiinalaisen musiikin "pystytyyli".
 
Taannoin huomasin, että viisitoista keskuslämmitysvuotta eivät olleet tehneet pelille hyvää: otelaudan puiset harjanne"nauhat" olivat irtoilleet. Nyt ne on liimattu, pitäisi vain pistää kielet paikalleen. Onneksi ostin soittimen mukana erinäisiä ylimääräisiä settejä.

Taannoin huomasin, että viisitoista keskuslämmitysvuotta eivät olleet tehneet pelille hyvää: otelaudan puiset harjanne"nauhat" olivat irtoilleet. Nyt ne on liimattu, pitäisi vain pistää kielet paikalleen. Onneksi ostin soittimen mukana erinäisiä ylimääräisiä settejä.
 
Tuo on muuten yksi syy, miksi soittopeli on vielä ostamatta. Ei näytä nuo muutkaan matkamuistot kestävän suomen talvea. Ei tartte odotella viittätoista vuotta, että muutokset näkyy...

Varsinaista kiinalaista musiikkia en voi oikein edes sietää!
 
Kiinalainen musiikki tosiaan vaatii, eh, tottumista... mutta on vaivan arvoista. Ja sitäkin on monenlaista: itse kyllä katselen silloin tällöin ihan mielelläni Peking-oopperaa, mutta _sitä_ kiekumista ja rämistelyä en kyllä levyltä kuuntelisi.
 
Mutta muutakin kiinalaista musiikkia on. Jos haluaa tutkiskella klassikkokamaa, niin kirjastoista (ja poikkeuksellisen hyvin varustelluista levykaupoista) saattaa löytää Hugo-levymerkillä julkaistuja tasokkaita albumeja. Eri tyylilajeja kansanmusiikista virtuoosi-instrumentaaleihin. Hienoa tavaraa. Ja jos joku Tan Longjianin kaltainen taitaja sattuu esiintymään lähikulmilla, kannattaa hakeutua kuulolle. Meno pipan tai sanxianin varressa saattaa mennä perin railakkaaksi... Tan on kiltti ja mukava keski-ikäinen nainen, mutta kun hän rupeaa soittamaan, niin joku Yngvie Malmsteen alkaa vaikuttaa aika hillityltä tyypiltä...
 
Yksi hieno levy: Realworldin julkaisema Guo Brothersin "Yuan". Olen tällä ihastuttanut monia, jotka eivät ole edes tienneet, mistä musiikki on peräisin. Ollessani aikanaan eräässä teatteriproggiksessa näyttelijät rupesivat vaatimaan tämän levyn joka esityksen edellä soitettavaksi lämmittelymusiikiksi.

Kiinalainen musiikki tosiaan vaatii, eh, tottumista... mutta on vaivan arvoista. Ja sitäkin on monenlaista: itse kyllä katselen silloin tällöin ihan mielelläni Peking-oopperaa, mutta _sitä_ kiekumista ja rämistelyä en kyllä levyltä kuuntelisi.
 
Totta puhut ja otankin vähän sanojani takaisin. Tarkotin just tuota rämistelyä ja kolistelua, mitä en voi sitää. Ihmettelen suuresti, että joku voi. Kiinalaisesta musiikista löytyy tosiaan helmiä. Tästä syystä mm. pipa on jäänyt mieleen kiinnostavana soittimena. Hyllystäni löytyy jotain kiinasta ostettuja ja kiinalaisilta lahjaksi saatuja levyjä, mutta kylläpä ne aika koskemattomana ovat pysyneet. 12 girls bandin DVD:tä on kyllä sitten tullut tuijoteltua, vaikka semmosta poppia se onkin. Ei niin väliä kuuluuko ääni vai ei...

Saan siitä siis äänen, mutta äänestä toiseen meneminen on ongelma, sekä se, että työntäessä avoimista kielistä kuuluu n.1/4 sävelaskelen korkeampi ääni kuin vetäessä, mikä johtunee joko a.) paskasta soitinyksilöstä tai b.) paskasta tekniikasta.
 
Mistä ostit soittimes, Beijingistäkö? Paljonko kustansi ja miten valitsit juuri SEN yksilön vai ostitko ihan umpimähkään?

Mistä ostit soittimes, Beijingistäkö? Paljonko kustansi ja miten valitsit juuri SEN yksilön vai ostitko ihan umpimähkään?
 
Pekingistä joo.
 
Makso huimat 30e (tinkasin 550yanista 300yaniin) ja valkkasin sen pääasiassa ulkonäön perusteella, sekä sillä, että ei ollut halvin :) Kyseessä ei siis ole mikään huippusoitin, tiedän. Ajattelin, jotta jos noi perusteet tolla opettelisi, ja sitten ehkä hankkisi jonkin paremman. Pääasiassa toi on tarkotettu sitä varten, että jos ja kun luennoin kiinalaisesta musiikista, on jotain konkreettista näytettävää ihmisille (on mulla valokuvaa ja videotakin sitten...)
 
Tietysti yrittivät myydä mulle kalleimpia, mutta aattelin, jotta paskat mä rupee maksaan ihan kauheesti, kun en koko soitinta ollut ennen juuri edes hipelöinyt . Onhan tossakin hinnassa ilmaa ihan vidusti, mutta ajattelin, jotta ei se 30e oo niin paha hinta meikälänkkäreille.
 
Joonas.

Nyt on erhu ostettu. 360 yuania (37 eur) piti soittopelistä kustantaa. Hintahaitari erhuilla oli seitsemästä eurosta yli sataseen. Myyjä kehui tuota yksilöä ja soitteli sillä semmoset "säkkijärvenpolkat", ettei laatua ollut syytä epäillä. Eikä hintakaan päätä huimannut, muttei ollut ihan halvinkaan malli. Kaupanpäällisiksi sain vielä puolikkaan tunnin pituisen oppitunnin, varakielet ja jotain muita pieniä varaosia. No ainakin äänen saan soittopelistä nyt tulemaan. Saas nähdä tuleeko muuten soittamista opeteltua?? Täytynee vielä käydä kirjakaupassa katsomassa löytyskö erhun soittoon liittyvää kirjallisuutta.