Rummut: rumpukamat ›

Noi lujaa soittamisen puolustajat vois äänittää sitä soittoaan.
 
Kuuntele mitä tahansa Anssi Nykäsen levytystä.

Hiljaa voi soittaa hyvällä touchilla, jos on pienet rummut, ohuet, pienet pellit ja suht kevyet kapulat. Instrumenttien sointiherkkyys on kaiken aa ja oo. Jos kaverilla on neliökokoiset tomit, 24-tuumainen bassorumpu ja peltikattauksessa Paisteen Rudea, on hiljaa soittaminen ihan oikeasti mahdotonta. Siinä ei auta riisikepit eikä vuosikausien kapulatekniikan treenaus, kun rummut ja pellit eivät syty, vaan korkeintaan kopisevat ja kalisevat.
 
Minun mielestäni olisi todella mukavaa, jos rummut olisivat hiljaisempia. Minusta on suorastaan epämiellyttävää soitella hieman kovaäänisempää musiikkia, jos muulla bändillä ei ole kuulonsuojausta. Siitä melkein tulee syyllinen olo.

Monet tosiaan soittavat kovaa siksi kun se on helpompaa. Hiljaa soittaessa tarkkuus kärsii ja hyvärumpali osaakin soittaa myös hiljaa ja saa rokkibiitinkin menemään rauhallisemmin. Mutta sitten myös kokoajan täysillä soittaminenkin on vaikeaa, koska siinäkin tarkkuus heittää.
Joillekin se kovaa soittaminen on vaan pakkomielle.

Jos minä olisin teidän bändissänne, vaihtaisin kapulat empimättä rodeihin eli "riisikeppeihin". Oletteko miettineet tätä vaihtoehtoa?
 
Joo, riisikepit on käytössä. Mun mielestä ne onkin ainoa oikea vaihtoehto ilman tulppia soittavan bändin treenikämpälle.
 
Joku sen jo sanoikin, mutta oon ihan samaa mieltä, että rumpalin tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky soittaa oikealla volumella oikeassa paikassa. Baarin nurkassa hissutellaan, stadionilla räimitään.

Vuodatus no:1
 
Liityin aikoinaan aloittelevaan bigbandiin, suurin osa soittajista oli aloittelijoita. Mukana muutama vanhempi, lähinnä klassisissa piireissä liikkunut puhaltaja.
Minä oli soittanut vain bändeissä rokkia, ihan ok soittaja mielestäni. Tunneilla olin käynyt jo monta vuotta siihen mennessä.
 
Semmoinen käsitys oli, että jazzbändissä pitää soittaa hiljempaa. Treeneissä soitinkin pääosin todella ohuilla kapuloilla ja juuri ja juuri niin kovaa, että pystyin saamaan jonkinlaisen soundin ridepellistä ja virvelistä.
 
Tämä oli bändin johtajalle kuitenkin aivan liian kovaäänistä. Olin kokematon, ja jouduin hipsuttelemaan ihan hartiat lukossa. Mitään aksenttien poimimista ei uskaltanut ajatellakaan, kun pelkäsi sitä volumea. Rentous oli soitosta kaukana ja varsinkin time ja fillit kärsivät suunnattomasti. Soitin varmasti hiljempaa kuin missään TRIOssa kukaan, kuitenkin tähän bigbandiin sekin oli liian kovaa.
 
Pahemmaksi homman teki se, että bändiin tuli myös ammatikseen rumpuja opiskeleva kaveri. Mielestäni hän veti aivan älyttömällä volyymillä (tähän bändiin), mutta hänpä ei saanutkaan mitään kommenttia siitä. Tatsikin oli sitten ihan ok. Tässä vaiheessa oli perkkasetin takana kuitenkin pakko jo vetää korvatulppia korviin. Ei ole reilua tämä elämä.
 
Todellinen möykkäongelma tuossa bändissä oli kuitenkin aloitteleva fonisektio, tasapaksua möykkää, aivan liian monta fonia bändissä. Johtajalla ei oikein ollut käsitystä muusta kuin klassisesta ja pakkohan rumpusetin on olla se kovaäänisin soitin lavalla... ->"hiljempaa siellä rummuissa!"
 
Jos johtaja olisi antanut bändin soittaa rennosti, mutta hieman kovemmalla volyymillä olisi ollut helpompaa soittaa myöhemmin myös hiljempaa ja hyvällä tatsilla sekä jopa oppia ne kappaleet. Lopulta tatsini oli pelkkää hartialukkoa, soittotaitoni koetuksella ja into aivan laantunut. Aloin harkitsemaan insinöörin uraa... :(
 
Nyt voin katsoa taaksepäin ja nauraa tapahtuneelle, nykyään osaan ehkä soittaa jo hiljaakin välillä. Soittamaan oppiminen on helpompaa rennolla tatsilla, väkisinkin se tatsi on kovaääninen alussa. Hassua on, että vaikka pidän itseäni kovana lyöjänä, on monien hieman parempien soittajien kanssa usein huomattavissa, että pitää soittaa paljon totuttua kovempaa. Ongelma tämä ei sinänsä ole, hemmetin vapauttavaa!
 
Vuodatus no:2
 
Kitaristit ovat ehdottomasti bändissä kovimpia volyymin korottajia, kovan (aina liian kova) lead soolon jälkeen ei juurikaan palata takaisin hiljaisempaan. Kyllä siinä väkisinkin tulee olo, että pitää korottaa myös omaa soittovoimakkuutta. Liian usein olen ollut keikalla itseään täynnä olevan kitaristin kanssa, jolla kitara menee niskan taakse ja sen jälkeen volyymi onkin aivan järkyttävällä tasolla... Tämä on muutenkin väärin, rumpalihan on se bändin tähti, jota kaikki tuojottavat, eikö?
 
En puolusta enää intohimoisesti kovaa lyömistä, mutta esim. huonossa vireessä oleva tomi kuulostaa yllättävän hyvältä, kun siihen mäjäyttää kunnolla... Osittain tämä johtuu rummun rungon soimisesta (hyvällä vireellä rummun ominaistaajudella saa rummun soimaan hiljaisemmallakin iskulla), osittain psykoakustiikalla. Kahdesta samanlaisesta äänestä kovempi kuulostaa aina paremmalta.
 
Hiljaa soitossa käytän paljon alueita rummussa läheltä kanttia, sieltä löytyy soivaa ja akustisesti miellyttävämmin kantavaa ääntä kuin keskeltä. Keskelle lyöty isku kuulostaa vain tylsältä kopinalta hiljaisella volyymilla.

Ens lauantaina hääkeikka paikassa joka on akustisesti hankala, eli volat pitäisi saada alas. Ajattelinkin ottaa nuo sähköpelit mukaan ja vetää niillä kaikki "vauhdikkaammat" biisit rockit ym. Itselle saan luuriin volat juuri niin kovaa, että filis pysyy ja saa mätkiä reippaasti menemään. Miksari säätää sitten ulos menevän volyymin sopivaksi. (tuo hiljaa soittaminen, kun on todellakin taitolaji). Vispiläkompit ym sitten akustisilla... Toimii!! (toivottavasti?)

Nice boys don't play rock'n roll..

Nykäsen Anssilla on aika tanakkaa soittoa. Ei mielestäni kovin hiljaa lyö.

Sitä se vaan on ku toisilla ei oo ruista ranteessa ;)

Baarin nurkassa hissutellaan, stadionilla räimitään.
 
Stadionilla(ja paljon pienemmissäkin paikoissa) on joka tapauksessa rummut mikitetty ja vahvistettu moninkertaiseksi joten tuo ei ole mikään pointti. Vähänkään siivouskomeroa isommassa tilassa rumpujen akustinen volyymi ei ole ongelma.
 
Mutta jos riisikepeillä soittokin on liian kovaa, niin enpä tiedä mitä sanoa.

Vähänkään siivouskomeroa isommassa tilassa rumpujen akustinen volyymi ei ole ongelma.
 
Mutta jos riisikepeillä soittokin on liian kovaa, niin enpä tiedä mitä sanoa.
 
Tilan koko ei aina ole niin kovin merkityksellinen. Enemmin ratkaisee tilan muoto, käytetyt seinä- ym. materiaalit.
(tätä kutsutaan tilan akustiikaksi)
 
Ainakin itse viihdyn ravintolassa paremmin, jos pöydässä pystyy jotenkin siedettävästi keskustelemaan. Näin uskoisin myös monen muun ajattelevan.
 
On ihmisiä jotka menevät ravintolaan tapaamaan toisia ihmisiä ja vaihtamaan kuulumisia, eivät pelkästään kuuntelemaan bändiä. (outoako?)
Jopa ne riisikepit voivat joskus tulla liian kovaa.

Ainakin itse viihdyn ravintolassa paremmin, jos pöydässä pystyy jotenkin siedettävästi keskustelemaan. Näin uskoisin myös monen muun ajattelevan.
 
On ihmisiä jotka menevät ravintolaan tapaamaan toisia ihmisiä ja vaihtamaan kuulumisia, eivät pelkästään kuuntelemaan bändiä. (outoako?)
 
Juu, mielestäni vaan tämä taustamusiikin hissuttelu on ihan eri asia kuin rokin soitto. Eli jos ei siinä mitään rokkifiilistä haetakaan niin voihan sitä hiplailla riisikepeillä niin että ihmisten pulina peittää soiton alleen.
 
Esimerkiksi minä taas haluaisin esiintyä nimenomaan musiikista kiinnostuneelle yleisölle, tarkoituksenmukaisessa paikassa.

Semmoinen käsitys oli, että jazzbändissä pitää soittaa hiljempaa. Treeneissä soitinkin pääosin todella ohuilla kapuloilla ja juuri ja juuri niin kovaa, että pystyin saamaan jonkinlaisen soundin ridepellistä ja virvelistä.
 
Tämä oli bändin johtajalle kuitenkin aivan liian kovaäänistä. Olin kokematon, ja jouduin hipsuttelemaan ihan hartiat lukossa. Mitään aksenttien poimimista ei uskaltanut ajatellakaan, kun pelkäsi sitä volumea. Rentous oli soitosta kaukana ja varsinkin time ja fillit kärsivät suunnattomasti. Soitin varmasti hiljempaa kuin missään TRIOssa kukaan, kuitenkin tähän bigbandiin sekin oli liian kovaa.
 
Tämä oli minusta vähän omituista. Kun soittelin joskus rumputunneilla jazzinkakkaa(bop), niin opettaja ohjeisti soittamaan komppipeltiä todella kovalla kädellä. Myös mitä olen nähnyt ja kuullut näitä jazzin soittajia videoilla, levyillä ja livenä, niin ei siinä mistään hiplailusta todellakaan ole kysymys.

bändimme (vaikka rock-bändi ollaankin) soittaa ilman korvatulppia
 
Miksi näin?
 
edit. viilausta

Miksi näin?
 
Eiköhän me kaikki olla yhtä mieltä siitä, että tulpat (laadukkaatkin) syövät saundia. Siksi.
 
Ja hieman kärjistetysti voisin sanoa, että enhän mä stereoitakaan kuunnellessani laita ensin volaa kaakkoon, jonka jälkeen tulpat korviin, jotta äänenpaine olisi sopiva.
 
Moni täällä tuntuu suuresti ihmettelevän meidän tulpatonta bändiä. Ollaanko me tosiaan poikkeuksia? Käyttääkö kaikki m.netin rumpalit tulppia? Ja kaikki heidän bändikaverinsa?

Eiköhän me kaikki olla yhtä mieltä siitä, että tulpat (laadukkaatkin) syövät saundia. Siksi.
 
Hyvä, että asiat ovat tärkeysjärjestyksessä.
 
Ja hieman kärjistetysti voisin sanoa, että enhän mä stereoitakaan kuunnellessani laita ensin volaa kaakkoon, jonka jälkeen tulpat korviin, jotta äänenpaine olisi sopiva.
 
Todella ontuva vertaus, bändisoittoa ei voi edes kärjistetyssä vertauksessa verrata stereoista soitettavaan musiikkiin.
 
Moni täällä tuntuu suuresti ihmettelevän meidän tulpatonta bändiä. Ollaanko me tosiaan poikkeuksia? Käyttääkö kaikki m.netin rumpalit tulppia? Ja kaikki heidän bändikaverinsa?
 
Veikkaan, että ainakin n. 95% m.nettiläisistä käyttää tulppia soittaessaan.

Eiköhän me kaikki olla yhtä mieltä siitä, että tulpat (laadukkaatkin) syövät saundia. Siksi.
 
Ja hieman kärjistetysti voisin sanoa, että enhän mä stereoitakaan kuunnellessani laita ensin volaa kaakkoon, jonka jälkeen tulpat korviin, jotta äänenpaine olisi sopiva.
 
Moni täällä tuntuu suuresti ihmettelevän meidän tulpatonta bändiä. Ollaanko me tosiaan poikkeuksia? Käyttääkö kaikki m.netin rumpalit tulppia? Ja kaikki heidän bändikaverinsa?
 
Mulla on Elacinin valetut tulpat, mitkä hommasin kun halusin ettei tulpat syö saundia. Jos vain mahdollista, niin vedän kyllä mieluusi treenit ilman tulppia. On vaan kivempi soittaa, eikä muutkaan käytä tulppia. Kokoonpanona on basso, rummut, syna + toisinaan kitara ja laulu.

Eiköhän me kaikki olla yhtä mieltä siitä, että tulpat (laadukkaatkin) syövät saundia. Siksi.
 
Huh huh, kyllä mieluummin otan sen pikkuisen huonomman soundin kuin huonomman kuulon. Kummasti sekin vain korvissa tuntuu kun koulussa suht kevyesti riisikepeillä paukuttaa.

Kyllä lähes kaikki tutut(ja tuntemattomat) käyttävät kuulonsuojausta niin treeneissä kuin keikoillakin(yleisössä tai lavalla).
 
Ei tulppia ole pakko käyttää mutta itse ainakin pidän niitä eräänlaisena varotoimena.