Muusikoiden.net
28.03.2024
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: En tykkää Brucknerista.
1 2
sellisti
29.05.2005 00:45:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Varoitus; seuraa pitkähkö avautuminen.
 
Olin tänään YS:n eli Ylioppilaskunnan Soittajien sinfoniakonsertissa. Ohjelmassa oli Debussyn Faunin iltapäivä, Arutjunjanin trumpettikonsertto sekä Brucknerin sinfonia nro 6 a-molli. Kaksi ekaa niistä oli hyviä. Sinfonia oli pitkä. Sen aikana ehti miettiä monenlaisia asioita. Esimerkiksi sitä, että mihinkähän kummaan mahtaa perustua Anton Brucknerin maine/asema merkittävänä sinfonikkona? Nimittäin harvoin olen kuullut niin tyhjää, sisällötöntä, puuduttavaa ja kaikessa pöhöttyneessä mahtipontisuudessaan ja valtavassa mittakaavassaan suorastaan raivostuttavan pitkäpiimäistä ja tylsää musiikkia. Mieleen ei jäänyt ensimmäistäkään melodianpätkää. Kerta toisensa perään säveltäjä laittaa orkesterin pauhaamaan tuttina fortissimopätkiä, joissa jouset sahaavat jotain banaalia kuviota ylös alas vaskien töötätessä musiikillisesti mitäänsanomattomia fanfaarejaan. Minkäänlaista temaattista kehitystä en huomannut, vaan uutta asiaa tuli koko ajan. Kokonaisrakenne ei muodostanut minkäänlaista kaarta eikä jännitettä. Musiikki vaan velloi kaikessa massiivisuudessaan eteenpäin, kunnes loppui. Orkestraatio ei soinut hyvin vaan oli paksua ja kömpelön kuuloista. Paikoitellen musiikissa oli sentään jonkinlaista yritystä, jolloin havahtui ajattelemaan, että jospa tämä tästä vielä lähtisi. Vaan ei. Taas kamalaa fortissimoa vain volyymin vuoksi. Olin todella pettynyt, melkein suuttunut kuulemastani. Miksi tuollaista musiikkia säveltänyttä pidetään länsimaisen sinfoniatradition ketjun tärkeänä lenkkinä? Mitään muuta sävellysajankohtaansa nähden "merkittävää" en sinfoniassa havainnut kuin sen julmetun pitkän keston (tunti, melkein vähän yli), ja sekin aivan turhaan. Puolet pois tiivistämälläkin teos olisi ollut vielä liian pitkä musiikilliseen sisältöönsä nähden. Mahlerin sinfoniatkin ovat pitkiä, mutta niissä on sentään sisältöäkin. Nuoria, hyviä amatöörisoittajia kävi lähinnä sääliksi, kun joutuivat tuollaista soittamaan ja vielä valtavan työn näkemään sen eteen. Hyvin orkesteri soitti, ja kapellimestari tuntui olevan oikein säveltäjän fani, kun johti teoksen ulkoa, mutta sinfonia oli aivan väärä valinta ohjelmaan.
 
Anteeksi nyt jos joukossamme on "bruckneristeja", mutta minä en löytänyt teoksesta juuri mitään hyvää. Mitä mieltä muut olette ko. säveltäjästä?
 
"Mitäs sinä teet työkses?" "Minä olen muusikko." "Ai... jaha. Onkos vaimos sitten oikeissa töissä?"
Herra-X
29.05.2005 16:25:53
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Enää olisi Schubertin ylistys puuttunut niin olisin epäillyt Megatheriumin napanneen tunnuksesi.
 
En ole Bruckneriin tutustunut lainkaan ja tämän viestin luettuani taidan jättää sen vielä myöhemmäksi.
 
"Kaikki hauska on hyväksi vatsalle" - Muumimamma
sellisti
29.05.2005 16:48:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Enää olisi Schubertin ylistys puuttunut niin olisin epäillyt Megatheriumin napanneen tunnuksesi.
 
Noh noh, montakos sivistyssanaa löysit tekstistä..? :)
 
En ole Bruckneriin tutustunut lainkaan ja tämän viestin luettuani taidan jättää sen vielä myöhemmäksi.
 
Enpä usko että paljonkaan menetät.
 
"Mitäs sinä teet työkses?" "Minä olen muusikko." "Ai... jaha. Onkos vaimos sitten oikeissa töissä?"
Sävis
29.05.2005 16:52:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Bruckner kuuluu kyllä niihin säveltäjiin, joita minäkään en oikein ole ymmärtänyt. Täytyy kyllä tunnustaa, etten kovin paljoa ole hänen tuotantoonsa paneutunut. Ehkäpä saksalaiset vain ovat taas osanneet kirjoittaa hienosti historiaa.
 
"Sävis on mukava ja haisee valkosipulille." -Tellu
sellisti
29.05.2005 17:13:04 (muokattu 29.05.2005 17:13:14)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ehkäpä saksalaiset vain ovat taas osanneet kirjoittaa hienosti historiaa.
 
Joo, niin sen täytyy olla. Vaikea ymmärtää miksi Bruckner nauttii niin suurta suosiota Keski-Euroopassa, kun siellä esim. Sibeliusta monin paikoin pidetään yliarvostettuna ja epäkiinnostavana. Sibeliuksen ja Brucknerin sinfonisen muodon käsittelytaitoa ja temaattisen materiaalin laatua ei voi verratakaan.
 
"Mitäs sinä teet työkses?" "Minä olen muusikko." "Ai... jaha. Onkos vaimos sitten oikeissa töissä?"
FoolOnTheHill
29.05.2005 18:15:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vaikea ymmärtää miksi Bruckner nauttii niin suurta suosiota Keski-Euroopassa, kun siellä esim. Sibeliusta monin paikoin pidetään yliarvostettuna ja epäkiinnostavana.
 
Taitaa tämäkin mennä saksalaisen historiankirjoituksen, tai tarkemmin Adornon piikkiin.
 
murjaani
29.05.2005 18:28:41 (muokattu 29.05.2005 18:57:09)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No, mulla on koneella Herran 8. sinfonia, joten kuuntelin sen, ja tässä mietteet.
 
Hieman tuli Shostakovits alusta mieleen, mutta melodioista puuttui S:n kirpeyttä ja kauneutta. Sinfonia on melodioiltaan aika köyhä, kuulostaa enemmänkin keskiskertaiselta elokuvamusiikilta. Sibeliuskin tuli mieleen, mutta eipä tämä sinfonia tavoita Sibeliuksen syvyyttä ja tunnevoimaa.Eikä rikasta melodiikkaa.
 
Taitoa Brucknerilla tuntuu kyllä olevan: musiikki etenee loogisesti ja rikkaasti ja siinä on paljon kontrasteja.
Taitava säveltäjä mutta melko ideaköyhä.Sinfonian dramaattisuus tuntui jotenkin päälleliimatulta eikä sydämestä kumpuavalta.
 
Ehkä bruckner oli omana aikanaan tärkeä uranuurtaja, häntä taitavammat säveltäjät kuten vaikkapa mainitut herrat Shostakovits ja Sibelius veivät sitten hänellä iduillaan olevat ideat mestaruuteen asti. Ja siksi Bruckner ei ehkä enää ole ajankohtainen.
 
Omana aikanaan -luulisin -Bruckner on ollut varmaankin kuitenkin melkoinen radikaali ja kuvainsärkijä.
 
edit: on tuossa Brucknerin sinfoniassa jotain harrasta ja rauhoittavaakin, lisäksi jotain turvallisen tasapaksua.
edit2: nyt kun olen kuunnellut tuota kasia enemmän niin olen alkanut pitää siitä: ehdottoman seriöösi säveltäjä, jolla pysyy langat koko ajan käsissä. Bruckner pysyttelee säveltäjänä jotenkin turvallisilla vesillä koko ajan, ei suurta kauneutta, ei hajonneita tunteita yms -se tuntuu mukavalta.n Tasapainoa.
 
Riksteri
29.05.2005 18:31:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"Tunnen vain yhden säveltäjän, jota voidaan verrata Beethoveniin, ja hän on Bruckner."
 
(Richard Wagner)
 
"Brucknerin sävellysten suhteen musiikkimaailma jakaantui kahteen jyrkästi vastakkaiseen leiriin. Yhtäällä oli niitä, jotka pitivät Bruckneria eräänä kaikkien aikojen suurimpana sinfonikkona, Johannes Brahmsin välittömänä seuraajana. Toisaalta taas oli sellaisia, jotka näkivät hänessä keskinkertaisen, komeilevan, vaativaisen, suuriäänisen ja mahtipontisen profeetan. Musiikin historia tuntee vain ani harvoja muita tapauksia, joissa säveltäjä vielä eräitä vuosikymmeniä kuolemansa jälkeen olisi ollut sellaisen liioittelevan ja hysteerisen kiistan aiheena kuin Bruckner.
 
Mikä sitten on totuus? Todeta voi tietenkin, että Brucknerin musiikissa on vikoja. Hänen sinfoniansa ovat usein täynnä mahtipontisuutta ja paisuttelua. Hän on liiankin usein pitkäveteinen, toisinaan taas kuiva ja ikävä. Olisi kuitenkin huutava vääryys tuomita Bruckneria liian ankarasti näiden vikojen nojalla. Ollessaan parhaimmillaan Bruckner on luonut musiikkia, jonka merkityksellisyydestä ja kuolemattomuudesta voidaan olla vain yhtä mieltä. Ajateltakoon vain hänen sellaisia sävellyksiään kuin Agnus Dei f-molli-messusta, neljännen sinfonian hidasta osaa, seitsemännen sinfonian ylevää alkuosaa tai saman sinfonian Adagiota! »Sellaisina hetkinä hän on sekä runoilija että näkijä», kuten Lawrence Gilman on kirjoittanut. »Hän katselee meitä syvin, vakavin silmin ja puhuu hartaasti ihmeellisistä asioista. Toisinaan hän lausuilee mahtavasti kuin hebrealainen profeetta tai aukaisee meille taivaan pergamenttikäärön. Tämä on aarteista rikas Bruckner - mystikko, rapsodi, profeetta, jonka puhe on täynnä vertauksia, jonka keksimät mielikuvat ovat täynnä sanoin kuvaamattomia ihmeitä ja jonka sävelistä kaikuu jumalallisen ilmestyksen outo humina.»
 
»Brucknerin säveltäjänluonteelle ominaista oli se, että hän ilmaistessaan kansanomaista tunnetta ja naiivia, uskonnollista luottamusta käytti romantiikan subjektiivisimpia keinoja», Paul Bekker kirjoittaa. »Tästä syystä hänen musiikissaan monen mielestä ilmenee tyyntä ja hiljaista kauneutta. Hän eroaa Brahmsista ensi kädessä kiistämättömän muodon ylevyyden takia, sillä, ollen säveltäjänluonteeltaan ekspansiivinen, tunteitaan laajenteleva tyyppi, hän pyrkii suuriin sinfonisiin rakennelmiin. Tunteen yksinkertaisuutta muistaen Bruckner oli ensimmäinen, joka palaa takaisin persoonattoman, yleismaailmallisen käsityksen ilmaisemiseen.»"
 
Ylläoleva teksi on kokonaisuudessaan lainattu teoksesta "Sävelten mestareita", toimittanut Sulho Ranta. Kuvauksen kirjoittajaa ei teoksessa mainita.
 
It's a Jungle Out There. Ulkona on viidakko.
murjaani
29.05.2005 18:38:45
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hänen musiikissaan monen mielestä ilmenee tyyntä ja hiljaista kauneutta.
 
Tuo pitää minustakin osittain paikkansa, mutta jotenkin setämainen vaikutelma tuosta kuuntelemastani sinfoniasta jäi
 
sellisti
29.05.2005 18:49:04
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"Hän eroaa Brahmsista ensi kädessä kiistämättömän muodon ylevyyden takia, sillä, ollen säveltäjänluonteeltaan ekspansiivinen, tunteitaan laajenteleva tyyppi, hän pyrkii suuriin sinfonisiin rakennelmiin."
 
No, makuasia mutta minusta Bruckner ei sinfonikkona pääse lähellekään Brahmsia. Missään mielessä. En ymmärrä mitä ylevää siinä on, että sinfonian mittaa paisutellaan vaikkei ole mitään erityistä sisällöllistä lisättävää. Brahms käsittelee sinfoniamuotoa mestarillisesti verrattuna Bruckneriin.
 
En siis ole kaikkia Brucknerin sinfonioita kuullut, mutta ei 3., 4., tämä 6., eikä edes se kuuluisa seitsemäs ole tehnyt sanottavaa vaikutusta. Enpä taida aktiivisesti hakeutua kuuntelemaan niitä viittä jäljellä olevaa.
 
"Mitäs sinä teet työkses?" "Minä olen muusikko." "Ai... jaha. Onkos vaimos sitten oikeissa töissä?"
etnopoju
29.05.2005 21:40:15
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kävin äidin kanssa joskus kuuntelemassa bruckneria eikä kolahtanut kyllä kans yhtään. musta se oli sellaista ylimahtailevaa tylsän saksalaista (sanan huonossa merkityksessä) paatosta.
 
pianistityttö
30.05.2005 11:49:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Anteeksi nyt jos joukossamme on "bruckneristeja", mutta minä en löytänyt teoksesta juuri mitään hyvää. Mitä mieltä muut olette ko. säveltäjästä?
 
En nyt ihmeemmin ole mikään bruckneristi, mutta kyllä 9. sinfonia iskee kuitenkin jotenkin. Yleensä Brucknerin sinfoniat puuduttavat ja nukuttavat, mutta tuon jaksoin kuunnella ja löysin siitä paljon hyvää. Mainitsemasi 6. ei ole mikään hirveä suosikki ylipäätään.
 
En yleensä pidä kamalasti Shostastakaan, mutta esim. 7. sinfonia sävähdyttää. Hassua kuinka joidenkin säveltäjien sellainen "yleistaso" vaikuttaa omaan korvaan joskus todella tylsältä ja heikolta, mutta sitten sävellysten joukosta löytää joskus todellisia helmiä.
 
"Olen onnellisin tuntemani ihminen" -Artur Rubinstein-
wrshredder
30.05.2005 15:15:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ha.
Oonkohan minä siunattu vai kirottu ,kun pystyn nauttimaan klassisesta musiikista ilman että vaivaan päätäni millään musiikin temaattisuuksilla ja muilla oudoilla jutuilla,. (kyllä tiedätte mitä tarkoitan).
 
Mulle riittää että kappale kuullostaa hyvältä, siinä on "koukkuja" ,hyviä melodioita, mahtipontista meininkiä, hempeilyä jne.tms..
 
"I can play ANYTHING!" - Vladimir Horowitz
sellisti
30.05.2005 16:13:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ha.
Oonkohan minä siunattu vai kirottu ,kun pystyn nauttimaan klassisesta musiikista ilman että vaivaan päätäni millään musiikin temaattisuuksilla ja muilla oudoilla jutuilla,. (kyllä tiedätte mitä tarkoitan).

 
Et ainakaan kirottu.
 
Mulle riittää että kappale kuullostaa hyvältä, siinä on "koukkuja" ,hyviä melodioita, mahtipontista meininkiä, hempeilyä jne.tms..
 
Kyllähän mäkin pystyn musiikkia kuuntelemaan ilman jatkuvaa analysointitarvetta, mutta jos luettelemani asiat (musiikin rakenne ym.) on musiikissa tehty heikosti, ei se silloin usein myöskään kuulosta hyvältä. Kuten sanoin, sinfoniasta ei jäänyt yhtään merkittävää melodiaa mieleeni, ja melodiat ovat nimenomaan sitä temaattisuutta. Pelkkä tyhjä mahtipontisuus alkaa ennen pitkää kuulostaa lähinnä tylsältä.
 
"Mitäs sinä teet työkses?" "Minä olen muusikko." "Ai... jaha. Onkos vaimos sitten oikeissa töissä?"
megatherium
01.06.2005 19:55:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Enää olisi Schubertin ylistys puuttunut niin olisin epäillyt Megatheriumin napanneen tunnuksesi.
 
En ole Bruckneriin tutustunut lainkaan ja tämän viestin luettuani taidan jättää sen vielä myöhemmäksi.

 
Usein hän turvautuu johonkin köpelöön talonpoikaistanssiin saadakseen musiikkiinsa scherzoissa vähän kepeyttä, mutta hänhän oli eräs sekvensitekniikan kehittäjiä Wagnerin ohella, vaikka Hanslick valitteli häne pitkiä ja päättymättömiä tunneleita ja kuumeista kiihottuneisutta. onhan hänellä romanttinen 4. sinfonia, johon sisältyy ohjelmallinen kehyskertomus missä ritariot ratsatavat niitylle ja metsän taika ympäröi heidät. Loppu ei pysy tämän tunnelman tasalla.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
Xaltotun
25.04.2012 16:28:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Minusta Bruckner on nero ja ehkä kaikkein suurin säveltäjä. Lisäksi hänen koko tuotantonsa on kauttaaltaan loistavaa ilman poikkeuksia: jokainen sinfonia 1-9, kolme messua, Te Deum, Helgoland-kuoroteos... kaikki mestariteoksia.
 
Bruckneria kuunnellessa pitää hengittää syvään ja ajatella pitkäjänteisesti! Eikä ajatella logiikan tai kertomuksen omaisesti ("Ja sitten... ja sitten... ja sitten...") vaan pikemminkin jotenkin skolastisesti ("Entä jos... mutta toisaalta... ei, vaan... mutta, hetkinen... VOI EI!).
 
LesPaul70
02.05.2012 12:05:09 (muokattu 02.05.2012 12:06:08)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

(olikin vanhan ketjun nosto, mitä en huomannut)
 
Mikä biisi? http://muusikoiden.net/dyn/users/83923.jpg
Jos tunnistat, laita pikaviesti!
wagneristi
21.02.2013 12:20:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mun mielestä Brucknerin 3. ja 4. sinfonia on ihan kuunneltavia, mutta heppu panosti liikaa puhallinsoittimiin. Toisinaan on aivan sama, soittaako 4. sinfonian sinfonia,-vai puhallinorkesterilla.
 
Sulervo
24.02.2013 16:29:43 (muokattu 24.02.2013 16:33:57)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Xaltotun: Minusta Bruckner on nero ja ehkä kaikkein suurin säveltäjä.
 
Noin pitkälle en menisi, mutta kyllähän Bruckner on sellainen "Jumalan pyhä hullu", jota voidaan väheksyä ja pilkatakin, mutta jonka arvo pysyy. Ikävintä miehessä oli se, kun uskoi ääliömäisiä ystäviään näiden selostaessa, miten pitää säveltää ja mitä pitää korjata. Mutta omana itsenään hän on ihmeellinen. "Jolla on korvat, se kuulkoon".
 
Sibelius kirjoitti Berliinistä: "Eilen kuulin Brucknerin B-duurisinfonian ja se liikutti minua kyyneliin saakka. Olin pitkät ajat jälkeenpäin kerrassaan hurmaantunut. Mikä erikoinen, syvän uskonnollisuuden luoma henki!"
 
Täällä on sanottu Brucknerin sinfonioita vähäarvoisemmiksi kuin Brahmsin ja Sibeliuksen sinfonioita. Kuitenkaan juuri Sibeliukselle ei Brahms merkinnyt paljonkaan, toisin kuin Bruckner.
 
megatherium
23.03.2022 15:42:15 (muokattu 23.03.2022 15:42:41)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sulervo: Noin pitkälle en menisi, mutta kyllähän Bruckner on sellainen "Jumalan pyhä hullu", jota voidaan väheksyä ja pilkatakin, mutta jonka arvo pysyy. Ikävintä miehessä oli se, kun uskoi ääliömäisiä ystäviään näiden selostaessa, miten pitää säveltää ja mitä pitää korjata. Mutta omana itsenään hän on ihmeellinen. "Jolla on korvat, se kuulkoon".
 
Sibelius kirjoitti Berliinistä: "Eilen kuulin Brucknerin B-duurisinfonian ja se liikutti minua kyyneliin saakka. Olin pitkät ajat jälkeenpäin kerrassaan hurmaantunut. Mikä erikoinen, syvän uskonnollisuuden luoma henki!"
 
Täällä on sanottu Brucknerin sinfonioita vähäarvoisemmiksi kuin Brahmsin ja Sibeliuksen sinfonioita. Kuitenkaan juuri Sibeliukselle ei Brahms merkinnyt paljonkaan, toisin kuin Bruckner.

 
Sibelius lienee saanut kuitenkin varsinaisiin sinfonioihinsa kuten 2. sinfoniaansa vaikutteita enemmän Brahmsilta ja 1. sinfoniaansa Tsaikovskilta kuin Brucknerilta ehkä kulervo sinfoniaa lukuunottamatta kolmannen sinfonian edustaessa Busonin nuorklassismia Brucknerin innoittaessa enemmän Melartinia mitä tulee hänen sinfonioidensa tematiikkaan kaksoispisterytmeineen jne. kun muotonsa puolesta ne ovat enemmäbn velkaa Mahlerille.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «