Kitarat: kitarakamat ›

Niin paljoko tuommoisesta sitten kannattaisi maksaa? Kun sillä hintana on 5000 suomen markkaa.

yksi esimerkki:
http://cgi.ebay.com/ws/eBayISAPI.dl … ;item=2518719769&category=38082
 
The Smiths were replaced sometime in '83 by the Standard Stratocaster(not to be confused with the current Mexican Standard Stratocaster), which featured only two knobs, an input jack where the the 3rd knob is on other Strats, and the Freeflyte bridge, which didn't need a routing all the way through the body like the traditional Strat vibrato design.
 
Eli kitara on 1983 standard.

On tuossa "lähimusiikkikaupassa" aika vanhahko strato ja siitä on kaulasta nauhojen välistä lähteny sitä pintaa silleen että pinta repsottaa niinku ilmaa siellä pinnan alla. häiritsee soittoa semmonen. Joten mitäpä sanotte menettääkö kitara jotenkin arvoaan jos sitä kaulaa alkaa kunnostamaan kun se ukkeli siellä höpisee että arvo laskee jos alkaa uusiksi kunnostamaan
 
Jos se tosiaan on jonkinnäkönen Vintage-Strato niin arvo voi ehkä laskea,mutta ei kai se arvoaan kokonaan menetä(?)
 
Tosin meidän "lähimusiikkikaupassa" on ainakin semmone myyjä kuka puhuu välillä semmosta "lööperiä" ,ettei siitä oikein välillä saa edes mitään selvää(se hakkas yhtenä päivänä pianoa vasaralla).

Niin paljoko tuommoisesta sitten kannattaisi maksaa? Kun sillä hintana on 5000 suomen markkaa.
 
Kannattaa siihen varmaankin rahaa käyttää,tosin itse ehkä tinkisin hieman hinnasta...

Kaulakin tuntui aika lyhyeltä. taisi olla 21 nauhaa.
 
Niin kuin oikeissa stratoissa aina.
 
Noita 80-luvun alun säästömalleja ei tosiaan kovin kauheasti arvosteta, mikä on tietysti hyvä asia jos sellaista on hankkimassa käytettynä. Niissä saattaa kuitenkin olla ihan hyvät ja hyvin soivat puut (paina korva puuta vasten ja koputtele kauttaaltaan). Jos soittimen saa kohtuuhintaan ja se istuu hyvin käteen, se todennäköisesti heikoin osa - mikrofonit - on helppo korvata parempilaatuisella tavaralla sitten myöhemmin.
 
Yhdellä kaverilla on ollut tuollainen mustavalkoinen säästöstrato jo kait kymmenkunta vuotta, ja ihan hyvältä soittimelta tuo on tuntunut kun olen joskus kokeillut.
 
.

Niin paljoko tuommoisesta sitten kannattaisi maksaa? Kun sillä hintana on 5000 suomen markkaa.
 
Siis n. 840 euroa.
 
Minä en ole mikään stratojen erikoisasiantuntija, ja heittelen nyt vaan mielipiteitäni ja pikkuisen faktaa päätöksenteon pohjaksi. Näyttäisi siltä, että noita 80 -luvun alun CBS -stratoja ei vallan kauhiasti arvosteta. En usko, että niitä kannattaa ostaa sijoitusmielessä (ellei sitten tosi halvalla saa).
 
Jos sen sijaan etsit hyvää soitettavaa stratoa itsellesi, niin sitten kannattaa verrata hintoja vähän kaikkeen saatavilla olevaan stratotarjontaan. Esim. tänään Kitarapajalla on tarjolla tällaista: http://www.kitarapaja.com/usvi.htm Halvin oli 400 euron mexico -strato, ja kallein yli kolmen tonnin relic -stato- Tonnin pintaan esim. Kitarapajalta saa varsin muikeita stratoja, ja tänäänkin näyttää olevan monta 90 -luvun japanilaista tuossa 750 euron tietämillä. Niindenkin joukossa voi olla tosi messeviä vermeitä. (Vastaavalla tavalla voisi verrata uusien hintoihin vaikkapa F-musiikissa jne. Ja kandee huomioida, että niistäkin hinnoista saa käteisalennusta.)
 
Minä tuskin laittaisin 840 euroa '83 standard -stratoon. Itse asiassa: etsisin omaani ihan muidenlaisten stratojen joukosta. Mutta jos tämä yksilö nyt jostain syystä tuntuu tosi hyvältä, ja soundaa hyvältä, ja todella haluat sen, niin koita nyt ainakin tinkiä reilusti.

Kyllä meksikolainen standard strato on hyvin jo vuoden pelittäny ilman mitän ongelmia. Ihan pätevä yleiskitara vaikka mikit ei kuulukkaan parhaaseen A-ryhmään...

Hei mutta kertokaas onko suurikin menetys jos menen vaihtamaan tuon korealaisen tokai loverockin tuohon stratoon? ;) tietty varmaan pitää vähän maksaa mutta kuitenki.

5000mk/840 e 83Ž -säästökepistä? Ampumaharjoituksessa sanottaisiin: "SEIS, vaarantava virhe!"
 
Tuolla rahalla saa huomattavasti parempia kepakoita, vaikkapa uusinta American series-stratoa, kun käy tuuri. Soittimena varmasti pätevämpi kuin 80-luvun Samick-wannabe -kummallisuudet.
 
Ja pikkujuttuna, fendereiden sarjanumero on ihailtavan looginen, ainakin 70-luvulta eteenpäin. Elikkäs kirjain kertoo kymmenen, S = seventies, E = eighties, N = 90-luku, ja 2000-lukua en muista. Ja ensimmäinen numero sitten sen vuoden, eli E 3xxxxx on siis 83. Kätevää.
 
En vaihtaisi Tokaita tuommoiseen.

Jaa no enpä tiedä. Pitäis vähän tingata kun se äijä ei paljon kitaroista perusta siellä. Ei tuossa tokaissa nyt mikään maailman paras soundikaan ole kun vertaa tuohon stratoon mitä olen omalla ajalla ja kämpillä testannu. Antoi nimittäin testattavaksi sen lainaan.

No jos hinta tippuu varsin oleellisesti niin miksipäs ei. Ja jos et Tokaista tykkää.

Ja pikkujuttuna, fendereiden sarjanumero on ihailtavan looginen, ainakin 70-luvulta eteenpäin. Elikkäs kirjain kertoo kymmenen, S = seventies, E = eighties, N = 90-luku, ja 2000-lukua en muista. Ja ensimmäinen numero sitten sen vuoden, eli E 3xxxxx on siis 83.
 
Joo, perusteissaanhan tuo homma menee juuri noin. Käytännössä kumminkin sarjanumerotieto on usein varsinkin 80-luvun tuotteista puhuttaessa epäluotettava. Itsellänikin on nimittäin E 3xxxxx -sarjanumerolla varustettu kitara, joka on kaulan leiman mukaan tehty vuonna 1987...
 
Tuolla E 3-sarjanumerolla tehtiin kitaroita vähän pitkin 80-lukua (ainakin 1983-1987).
 
Lisäinfoa esim.
http://www.kellyindustries.com/manu … acturers/fender_serial_numbers.html