Rummut: rumpukamat ›

Tässä päivällä taas säätelin settiä, ja mieleeni tuli että kuinka jatkuvasti muilla muuttuu asettelu ja onko joku tietty suunta siinä? Haetaanko täydellistä ergonomiikkaa ja vaivatonta asettelua, vai mitä?
 
Itse tänään nostin penkkiä ja laskin haikkaa. Nyt on haikka noin yhdeksän sentin päässä virvelin ylävanteesta, ja reuna on aikalailla virvelin reunan kohdalla. Nostin kanssa penkkiä vähän alta kymmenisen senttiä. Se tuntui aluksi oudolta, mutta kun siihen tottui, niin on paljon enemmän setin päällä ja kaikki on paljon paremmin käsillä. Todella jees toi haikan laskeminen. Nytkun se on matalalla, niin ei tartte nostaa käsiä hirveästi, ja kapulatkin säilyvät paremmin/pidempään. Tykkään pitää kaiken lähellä ja helposti soitettavissa, mutta ei silleen että mikään on tiellä.
 
Eli tällaista tällä kertaa, jos vaikka saisi keskustelua aikaan.

Kyllähän sitä tulee viikottain räpelleltyä setin kanssa. Itsekin tykkään soittaa setillä jossa on yksi etutomi ja kaikki pellit matalalla ja helposti soitettavissa.

Itse olen löytänyt juuri sellaisen asetelman mistä odella tykkään. Omasta kuvasta sen näkee. Toki pellit nyt vielä hakevat vähän paikkaansa, mutta pääosin tykkään tuosta järjestyksestä. Riden paikkaa en enään tuosta muuta, en oikeasti keksi parempaa paikkaa ridelle, kuin missä se on minulla nyt.

Kyllähän sitä tulee viikottain räpelleltyä setin kanssa. Itsekin tykkään soittaa setillä jossa on yksi etutomi ja kaikki pellit matalalla ja helposti soitettavissa.
 
Sama juttu ainut että nostin rässejä kun ne vuotaa niin perkeleesti tomi mikkeihin....

Sama juttu ainut että nostin rässejä kun ne vuotaa niin perkeleesti tomi mikkeihin....
 
Mun mielestä ei ole hyvä että settiasettelu kärsii mikityksen kustannuksella. Enkä usko että kovinkaan moni soittaja rupeaa studiossa nostelemaan peltejä kun miksaaja rupeaa vikisemään että "nostappa peltejä kun vuotaa tomimikkeihin".
 
EDIT: mä voin pitää symbaaleja tasan niin alhaalla kun haluan, koska:
-mä hissuttelen, joten vuoto ei ole ongelma
-mä en käytä äänityksissä nykyään juuri ollenkaan tomimikkejä.

No oikeastaan semmoset jutut pätee, että kaiken pitää olla hyvin hollilla, siinä lähellä ja jopa aika sumpussa, mutta ei kuitenkaan päällekkäin. Pellit on matalalla. Ja jos vielä kaikki näyttää hyvältä, ei oo pellit eri suuntiin kallella (hirveetä kermaperseilyä, hävettää) niin seki inspiroi soittamaan hyvin.

Itse pyrin säätämään setin asettelua niin, että se näyttää yleisön puolelle nätiltä. Toki on tärkeää, että kaikki pöntöt ja lautaset on katettu itsellekin ergonomisesti mutta kyllä silläkin on merkitystä miltä näyttää:)

Päällimmäisenä on soittomukavuus, sitten ulkonäkö.
 
Nykyinen asettelu on hyvä, joskin sekin varmasti vielä vähän muuttuu. Crashit, kun niitä on nyt useampi, hakevat vielä paikkaansa. Nykyinenkin on ihan hyvä. Ja tuntuu tuo kolme crashia/kattaus olevan ihan maksimi. Istun korkeammalla kuin ennen, ja tomit ovat jonkin verran korkeammalla, että saan setin paremmin kasaan ja toisen pikkutomin osittain basarin päälle. Ei tarvitse huitoa minnekkään horisonttiin, vaan kaikki on kätevästi käsillä.
 
Virvelikin on nostettu korkeammalle, ylävanne on siinä navan korkeudella.
 
Omakuvasta näkyy tuo asettelu jotenkin:
 
http://muusikoiden.net/dyn/members/2144.jpg

Minäkin innostuin virittelemään tuossa aikasemmin. Haikka aina ollutkin alhaalla ja penkki korkealla..Mutta nyt on ride miltein etutomien päällä (ei niin päällä:) ja ständissä jossa ride ennen asusti on stäkki viritelmä, ruma on nyt kuin mikä (yksi crash puuttuu jne.) mutta pätevä soittaa. Jahka saan tuota hw lisää niin tulee vielä nättikin.

Mää lähen siltä kannalta, että soittomukavuus on tärkeintä. Soitin aluksi sillain että oli 3 etutomia ja 1 lattialla. ride oli sitten sen lattiatomin takana/päällä ja se tuntu epäluontevalta soittaa. niinpä nappasin sen 3:n etutomin poies ja laitoin riden siihen paikalle. Se tomi makas aika kauan säilössä kunnes huvikseni kokeilin heittää sen settiin mukaan. nyt tomien järjestys on 10" 13" 16" 12". Mike Manginin innoittamana tuommonen vähän oudompi järjestys.
 
Pellit pyrin pitämään kanssa sopivalla korkeudella ja mahd lähellä kaikkea muuta. Ne pellit mitä eniten käytän (2 haitsua, ride, crashit) on niillä "parhailla" paikoilla ja muut on sitten istutettu sinne mihin ne parhaiten menee. huomaa kun tarkastelee, että oikean käden puolelle on kertynyt kiitettävä rykelmä peltejä, joita en vasemmalla kädellä soita ollenkaan. Pitkään olen pähkäillyt ja siirrelyt osia ja nyt tuntuu, että on mitä mainioin asettelu.

Minäkin onnistuin saamaan settiini huomattavasti luontevuutta entiseen verrattuna.
 
Nostin penkkiä varmaan 10, ellei 15cm ylöspäin. Samalla virveli nousi melko paljon, joku 5cm reiden yläpuolella on virvelin yläreuna.
 
Minä päinvastoin vielä nostin haikkaa ylemmäs, sillä tykkään lyödä virveliä suht isolla liikkeellä, joten oikea käsi tuppasi olemaan tiellä koko ajan. Oma soittoni on paljon luontevampaa näin.
 
Suurin muutos tuli kuitenkin tomien asettelussa. Entisen tilanteen näette omassakuvassa. Nykyään tomien kulmat ovat jo oikeastaan inhimilliset ja erittäin paljon paremmin soitettavissa. Pitäis ottaa tuoreempi kuva.
 
Muita huomioita voisi olla, että pidän lattiatomeja toooosi lähellä itseäni, eli voin lyödä oikestaan suoraan alas oikealta puolelta ja tomi jyrähtää.
 
Ride pelti löytyy ensimmäisen lattiatomin etuoikealta rumpujakkaralta katsottuna, hieman tomin päällä ja erittäin matalalla. Näin siihen pääsee hyvin käsiksi, mutta käsi ei kuitenkaan joudu taipumaan ihan luonnottomaan kulmaan sivulle.
 
Enempää en olekaan joutunut sitten viilailemaan asettelua, sillä nykyinen tuntuu hyvin luonnolliselta. Pitäis varmaan ostaa kaksoistomiholderi, niin saisi ehkä vielä vähän pelattua etutomien kulmaa paremmaksi.

Veli mikaeli tarkoitukseni ei ole ilkeillä, provota tai vittuilla, mutta miksi ihmeessä noin kaltevat tomit, toki jokainen taplaa tyylillään, mutta tuo näyttää jo vaikealta soitettavalta. Onko asia näin kerro sinä?

Nostin molempia lattiatomeja ylöspäin ja nyt on sorminivelet verillä sättänä!
Noniin...
Menee siinä jonkun aikaa että tottuu.
Auttoi melkolailla nopeuteen tuo operaatio.
Hiukan enemmän joutuu muutenkin töitä tekemään kun kohkausta soittaa Bonham-setupilla ja nyt menee ripeätkin fillit ihan kohtuudella.

Veli mikaeli tarkoitukseni ei ole ilkeillä, provota tai vittuilla, mutta miksi ihmeessä noin kaltevat tomit, toki jokainen taplaa tyylillään, mutta tuo näyttää jo vaikealta soitettavalta. Onko asia näin kerro sinä?
 
No vertaappa nyt omaan settiis. Sulla on 20" Bd ja matalat tomit kun taas Miihkalilla on 22" Bd ja syvät... Ei ole paljoo vaihtoehtoja jos ei haluu soittaa seisaaltaan...
 
Toisaalta onhan aina kunnon Liimatukkaläskibassoräntäntänttä rokki aika pop...

Mun mielestä ei ole hyvä että settiasettelu kärsii mikityksen kustannuksella. Enkä usko että kovinkaan moni soittaja rupeaa studiossa nostelemaan peltejä kun miksaaja rupeaa vikisemään että "nostappa peltejä kun vuotaa tomimikkeihin".
 
Tähän törmää aina esim. se vitun china pitää olla hevon kuusen korkealla ja se tulee sitten övereihin kahta sataa. Kyllä kunnon rumpalai kuuntelee miksaajan ojeita että jos voisit hieman siirtää tota ja tota niin setti soi mikkeihin paremmin. Kaikkien kannattais miettiä noita hommia esim splassi tomien välissä ei välttämättä ole kovin kiva asia kun se puskee tomi mikeistä läpi ja kuulostaako kaiutettu splassi seksikkäältä ?
 
EDIT: mä voin pitää symbaaleja tasan niin alhaalla kun haluan, koska:
-mä hissuttelen, joten vuoto ei ole ongelma
-mä en käytä äänityksissä nykyään juuri ollenkaan tomimikkejä.
 
Onko se sitten bonus vai miinus ??
 
Retro soundeja hakiessa tomi mikkien tarve vähenee mutta jos soundia pitää päästä vääntämään niin kyllä ne on ihan pakolliset.

Tässä päivällä taas säätelin settiä, ja mieleeni tuli että kuinka jatkuvasti muilla muuttuu asettelu ja onko joku tietty suunta siinä? Haetaanko täydellistä ergonomiikkaa ja vaivatonta asettelua, vai mitä?
 
Itse tänään nostin penkkiä ja laskin haikkaa. Nyt on haikka noin yhdeksän sentin päässä virvelin ylävanteesta, ja reuna on aikalailla virvelin reunan kohdalla. Nostin kanssa penkkiä vähän alta kymmenisen senttiä. Se tuntui aluksi oudolta, mutta kun siihen tottui, niin on paljon enemmän setin päällä ja kaikki on paljon paremmin käsillä. Todella jees toi haikan laskeminen. Nytkun se on matalalla, niin ei tartte nostaa käsiä hirveästi, ja kapulatkin säilyvät paremmin/pidempään. Tykkään pitää kaiken lähellä ja helposti soitettavissa, mutta ei silleen että mikään on tiellä.
 
Eli tällaista tällä kertaa, jos vaikka saisi keskustelua aikaan.
 
Ei tarvii nostaa käsiä yhtään vai ei ollenkaan..
Eiks se väli rupee olee jo niin pieni et paukkuu ranteet yhteen.
Tai no, ainaskin mulla paukkus.

Ei tarvii nostaa käsiä yhtään vai ei ollenkaan..
Eiks se väli rupee olee jo niin pieni et paukkuu ranteet yhteen.
Tai no, ainaskin mulla paukkus.
 
Mulla on myös se 10 sentin rako virvelin vanteen ja hi-hatin pellin välissä, eikä ongelmia ole. Asiaa auttaa, kun ei soita sitä haitsua kyynärpää porautuneena munuaisiin, vaan avaa vähän hartioitaan. Billy Ward puhuu tästäkin asiasta DVD:llään.

Mulla on myös se 10 sentin rako virvelin vanteen ja hi-hatin pellin välissä, eikä ongelmia ole. Asiaa auttaa, kun ei soita sitä haitsua kyynärpää porautuneena munuaisiin, vaan avaa vähän hartioitaan. Billy Ward puhuu tästäkin asiasta DVD:llään.
 
Enemmän mulle tuleekin siitä mieleen virvelikäden ongelma. Saahan siihen pienelläkin nostolla tietty voimaa. ?
Itellä kyllä henk.kohtasesti ei oo tuo haikkakäsi suojaamassa niitä vaarallisia iskuja, tosin jokus nopeammissa tempoissa mun käsi jaksaa soittaa vaivattomammin kun pidän sitä enemmän siinä suojausasennossa.

Tällä hetkelle settini asettelu on liki täydellinen, joten en uskalla siirtää mitään.