Yleistä keskustelua musiikista ›

Tiedättehän sen hienon fiiliksen, kun löytää jonkun uuden bändin tai artistin ja innostuu oikein kunnolla? Kertokaapa mikä bändi tai artisti on iskenyt kunnolla viimeisimpänä? Saa olla "uusi" tai "vanha". Ja saa kehua.
 
Haulla ei tälläistä löytynyt kohtuullisella etsimisellä, joten pannaanpa liikenteeseen. Omasta puolestani sanon viimeisen kuukauden ajalta Jimmy Smith, loistava jazz-urkuri, joka niin sanotusti kroovaa. Ja vielä The Magic Numbers, upean ensilevyn tehnyt klassista poppia heittävä brittiorkesteri. Ja sitten vielä The Stands, retrompaa rockia vetreästi leipova uusi bändi Englannista.

Aika harvoin enää tapahtuu tuollaista. Yläaste- ja lukioikäisenä kyllä vähän väliä. Viimeisin oli ehkä The Smiths tai Sergio.

Róisín Murphyn debyyttialbumi Ruby Blue. Tykkään Molokostakin mutta tämä oli täsmäisku! Ramalama (Bang Bang) ja Ruby Blue hurmasivat heti, mutta albumi on myös hieno kokonaisuus ja mitä mielenkiintoisin ääniviidakko, välillä tulee mieleen Björkin Selmasongs. Paikoitellen Róisín laulaa itsensä (ja itsensä ja...) kanssa Andrew Sisters -tyyppisesti. Mahtavata!

Ihmeen vähän olen uusia viimeaikoina löytänyt. Pari nyt kuitenkin, Charles Mingusiin sekosin samantien Mingus Ah Umin myötä, mutta Fairport Conventioniin sai ensin vähän totutella (nyt iskee sitäkin kovemmin).. Muuten Matti Oiling ja Happy Jazz Band, miten saatoin unohtaa, hemmetti mikä groovi!

Afghan Whigs

Nick Cave on ollut sellanen tyyppi, jonka tekemisiä olen diggaillut tasaisesti, mutta jotenkin laimeasti. Jokin aika sitten hankin heräteostoksena levyt Murder Ballads ja Boatman`s Call, ja nehän iskivät kuin halko vähä-älyisen leipurinpojan takaraivoon. Ja nyt alkaa Cave-kokoelmaa olla jo enemmänkin. Kolisee, ja kovaa!

Viimeksi taisi pudota Ruotomielen keikka. Kehtystä oli tapahtunut vuodentakaiseen sen verran paljon, että nyt homma oli täysin suvereenisti rokkia parhammillaan. Levyt ovat kuuntelussa.
 
Ja ei, Matin tarjoama Jaloviina* ei ollut (ainoa) avain viihtymiseen. Kiitos kuitenkin.

Paul Butterfield blues band.
 
Paul Butterfield oli jo entuudestaan tuttu Paul Butterfield blues band-levyn myötä, mutta kun sain kuunteluun East West-levyn, niin johan kolahti. En kyllä osaa tarkemmin eritellä miksi näin kävi.

Paul Butterfield blues band.
 
Paul Butterfield oli jo entuudestaan tuttu Paul Butterfield blues band-levyn myötä, mutta kun sain kuunteluun East West-levyn, niin johan kolahti. En kyllä osaa tarkemmin eritellä miksi näin kävi.
 
Mulla meni toisinpäin. Olin ihan jossain sfääreissä East-Westin kanssa, ja sitten kuulin vasta ekan. Mainio blueslevy, ei siinä mitään, mutta kuitenkin vähän eri asia. East Westin kanssa olen edelleenkin ihan sfääreissä...

Mulla meni toisinpäin. Olin ihan jossain sfääreissä East-Westin kanssa, ja sitten kuulin vasta ekan. Mainio blueslevy, ei siinä mitään, mutta kuitenkin vähän eri asia. East Westin kanssa olen edelleenkin ihan sfääreissä...
 
Tästä onkin muuten viimeaikoina ollut paljon juttua ja ei ihme, upea bändi! Itse ostin myös ihan summana East-Westin loppukeväästä (vinyylinä pahaan ylihintaan :?), ja voi helvetti että se iski, iskee vieläkin. Aina.
 
Harmi vain ettei Butterfieldin myöhemmät levyt, lievän tyylisuunnan muutoksenkin takia, nouse näiden kahden ekan rinnalle..

Nyt on oikeastaan ihan lähipäivinä ollut sepultura aika kovassa kuuntelussa...Aikaisemmin lainasin kaverilta levyn ja silloin oli kova...
 
Nyt kun olen taas kuunnellut niin on jo saatanan kova:)
Saa jotenkin paljon enemmän irti nyt...

Ehkäpä System of a Down. Se oli kyllä kolahtanut aiemminkin, mutta eri osuus tuotannosta. Nyt Toxicity ei niin kauheasti kiinnosta, mutta varsinkin debyytti iskee älyttömästi.

Viimeisin taitaa olla Sigur Ros. Lainasin kirjastosta yhtyeen ( ) levyn ja se kyllä kolahti ja kovaa. Lähes yhtä kovaa kuin Pink Floyd ja Doors lukioaikoina. Tai no, ei sentään, mutta kovaa kuitenkin.

Stam1nan debyytti keväällä. Ja nyt Ceebrolisticsin Ö, vaikka bändistä olen aiemmin kovasti tykkäillytkin.

Viimeksi kai kolahti tuo Kardia niin että levynkin ostin. Olisin käynyt Kuopion RockCockissa kuuntelemassa livenäkin ellei olisi kesäflunssa vesittänyt suunnitelmat.

Kumikamelin Kinahmo on ollut nyt tehosoitossa. Ilosaari ja kaveripainostus, nuo tehokkaimmat yhtyelevityksen airueet.

Innostuin parista vanhemmasta Genesis-levystä. Trespass ja Nursery Cryme ovat upeita teoksia! Aikaisemmin en oikein älynnyt näitä, kun kuuntelin vaan Foxtrotia, Selling Englandia ja Lambia.
 
Edit: mutta jos puhutaan varsinaisista uusista bändituttavuuksista, niin Spock's Beard. Lyhyen ajan sisään olen hommannut kaikki Neal Morsen aikaiset levyt (paitsi Snowia) ja kyllä toimii. Seuraavaksi pitänee hamstrata miehen sooloja hyllyyn.

Viimeksi taisi pudota Ruotomielen keikka. Kehtystä oli tapahtunut vuodentakaiseen sen verran paljon, että nyt homma oli täysin suvereenisti rokkia parhammillaan. Levyt ovat kuuntelussa.
 
Ja ei, Matin tarjoama Jaloviina* ei ollut (ainoa) avain viihtymiseen. Kiitos kuitenkin.
 
Niin, sullahan "kolahti" ihan kirjaimellisesti:)
 
Mutta sama juttu; Ruotomieli on erittäin kova bändi, levyllä ja livenä!

Hmm noh Muse tässä taannoin.