Yleistä keskustelua musiikista ›

Ai kuka? No, nyt viisastutte.
 
Salattu suru
auttaa Renegades-legendaa
 
Kun Renegades-yhtyeen solisti Kim Brown saapui yhtyeensä kanssa Suomeen 1964, kapinallisiin etelävaltioiden univormuihin pukeutunut joukko teki heti vallankumouksen tangon tahtiin tanssivan maamme musiikissa. Ensisingle Cadillac kaasutti listojen kärkeen, ja sitä seurasivat sellaiset hitit kuin Seven daffodils ja Matelot.
 
Ehkä suurimmaksi ikivihreäksi jäi kuitenkin kappale My heart must do the crying, josta tuli ykköshitti Dannyn levyttämänä vuonna 1966 nimellä Salattu suru – taustalla alkuperäinen Renegades. Kappale on tänäkin päivänä yksi soitetuimmista sävelmistä. Kimin musiikkia kuultiin myös Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä.
 
Suomeen Italian kautta jälleen kotiutunut artisti menetti jokin aika sitten äänensä kurkkusyöpäleikkauksen johdosta. Artistit antavat nyt puolestamme hieman takaisin siitä kaikesta, mitä me olemme saaneet Kimiltä. Kuun vaihteessa julkaistavalla albumilla Moments tähtemme esittävät Kimin musiikkia, klassikoita sekä aivan uusia kappaleita. Lauluissa on omaelämäkerrallisuutta ja useat artistit käänsivät itse sanat lauluunsa.
 
”Oli upea huomata, kuinka suuri sydän laulajilla on”, tuottaja Markus Raivio kiittää.
 
Mukaan lähtivät ilman korvausta mm. Topi Sorsakoski, Pate Mustajärvi, Danny, Pepe Willberg, Anna Hanski, Pave Maijanen, Dave Lindholm ja monta muuta. Artisteja, tähtivieraana Agents, on mukana myös maanantaina 30.5. Tavastia-klubin konsertissa Kimin tukemiseksi, paikalla on myös Kim itse. Illan juontaa Lasse Norres.
 
Ensimmäisenä singlenä albumilta on irrotettu tuttu Salattu suru, jonka esittävät tribuuttina Pave, Pepe, Danny, Topi ja Anna. Levy-yhtiö luovuttaa radiosoitoista saamansa Gramex-tulot Kimille, joten jo soittamalla tai toivomalla kappaletta voi itse kukin antaa tukensa!
 
Kappaleesta tuli eri versiona myös Kimin viimeinen laulu. Kim levytti osuutensa vain muutama viikko ennen leikkausta, mutta todellisen artistin tavoin hän tulkitsee laulunsa koskettavasti. Kunnian duettoparina sai Danny, jolloin ympyrä tavallaan sulkeutui.
 
Kappalejärjestys:
1. Yksinäinen merimies (Matelot) – Topi Sorsakoski 2. Niin helppoo (Easy) – Pave Maijanen 3. Salattu suru (My heart must do the crying) – Danny, Pave, Pepe, Topi, Anna 4. Viisi villiruusua (Seven daffodils) – Pate Mustajärvi 5. Vuodet vierii (Stolen moments) – Pepe Willberg 6. Cadillac – Pelle Miljoona ja Kim 7. Matkalla (My Venice) – Anna Hanski 8. Holes in the sky – Dave Lindholm ja Costello Hautamäki 9. Minne joet virtaa (Breaking the silence) – Jiri Nikkinen 10. Skidit ja dokut (Drunks and children) – Pekka Myllykoski 11. Kun oot yksinäinen (You love me too) – Satellites 12. Sun kanssas vain (To be with you) – Matti Esko 13. Shake-bileet (Do the shake) – Jussi Raittinen & Hasse Walli & Kim 14. Salattu suru – Danny & Kim Bonus track: Stolen moments – Kim (demo)

Juu, kyllä Kim Brown & The Renegades muistetaan. Bändi saavutti suurimman suosionsa juuri täällä Suomessa. Pikkupoikana tuli ihmeteltyä TV:sta.
 
Kyllä se Cadillacin kitarasaundi on kaikkien aikojen pahin näkkileipäsaundi !

Juu, kyllä Kim Brown & The Renegades muistetaan. Bändi saavutti suurimman suosionsa juuri täällä Suomessa. Pikkupoikana tuli ihmeteltyä TV:sta.
 
Kyllä se Cadillacin kitarasaundi on kaikkien aikojen pahin näkkileipäsaundi !
 
Livenä nähneenä voin sanoa, että kyllä ne uniformut plus rankka riehuminen ynnä kova meteli tekivät vaikutuksensa pieneen kloppiin.
 
Matelot on omalla verisimple -tavallaan äärimmäisen hieno biisi.

Juu, kyllä Kim Brown & The Renegades muistetaan. Bändi saavutti suurimman suosionsa juuri täällä Suomessa. Pikkupoikana tuli ihmeteltyä TV:sta...
 
Pikkupoikana tuli ihmeteltyä livenä! Aivan ensimmäinen konsertti missä olin (alaikäisenä tietenkin) oli Renegades konsertti.
Niin mainittakoon että nämä oli kaikki ne englantilaiset alkuperäiset poijjat.Olisiko vuosi ollut -64 tai -65.

Viime elokuussa näin. taisi olla Kimin viimeisiä keikkoja. Mukana oli Five Comets ja Jan Rohde, eli oikein kunnolla historian siipien havinaa.
 
Olivat molemmat, sekä Kim että Jan oikein vauhdissa. Kim soitti kitaraa niskan takana, hyppäsi yleisön joukkoon soittelemaan yms. kunnon show-temppuja. Harmittavaa että kävi näin, sillä tosiaan ainakin allekirjoittaneen leuka loksahti hämmästyksestä kun näin sen meiningin... olisin kuvitellut että ikä olisi jo vähän enemmän painanut. Mitä onkaan ollut nuorempana....

Mä olin Vääksyssä kuuntelemassa niitten Juhannuskeikkaa. Vuodesta en ole ihan varma, oisko ollut 65 tai 66, tietääkö joku?

Mä jotenkin muistelen, että se olisi ollut sama vuosi kun Rollarit oli juhannuskeikalla Yyterissä eli -65