Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Juu eli mieleeni juolahti moinen ajatus ja ajattelin toteuttaakin sen. Onko Telecasteriin mahdollinen laittaa tune-o-matic kun vaikuttaa olevan vähän korkeampikuin Telecasterin perustalla? Onko tune-o-maticissa jonkinlainen "korkeudensäätö" -systeemi vai pitäisikö sitä kenties upottaa bodyyn jotenkin?

Mulla on sama ajatus mielessä ja suunnitelmissa. Itse olen ajatellut upottaa TOM:n (rullatalla) bodyyn. Mulla tulee TOMin taakse vielä bigsby kampi.
 
Vielä olen kahden vaiheilla upottaako vaiko tehdäkö kaulakulmaa. Olen tuossa selaillut nettiä etsien vastausta mutta.... ?
 
Noita upotettuja TOMeja on kyllä mm. Godinin kitaroissa, ongelmallista on vain TOMin korkeuden säätö, ellei se ole päältä säädettävää mallia.

Kattelin joskus jossain sellaista todella matalaa tune-o-maticcia, sellaista straton tallan korkuista. En nyt kyllä löytänyt mistään kyseistä tallaa, josko joku muistaisi mikä oli kyseessä..?
Mun Danon Hodadissa on itse asiassa hyvin tune-o-matic-tyylinen ja kaulan kulma on suora... Se ei kuitenkaan ole sellainen mitä kattelin, katselin ihan selvää tom-replicaa puolet matalampana mallina vain...

tuossa on Carvinin hieman upotettu TOM
 
Hieno upotus. Muistan nähneeni rumempiakin tehdastekoisissa. Tuo on niin naftin nätin kokoinen että on lähes känymätön.
 
Kannattaa ensin siis varmaankin mitoittaa TOM paikoilleen, ehkä porata sille reiätkin, ja sitten vasta jyrskäyttää tuo syvennys. Että tulee varmasti oikeaan paikkaan :P

En kyllä ymmärrä mitä saavutetaan tuolla tune-o-maticilla? Luulisi kiinteän, normaalin teletallan ajavan saman asian vähemmällä työllä ja säädöllä. Säätöominaisuudetkin on monipuolisemmat..
 
Edit: Tietty jos sen bigsbyn laittaa...

Tuolla tyylillä voisi toimia telessäkin hyvin ja on ihan siistin näköinen.
 
JOissakin Aria Pro II:n 80-luvun alun kitaramalleissa oli vielä tuostakin vähän syvemmälle upotettu Tune-o-matic ja vielä stop-peräkappale.
 
Tietysti sitä tallaa ei tarvitse kaivaa ihan niin syvälle, jos kallistaa telen kaulan gibson-tyyliseen selvään takakenoon. Ei tosin taida mennä kovinkaan hyvin pelkästään lisäämällä viistoa palikkaa kaulan taskuun, vaan tasku pitäisi veistää pohjaltaan kaltevaksi. Tällaiseen viritykseen saattaisi se bigsbykin mennä, upotusversiossa joutuu sen bigsbyn kaivamaan yhtä syvälle kanteen...
 
Bigsbyn lisäksi toinen mahdollinen järki on saada tallan taakse (pitkähkö) pätkä kieltä resonoimaan, värittämään ja elävöittämään soundia.

En kyllä ymmärrä mitä saavutetaan tuolla tune-o-maticilla?
 
Tune-o-maticci -soundi?

Tällaiseen viritykseen saattaisi se bigsbykin mennä, upotusversiossa joutuu sen bigsbyn kaivamaan yhtä syvälle kanteen...
 
Bigsbyn lisäksi toinen mahdollinen järki on saada tallan taakse (pitkähkö) pätkä kieltä resonoimaan, värittämään ja elävöittämään soundia.
 
Ei Bigsbyä tarvitse kaivaa kannen sisään vakiotelessäkään, kun pinta-asenteisessa Bigsbyssä kulkevat kielet keskemmän rissatangon ali melkein kannessa kiinni. Ei varmaan jää edes kielenpää-mötikän mentävää rakoa kannen väliin.
 
jos kielet on tarkoitus operaation jälkeenkin vetää läpi puun (suosittelen), niin vähemmällä selviää laittamalla jonkin paremman kuusipalaisen tele-tallan, muistaakseni kampikäyttöön oli pyöreillä "vintage"-paloilla toteutettu mallikin, 6-palainen.
 
Tune-O-Maticissa on teleä ajatellen ihan turhia jousia ja muita, kyllä teletallan runkokosketus on oikeasti parempi juttu.

Tune-O-Maticissa on teleä ajatellen ihan turhia jousia ja muita, kyllä teletallan runkokosketus on oikeasti parempi juttu.
 
Jousia? Ja muita? Tuliks tässä nyt joku kirotus/ajatusvirhe?

Jousia? Ja muita? Tuliks tässä nyt joku kirotus/ajatusvirhe?
 
Ei, miten niin? Jousi, joka pitää säätöruuvit paikallaan, ja lisäksi vielä palakohtaiset jouset "pala-urissa". Tallapalojen pahimmillaan huono kontakti talla-asetelman pohjaan. Tallan tukeminen kitaran kanteen vain kahdesta pisteestä, tuskin kaksimillisten akselien varassa.
 
Noi on kaikki telen tallarakenteeseen verrattuna heppoisempia ratkaisuja. Koska luonnollisesti, mitä paksummilla osilla ja mitä isommalla kontaktipinnalla päästään pelaamaan, sitä enemmän soundi vain paranee.
 
Telessä on joka kielellä yhtä paljon kontaktia runkoon kuin Tune-O-Maticissa koko setillä, eli kaksi kierretappia. Ja tallalevyn pohja lepää tiukasti kantta vasten.
 
Kyllä mä voin tän myöntää, vaikka vakaumuksen Gibson-mies olenkin:-) - jos Tune-O-Matic on äärimmilleen karsittu Gretsch Melittaan verrattuna, niin telen talla vetää kyllä voiton.

Ei, miten niin? Jousi, joka pitää säätöruuvit paikallaan, ja lisäksi vielä palakohtaiset jouset "pala-urissa".
 
Minkä virman TOM:ssa tollasia jousia on? Eihän perustunamaatissa ole jousen jousta.

Ei, miten niin? Jousi, joka pitää säätöruuvit paikallaan, ja lisäksi vielä palakohtaiset jouset "pala-urissa". Tallapalojen pahimmillaan huono kontakti talla-asetelman pohjaan. Tallan tukeminen kitaran kanteen vain kahdesta pisteestä, tuskin kaksimillisten akselien varassa.
 
Noi on kaikki telen tallarakenteeseen verrattuna heppoisempia ratkaisuja. Koska luonnollisesti, mitä paksummilla osilla ja mitä isommalla kontaktipinnalla päästään pelaamaan, sitä enemmän soundi vain paranee.
 
Telessä on joka kielellä yhtä paljon kontaktia runkoon kuin Tune-O-Maticissa koko setillä, eli kaksi kierretappia. Ja tallalevyn pohja lepää tiukasti kantta vasten.
 
Kyllä mä voin tän myöntää, vaikka vakaumuksen Gibson-mies olenkin:-) - jos Tune-O-Matic on äärimmilleen karsittu Gretsch Melittaan verrattuna, niin telen talla vetää kyllä voiton.
 
Käyttäkää sitten minkälaisia rimpuloita haluutte, mutta mä käytän näitä 10mm akseleilla olevia TOMeja, ei oo jousen jousta tai muita ihme virityksiä, leveyttä Gibsonin vintage-talloja enemmän ja massaa samalla.
http://www.stewmac.com/catalog/images_1lg/1511-N_1lg.jpg
 
Ja ne kaksmilliset varret on nelimillisiä.

Minkä virman TOM:ssa tollasia jousia on? Eihän perustunamaatissa ole jousen jousta.
 
On niissä joissain, esim. mun Epin tallassa on se ruuveja paikallaan pitävä "kaari". Muttei jousia ole esim. Gibsonin ABR-1:ssä joka on tietyn sortin klassikko. (tuossa näkyy myös se kaari)
http://www.stewmac.com/catalog/images_1lg/4566-N_1lg.jpg
 
Tämmösiä rautoja G käyttää ilmeisesti nykyisessä uusiotuotannossa (esim stankku-LP, mm. classiceissahan on nuo 4mm varsilla olevat tallat). Ei jousia.
http://www.stewmac.com/catalog/images_1lg/4502_1lg.jpg

Godinin sivuilla sanotaan että TOM on upotettu runkoon, että saadaan parempi asento oikealle kädelle
sekä koska kielet värähtelevät lähempänä bodya, saadaan parempi sustain. ?

Godinin sivuilla sanotaan että TOM on upotettu runkoon, että saadaan parempi asento oikealle kädelle
sekä koska kielet värähtelevät lähempänä bodya, saadaan parempi sustain. ?
 
Sustain tulee lähinnä siitä, kuinka jyrkkä kulma (paine) on tallan ja kielen stopparin kesken. Mitä jyrkempi - järjen rajoissa tietenkin - sen lujemmmin kielten paine painaa tallaa runkoon.

Sustain tulee lähinnä siitä, kuinka jyrkkä kulma (paine) on tallan ja kielen stopparin kesken. Mitä jyrkempi - järjen rajoissa tietenkin - sen lujemmmin kielten paine painaa tallaa runkoon.
 
Ootkos tehnyt tieteelliset testit tähän liittyen vai mihin perustat tämän teorian?
 
Sustainiin vaikuttaa niin monet asiat minusta ettei tuolla kielten paineella ole (järjen rajoissa) varmaan juuri kovin dramaattista vaikutusta. Värähtely tallasta siirtyy runkoon tallan kierteiden kautta, eikä sen värähtelyn siirtymiseen vaikuttane se mitkä aksiaaliset voimat n. 3-4 ekaan kierteeseen vaikuttaa. Metalli vasten metallia pum pum, kyllä se värähtely siellä kulkee riippumatta voimista.
 
Mutta jos kuitenkin fiilistellään vielä tuolla sinun teorialla, niin oletko ajatellut asiaa vaikka siten että kovemmalla kuormalla kierteissä saattaisi tapahtua koko ajan vaikka elastista muodonmuutosta joka absorboi värähtelyenergian sitä mukaa kun sitä tulee. Eli tällöinhän voiman pitäisi olla pienempi.
 
Ny vaan jokainen testaamaan TOM-pelien kanssa - nostakaa stop-bar ala-asennosta ylös ja takaisin alas. Ym. teorian mukaan sustainin pitäisi heiketä dramaattisesti stop-barin ollessa ylä-asennossa ja kielien tallaa painavan voiman ollessa pienimmillään.
 
Turhaa se testaus kuitenkin on.
 
Yllä esittämäni mielipiteet edustavat omia empiirisä havaintojani ja päätelmiäni. En pahastu, päin vastoin, jos ne kumotaan :P

Minkä virman TOM:ssa tollasia jousia on? Eihän perustunamaatissa ole jousen jousta.
 
Kuten Juzzu ihan oikein sanoi: on niissä jossain. Mitä vanhempiin mennään, sitä varmemmin on. Saattaa olla, että 80-luvulle tultaessa ei enää ollut, en noista uusista niin tiedä, ja saattaa hyvinkin olla ettei kaikissa omissanikaan Tune-O-Maticeissa oo ...ei ehkä olekaan.
 
Noissa vanhimmissa, joita on tullut eniten rassattua, on kyllä muistaakseni ihan joka ruuvinakselin ympärillä jousi joka estää palan hutjumasta, ja lisäksi tuo "kaari" pitämässä ruuvit paikallaan. (En pidä kitaroita kotona, en pääse tarkistamaan.)
 
Juzzun suosittelema hevi-versio Tune-O-Maticista oli lähinnä soitinrakentajan valinta - jos nyt teettäisin itselleni Gibson-tyylisen kitaran, voisin siihen tuollaisen halutakin, mutta noihin seitsemään tai kahdeksaan ko. tallalla olevaan kitaraan mitä mulla on, en lähtisi tuollaista vaihtamaan - ihan jo sen takia, että puutyöt arveluttaa, kun on kalliista amerikan-peleistä kyse.
 
(Itse asiassa mulla on yksi tuollainenkin talla ollut, muistelen. Se taisi olla valkoisessa SG:ssä. Kuka lie vaihtanut. Muistan tuon lähinnä ruuvinkannoista tallan päällä.)

Tjooh, no en tarkoittanutkaan että kannattais lähtee vaihtamaan jo olemassa olevia... Jeppis.

Ny vaan jokainen testaamaan TOM-pelien kanssa - nostakaa stop-bar ala-asennosta ylös ja takaisin alas. Ym. teorian mukaan sustainin pitäisi heiketä dramaattisesti stop-barin ollessa ylä-asennossa ja kielien tallaa painavan voiman ollessa pienimmillään.
 
Metallin kosketuksesta se on kiinni.
 
Ry Cooder aikoinaan selitti jossain, kuinka noita Tune-O-Maticin korkeudensäätökiekkoja kannattaa ruuvata koko akseli täyteen vieri viereen, että saadaan mahdollisimman tanakka kosketus sustainin matkustaa. Samalla logiikalla on ihan sama, vaikka stoptail olisi ylempänäkin, jos stoptailin holkkeihin laittaa ensin sopivan pituiset kierretangonpätkät niin että metallia on pohjaan saakka (muista viilata tangon yläpäähän ensin ruuvinkantaura, muuten uloskiertäminen ei onistu).
 
Tuohon mä kyllä uskon. Samaten pulttikauloissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millä se kaulan istutus tiltataan...