Rummut: rumpukamat ›

Ei kyllä mulle sovi. Max. 2 olutta ja keikan aikana oluen juonti ainakin näin kesäaikaan o hullunhommia, nestekato o järkyttävä!

No eipä tule keikoilla soiteltua.
 
Mutta kaljaa tulee otettua lähes aina kun soitan.
Tosin meikäläisen soittokerrat on nykyään aika harvassa
(lue: Perhe ja työ).
Soittohommat tapahtuvat yleensä kaverin mökillä ja teemana
on kalja, makkara ja sauna. Ja ai niin; soittaminen.
 
Ja hauskaa on, eikä ulkopuolisten tarvitse kärsiä humalaisten äijien musisoinnista.
 
Ainakin perheelliset tietävät tuon tunteen kun pääsee välillä arjesta irti ja on mahdollisuus vähän jamitella kaveriporukassa.
 
Onkos kenelläkään samoja tuntemuksia?

Nauhuri pyörimään, se kertoo totuuden.
 
"Always record. ALWAYS."
Näin sanottiin Tenacious D:ssä, olen ottanut sen melki elämänohjeeksi.

Otitko nauhalle sitä jammailua? Meinaan vaan, että se mikä tänään hönössä on tosi jees, on huomenna kammottavaa sekoilua. Nauhuri pyörimään, se kertoo totuuden.
 
Niin tai sit se on "taidetta"

Hollmin kanssa samoilla linjoilla - just ollaan keskusteltu, että pitäis alkaa treenata ihan kunnolla soittamista muutaman olusen kanssa, niin oppis elämään paremmin sen latenssin kanssa, kun keikoilla sitä oikeastaan aina on vähän kaljoissaan (pois lukien huttukeikat). Itselläni kitaraa soittaessa alkaa tatsi kärsiä jo parin annoksen jälkeen, rumpujen kanssa en ole niin tarkkaan mitannu, mutta varmaan 1-2 kaljaa ja taso laskee entisestään.
 
Rokkikeikolle kohtalainen määrä alkoholia sopii sikäli, että ainakin itselläni se piristää lavameininkiä kummasti. Etenkin jos yleisönä on rokkipoliisiopiston sijaan lauma pissiksiä, tuo alkomahooli voi olla ihan hyväkin juttu ennen keikkaa.

Tokihan kännissä osaa soittaa - minä ainakin vedän maailman parhaimmista upeiten. Onneksi sitä ei ole nauhalla, enää.
 
Muutaman voi napata ennen kuin huomaa, mutta jätän väliin nekin. Keikkoja on kuitenkin sen verran harvoin, ettei kannata riskeerata. Ja onhan lavalla joka tapauksessa kaikenlaista kivaa veressä, adrenaliinia ja endorfiinia ja mitä näitä nyt on. Riittänevät.

Korkeintaan yksi tuoppi ennen keikkaa. Ei siitä kännissä soittamisesta oikein vain tule yhtään mitään.

Se vain jotenkin kuuluu soittajan työn luonteeseen, tuo alkoholi. On melkein ainut työ, jossa oikein työsopimuksessa mainitaan takahuonetarjoilusta. Näin meillä ja melkein kaikilla. Työmääräykseen tulee erikseen maininta, mikäli alkoholitarjoilua ei ole järjestäjän toimesta ;-)

No... voihan sitä juoda sitten keikan jälkeen. Itse teen juuri näin, paitsi niillä melkein kaikilla keikoilla joilla olen joutunut autoilemaan.

Tuo takahuonetarjoilu sitten erottelee miehet marjanpoimijoista. Itse en ole keikkaa koskaan munannut, tai edes sille rajalle vienyt, että olisi voinut huomauttaa. Joku sorsakosken topi ei pysy ilman mikkistandia edes pystyssä.
 
Auto on myös hyvä tapa pitää peli selvänä. Meidän bändissä ukot asuu ympäri Suomea, joten melkein aina pitää ainakin osa matkasta ajella itse mennen ja tullen.

Kyllä se on se maaginen kaks kaljaa per keikka. -Hyvä meininki ei mene överiksi, kamat säilyy ehjänä ja kykenee autolla kotio sekä aamulla töihin.

Esimerkiksi sellainen henkilö, joka ymmärtää roolinsa ja velvollisuutensa asiakkaitaan kohtaan. Esim. alla.
 
Monilta kyllä luonnistuu soitto six packin jälkeen hyvin.

Sovittiin juuri porukalla 0 promilleraja kaikissa soittohommissa, epäonnistuneen studiokäynnin jälkeen.
 
että menitte sitten studioon kännissä? suuren maailman malliin....

Se niin riippuu...
 
Jos autolla -> yks ennen vetoa ja toinen jollain tauolla.
Bilekeikka -> Pari ennen vetoa ja keikan aikana ja tauoilla omaan juomatahtiin. Setin aikana yleensä ei ehdi edes yhtä pulloa.
Tutun häät -> Ihan normaali vieraan tahdilla.
 
Lähinnä noita häitä sun muita juhlia tulee veivailtua, niin nyt kun miettii, niin ei siinä oikein kunnolla edes kerkeä kaatamaan.
 
Jos tosiaan ennen vetoa ottaa esim kaks. Setin aikana yleensä on se toinen vielä kesken, ja menee siinä. Tauolla sitten kolmas (siis kaljoista on kyse) ja lasi boolia. Se booli siinä menee ja kaljaa jää vielä settiin mukaan. Tulee ehkä otettua neljäs mukaan lavalle, joka ehkä ehditään jopa loppu setissä avatakin. No se kuitenkin jää selkeästi kesken ja nautitaan tauolla loppuun, jolloin myös noudetaan toinen boolilasi. Vikaan settiin mukaan viides kalja ja lasi boolia. Kamoja kasatessa sitten samaan tahtiin ja ei kun jatkoille.
 
Yhteenvetona keikaa ennen ja sen aikana: 5 kaljaa + 3 boolilasia.
 
Eli jollain tommosella tahdilla tulee usein mentyä näitä häitä ja bileitä, eikä ole kyllä omasta eikä muidenkaan mielestä vaikuttanut suoritukseen. Näin mennään esim ens perjantain juhannushäät. Onneksi laulaja menee seuraavana aamuna töihin, eikä näin ollen maista. Lisäksi miksaajana on kokeneempi basisti, kuin mitä tämän kertaisessa bändissä, jos vaikka tarvii back-uppia.
 
Mutta bottomlinena: kyllä sitä pitäis jokaisen erinäisten kokemuksien kautta (äänitteet, yleisön/kollegojen kommentit jne.) tuntea omat rajansa. Ja muistaa, että yleisöä varten sielä lavalla ollaan. Ei siitä kuitenkaan haittaa ole, että bändillä on railakas hyvä meininki, kunhan muistaa sen, että hyvään meininkiin ei kuulu soitto, joka ei kulje, lisääntyneet virheet, sammaltavat välispiikit ym. Ja näin siis lähinnä bilekeikoilla.

Kännissä kaikki muu on paskaa paitsi kusi. (max. 0.5 litraa kylmää keskiolutta ennen keikkaa)

Monilta kyllä luonnistuu soitto six packin jälkeen hyvin.
 
Niin sujuu, ja paljon useammalta sixpack tuhoaa motoriikan totaalisesti.
 
Meidän bändissä basisti ja kitaristi hallitsee tuon kännissä soittamisen. Selvin päin kun ei uskalla mennä lavalle. Vakioselitys: kato pari vaan, soitto sujuu... Neljällä keikalla viidestä lopputulos on se, että viimeistään ensimmäisen biisin kertosäkeessä alkavat soittaa eri biisiä. No, ainahan sitä voi huomenna hävetä tämän päivän tyrimisiä. Opitaanko tästä jotain? Ei todellakaan, ikinä.
 
Ystävällinen neuvo nuorille: Mihin tahansa menette keikalle, hoitakaa se niin hyvin, kuin mahdollista. Älkää menkö kännissä ördäilemään yleisön eteen. Koskaan ei voi tietää, kuka siellä yleisössä on bändiä tsekkailemassa. Yksi hienosti hoidettu keikka saattaa johtaa tähtiin vrt. The Rasmus.

Itse olen aika ehdoton tuon läträämisen kanssa. Max. 1 tuoppi olutta ennen keikkaa ja sen aikana, ei tosin mielummin ollenkaan. Yleensä juon vettä, joskus olen ottanut oluttakin mutta siitä ei paljoa kostu, soitto vaan kärsii. Kyllä se meno pitää lähteä selvinpäinkin, jos ei niin on väärällä alalla. Keikan jälkeen voi tehdä mitä lystää, itsekkään en kuppiin sylje. Jos keikalla naukkaillaan niin itse en keikkajärjestäjänä maksaisi bändille penniäkään siitä, että voin katsella sitä kun "työntekijät" dokaavat. Eli ei viinaa.
 
Jos keikkoja soittaa vain dokaamisen vuoksi niin suosittelen puistokemistin virkaa.
 
Kuten Mika sanoi, humalainen bändi on säälittävä ja ennenkaikkea naurettava.
 
Itse olen myös sitä mieltä, että ravintoloiden ym. pitäisi ottaa keikkapaikoille nollatoleranssi. Puhallus ennen keikkaa ja jos viisari värähtää niin pojat kotiin. Karua, tiedän.
 
Töihin kassalle, raksalle jne. et voi mennä humalassa. Eikä tässä asiassa kaikkivoipa "taiteilija" ole poikkeus. Jos siitä soittamisesta maksetaan niin silloin se on kuin mikä tahansa työ.

että menitte sitten studioon kännissä? suuren maailman malliin....
 
Joo. Itseasiassa, ei ollu muuta kun synisti kaljapatterin kanssa. Muut oli selvinpäin.

Nollilla mennään.