Kitarat: kitarakamat ›

Myös minä haluaisin kuulla, miten pk-seudun musakaupoissa olevien Gibson Lespojen kaulojen kulma on pielessä. Eli LaXu, anna esimerkkejä kitarayksilöistä ja miten niissä on virheellinen kaulan kulma:
 
DLX Musicissa taisi olla kaikissa liikaa kulmaa kaulassa. Osan ehkä saisi säädettyä, mutta vippaskonsteja (eli kielet tallan ylitse) kaipaisi useimmissa. Samoista kitaroista voi myös löytää maalausvirheitä ja vähemmän siistiä nauhojen viimeistelyä. Satulatkin on tehty vähän hutaisten, parissa kokeilemassani yksilössä ei virittäminen ollut sulavaa kun kielet tarrautui liian kapeisiin ja syviin uriin.
 
Tässä pieni esimerkkikuva miten se kaulan kulma vaikuttaa:
http://www.saunalahti.fi/laxu/huu/neckangle.gif
 
Tuo "correct neck angle" vastaa miten kaulan kulmat on toteutettu Gibsonin Custom Shopissa tehdyissä malleissa, "wrong neck angle" taas kuvastaa kulman heittelyä liukuhihnamalleissa. Okei, liiallisella kaulakulmallakin varustettu keppi on vielä ihan toimiva peli, mutta siinä kuitenkin menettää hitusen (joskaan ei oleellisen paljon) sustainia kun peräkappale ja talla on nostettu tosi korkealle. Ja näyttäähän se aika rumalta. ;)
 
Omien kokeilujeni mukaan tuo peräkappaleen nostaminen vaikuttaa myöskin soundiin. Omassa Fenixissani (jossa siis on kaulan kulma kohdallaan) peräkappaletta nostettaessa soundista tulee jotenkin pehmeämpi ja täyteläisempi. Hyvä juttu? Ei välttämättä. Huomasin, että tuo nostettu peräkappale toimi hyvin paksuntamaan hiljaisella soitettua putki-Marsua, mutta sitten kun pääsin soittelemaan keinokuorman kanssa luukutettuna, soundin selkeys kärsi. Laskin peräkappaleen takaisin kanteen kiinni ja soundi oli jälleen selkeä ja jämäkkä.
 
Liukuhihna-Gibsoneihin tämä ei nyt niin vaikuta, mutta liiallinen kaulakulma yhdistettynä alas laskettuun peräkappaleeseen voi aiheuttaa sen, että tallasta menee radius eli painuu kasaan keskeltä. Jos talla on suoraan puuhun ruuvatuilla kapeilla tolpilla, voi talla myös taipua eteen tai taakse. Esimerkkejä ja niiden korjauksia voi katsella Dan Erlewinen "How To Make Your Electric Guitar Play Great" kirjasta.
 
Pointtini on kuitenkin se, että liiallisesta kaulan kulmasta ei ole mitään hyötyä ja koska se vaihtelee välillä "just oikein - ihan liikaa", on kyseessä selvästi huolimattomuus. Minua ei haittaa, että esim. tuossa edellä mainitussa Fenixissa on pieniä kosmeettisia virheitä, kitara oli kuitenkin halpa. Mutta jos kitaraan pistää pari tonnia rahaa, niin kyllä sen minusta pitäisi olla virheetön, ilman rakenteellisia tai ulkonäöllisiä mokia. Tietysti eihän sitä koskaan pitäisi kalliita kitaroita ostaa testaamatta, mutta toisaalta tuossa hintaluokassa pitäisi jo saada odottaa tiettyä laatutasoa. Kumma juttu, että PRS:lla, ESP:lla, Jacksonilla tai vaikka Gibson Custom Shopilla ei tunnu olevan ongelmia tässä suhteessa. Liukuhihna-Gibsoneistakin tietysti löytyy hyviä, täysin virheettömiä ja hienosti soivia yksilöitä..mutta niitä täytyy ilmeisesti sieltä vähemmän hyvien seasta metsästää.