Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Bassoprojektini edistyy hiljalleen, ja nyt olisi aika ryhtyä tekemään otelautaa. Ajattelin tehdä siihen pienen upotuksen suunnilleen 20. nauhan kohdalle (en vielä kerro millaisen, saatte sitten nähdä).
 
Löysin joskus jostain pienen akaattilevyn (kiveä siis), josta ajattelin upotuksen tehdä, mutta nyt on alkanut arveluttaa sen hiominen otelaudan tasalle. Muitakin materiaaleja olen pohtinut, ja järkevimmiltä vaikuttavat joko nämä perinteiset helmiäiset ym. tai sitten joku vaalea puu, esim. vaahtera (jota kaulan aihiosta varmaan jäisi yli).
 
Kysymykseni siis:
1) Mistä voisi pääkaupunkiseudulta löytää esim. abalamia n. 5cm x 8cm levyn? En ole itse löytänyt
2) Sopisiko vaahtera upotusmateriaaliksi eebenotelautaan? Ei se varmaan liian pehmeää ole..
3) Voisiko tuolla akaatilla sählääminen onnistua? Mahtaako sen pystyä hiomaan eebenpuun kanssa tasaiseksi radiusta tehdessä? Millä sitä kannattaisi muokata oikeaan muotoon?
 
Jos joku jaksaa näihin vastata, niin kiitoksia.

1) Mistä voisi pääkaupunkiseudulta löytää esim. abalamia n. 5cm x 8cm levyn? En ole itse löytänyt
 
Soitinrakentajalta joltakulta kysyt, tahi Kitarapajalta. Voipa olla ettei löydy tilaamatta, mutta sittenhän kuulet.
 
2) Sopisiko vaahtera upotusmateriaaliksi eebenotelautaan? Ei se varmaan liian pehmeää ole..
 
Ei ehkä pehmeää, mutta vaalee vaahtera saattaa muuttua pienellä aikaa nuhruiseksi jos ei sitä vaikka lakalla suojaa.
 
3) Voisiko tuolla akaatilla sählääminen onnistua? Mahtaako sen pystyä hiomaan eebenpuun kanssa tasaiseksi radiusta tehdessä? Millä sitä kannattaisi muokata oikeaan muotoon?
 
Jos joku jaksaa näihin vastata, niin kiitoksia.
 
Tunnetko ketään joka opiskelee esim. korujen tekoo tai vastaavaa joko oppilaitoksessa tai kansanopistossa.. Siellä saisit varmasti hiotettua sitä radiukseen luultavasti melko kivuttomasti. Tai jos on tuttu kultaseppä.. Akaatti olis varmasti hieno, omaperäinen ja kestäväkin.. ;)

En tiedä varmasti mutta Millbrookilta voisi kysyä Abalonia ja helmiäistä.
Kutasepästä tuli mieleen että laitoin yhteen kuuskielisen bassonkaulaan bassoavaimen oktaavimerkiksi hopeasta. Näytti siistiltä aikansa mutta sitten tummeni. Kulta sattaisi olla parempi vaihtoehto. Ei välttämättä tule niin kalliiksi mitä saattaisi kuvitella. osin kultasepältä pienen hopealevyn sadalla markalla ja kultaseppä osti kaikki jämät takaisin minulta samaan kilohintaan.
 
Minulta muuten joutaisi tuollainen kirja "The Art Of Inlay"
Minun on ensimmäinen painos ja tuossa kuvassa on toinen painos.
http://www.artmarquetry.com/Books/art-bk11.html

Tuo kiven hionta (ja muukin työstö) on kyllä kovaa hommaa kotikonstein. Karkeaan työstöön löytyy kyllä työkaluja rautakaupastakin (kuten piikkauskone :) hienommat hommat ovatkin sitten hiukan hankalampia. Mä en tiedä mahtaisko tuollaista saada timanttikovasimen kanssa hiottua, työlästä se varmaan ainakin on.
 
Vaahtera on ihan hyvä vaihtoehto, joskin se täytyy pintakäsitellä kuten fox tuossa jo kertoikin. Lakkaa ei kuitenkaan ole pakko laittaa paksulti, joten homma käy jollain askartelupensselillä aika mukavasti. En silti osaa sanoa miten tuollainen kestää kulutusta mutta tuskin se noin ylhäällä otelaudalla koville joutuu.
 
Ja miksi 20. nauha? Onko tää joku henkilökohtainen juttu?

...laitoin yhteen kuuskielisen bassonkaulaan bassoavaimen oktaavimerkiksi...
 
No perhana. Siinähän se sitten tuli. Minä kun luulin olevani ainoa. En ole tuota ennen missään ainakaan nähnyt.
 
Mutta voi tulla ihan hauska, kun teen viisikielisen nauhattoman, ja sijoitan tuon sinne aika "vasempaan" päähän (yleisöstä katsottuna), joten otelauta näyttää nuottiviivastolta.
 
Vaahtera on ihan hyvä vaihtoehto, joskin se täytyy pintakäsitellä kuten fox tuossa jo kertoikin. Lakkaa ei kuitenkaan ole pakko laittaa paksulti, joten homma käy jollain askartelupensselillä aika mukavasti. En silti osaa sanoa miten tuollainen kestää kulutusta mutta tuskin se noin ylhäällä otelaudalla koville joutuu.
 
Jep.. Se vaahtera voisi olla ehkä järkevin vaihtoehto. Voisi tosin ensin käydä jostain kyselemässä jotain abalamia tai helmiäistä tai jotain. Mahtaisikohan joku vaha tai öljy riittää, kun ajattelin itse bodynkin käsitellä jollain vastaavalla..
 
Ja miksi 20. nauha? Onko tää joku henkilökohtainen juttu?
 
Ei.. Siihen se vain asettuu sopivasti :) Ja näyttää nuottiviivastolta, kuten tulikin jo sanottua.

Piti vain kjorjata lyönyti virhe ja näin tässä kävi...

Tuossa vaahterassa ja muissa vaaleissa puissa on se ongelma varsinkin eebenin kanssa, että kun upotusta sitten hiotaan tasaiseksi, niin eebenistä lähtenyttä pölyä menee siihen vaalealle puulle, ja se nuhraa sen ilkeästi. Jos et sitten saa jotenkin sitä lopussa hiottua puhtaaksi. Ehkä voisi onnistua kun on tuommoinen isohko alue sitä vaaleaa.
 
Kuulemma ihmiset noista kivistäkin upotuksia tekevät. En tiedä sitten miten käsittely eroaa helmiäisestä. Saisiko tuota sahattua samaan tyyliin, ja hiottua. Käyttävät myös jotain reconstituted stonea eli jauhettua kiveä, mikä on sitten pakattu takaisin kasaan. Ehkä tasalaatuisempaa, ja levymäisempää muodoltaan.
 
Suosittelisin kyllä helmiäistä.

Tuossa vaahterassa ja muissa vaaleissa puissa on se ongelma varsinkin eebenin kanssa, että kun upotusta sitten hiotaan tasaiseksi, niin eebenistä lähtenyttä pölyä menee siihen vaalealle puulle, ja se nuhraa sen ilkeästi.
 
Totta. Paineilmalla sekä tarvittaessa kevyellä täsmähionnalla sen saa silti puhtaaksi.
 
Kuulemma ihmiset noista kivistäkin upotuksia tekevät. En tiedä sitten miten käsittely eroaa helmiäisestä. Saisiko tuota sahattua samaan tyyliin, ja hiottua.
 
Tuskin ainakaan sahattua, ainakaan samoilla terillä. Taitaa lehtisahan metalliterästä lähteä hampaat melko nopiaan kiveä vasten hinkatessa. En kyllä ole kokeillut, täytyy myöntää. Hiomisessakin on kovempi työ mutta kyllä se jollain tapaa onnistuu kunnon hiomatarpeilla. Muistaakseni kiven hiontaan on olemassa jotain omia hiomatarvikkeita (ihan paperinakin). Ja käy se noilla parempilaatuisilla papereilla muutenkin.
 
Käyttävät myös jotain reconstituted stonea eli jauhettua kiveä, mikä on sitten pakattu takaisin kasaan.
 
Tollanen kokoonpuristettu massa on varmaankin melkoisesti helpompaa työstettävää, joskin se riippuu pitkälti käytetyistä sideaineista.

Muistaakseni kiven hiontaan on olemassa jotain omia hiomatarvikkeita (ihan paperinakin). Ja käy se noilla parempilaatuisilla papereilla muutenkin.
 
Kannattaisi edelleen kivitöissä kääntyä sen kansanopiston kivi-ja korukurssilaisen puoleen, tai kultasepän...
Kiven leikkuuseen on olemassa timanttiteriä, hionta voidaan tehdä laikkahiontana sellasella hiomatahnalla, joka myös sisältää timangia. Edelleen tuosta akaattilevystä ainakin kokeilisin, tosin vallan ohueksi sitä ei kannata hioa(hiotuttaa).. Jos ehdottomasti haluaa olla omatoiminen, voi sitä radiusta koittaa ajaa siihen akaattiin vaikka rälläkän kivilaikalla, sitten siistiä Dremelin hiontapyöröillä ja aina hienompaan päin. Sitten hiekkapaperilla (sitäkin on kivelle sopivaa, niinkuin mainittu) ja lopuksi eri tahnoilla.

Naistenvaateliikkeiden accessories-osastoilla tuntuu tällä hetkellä hyllyt notkuvan koruja ja hiuslenkkejä, joissa materiaalina ja koristeina ainakin vaikuttaisi olevan jonniimoinen helmiäinen. Eivätkä ole aina pahan hintaisiakaan materiaalimäärään nähden. Onko kellään kokemusta noista (ei itsensäehostusmielessä...) upotuksiin yms?
 
Jonkun hiuslenkin ostinkin kerran (oiskohan euron kiepeillä ollut, monta helmiäslätkää oli siinä), eräs soitinrakentajakin sitä käsissään pyöritteli ja arveli materiaalia aidoksi, mutta sen hetkiseen tarpeeseeni eli perinteisten pyöreiden otelautamerkkien leikkuuseen kovasta materiaalista ei keksitty keinoa. Pehmeämmästä materiaalistahan irtoaa hyvin nahkap*skalla, mutta onko kellään tiedossa tuommoiseen kovempaan materiaaliin konstia?

Pehmeämmästä materiaalistahan irtoaa hyvin nahkap*skalla, mutta onko kellään tiedossa tuommoiseen kovempaan materiaaliin konstia?
 
Itse olen jotain "muijjien vaatteitten" helmiäisnappeja käyttänyt otelautamerkkien korjauksessa, täytyy vaan ne langanreijät täyttää epoksi/helmiäispöly-seoksella.
Nahkapasko ei oo se oikea laite, jos ei halua sitten kauheesti helmiäisrouhetta.. Jaa niin kotimaisesta näkinkengästäkin (eli järvisimpukankuoresta) olen jotain tehnyt..:) On vaan niin perin ohutta ja väärinpäin kaarevaa..
Ne konstit on ne perinteiset: hienohampainen sahanterä ja lehtisaha tai sitten oikea "kultasepän saha" , Dremel, katkaisulaikat ja hiomakivet, ja hyvä satsi ns. neulaviiloja. Oikeat raaka-aineet vaativat perinteiset työkalut..
Tuon vuoksi juuri nykyään käytetään miltei säännönmukaisesti niitä synteeettisiä vastineita...

Anteeksi tyhmyyteni, mutta mikä ihme on nahkapasko?
 
Mieleen tuli vielä yksi vaihtoehto, eli perinteinen mother-of-toilet-seat... Valkoisella muovilla saa ihan kivan kontrastin eebenpuun kanssa. Ja löytyyhän muoveja vaikka millä kuviolla.

Anteeksi tyhmyyteni, mutta mikä ihme on nahkapasko?
 
Ei suinkaan! Tietäisitpä mimmosia kyssäreitä mulla on varastossa...:) Nahkapasko/nahkapaska on kapistus millä tehdään nahkaan reikiä, reikäpihdit taitavat olla siveämmältä nimeltään. Mikäli linkki toimii, niin tuolla http://www.brisa.fi/punch.jpg on kuva härvelistä. Ja jos olen väärässä, niin puolustaudun että "meillä päin ainakin..."

... Nahkapasko/nahkapaska on kapistus millä tehdään nahkaan reikiä, reikäpihdit taitavat olla siveämmältä nimeltään...
 
No ei varsinaiseti ole tuollainen. Samaan käyttöön kylläkin, eli tehdään nahkaan reikiä.
Se työkalu mikä soveltuu dotsien tekoon on sellainen ontto. teroitettu pöyreä lyöntirauta. 6 tai 7 mm soveltuu parhaiten esim. Fenderin kokoisten dotsin tekoon. 2mm taa on hyvä sivudotseille.
P.S. Virallinen nimike taitaa olla reikämeisti

No ei varsinaiseti ole tuollainen. Samaan käyttöön kylläkin...
 
Jahhas, no sitten täytyy turvautua siihen "meillä päin ainakin..." -korttiin...:) Tuommoisilla tai kovasti tuon näköisillä pihdeillä (siis siinä edellisen viestini linkissä) niitä dotseja meillä päin soitinrakennuksessa on muistini mukaan nipistelty, ja nahkapaskaksi kapistusta on siinä ohessa haukuttu. Ja onttojahan tuonkin vempeleen terät on. Itse en ole kapistusta muoviin kokeillut (olen turvautunut toistaiseksi ostodotseihin), mutta kyllä muut sillä tuntuivat saavan täppejä aikaiseksi.

No sehän selkis.
 
Kovemmasta materiaalista ovat jotkut vissiin tehneet pyöreitä dotseja kotitekoisella reikäsahalla. Otetaan pätkä metalliputkea, jossa on sopiva sisähalkaisija. Sahataan putkesta poranterän mittainen pätkä ja tehdään neulaviilalla tms. sille hampaat. Tuon voi sitten kiinnittää penkkiporakoneeseen ja porailla dotseja.
 
Alkuperäiseen aiheeseeni palatakseni, olen enemmän ja enemmän kallistumassa joko helmiäiseen(tms) tai vaahteraan upotusmateriaalina. Helmiäistä aion kysyä Millbrookista, ja jos sieltä ei löydy, tai jos maksaa liikaa, niin koitan vaahteralla.
 
Lienee paras tehdä ensin joku harjoitusversio... Jos ensimmäinen menee pieleen, niin vaahteraa melkein riittäisikin toiseen kappaleeseen, mutta sitä ebonya ei. Merbauta olisi kyllä :)
 
(Onko muuten kokemusta merbausta otelautamateriaalina?)

Ostin sitten Etolasta levyn valkoista 6-millistä PVC:tä.
 
Eikös tuo ole pikkasen ylimitoitettua?
 
Vähän tuokin sitten hioessa tummenee, mutta ajattelin käydä ostamassa siklin ja opetella sen käyttöä, sillä voisi saada hyvin puhdistettua.
 
Kyllä se tummuus siitä lähtee. Hiot vaan tarpeeksi hienoksi ja puhdistat kunnolla. Pölyä se vaan on vaikka tuntuukin olevan sitkeässä. Mä en lähtisi upotuksia siklailemaan. Se vaatii kuitenkin jonkinasteisen lastunpoiston ja tämä on hitusen hankalaa mikäli otelaudasta ei oteta samalla kertaa.
 
Toisaalta voi olla, että tollasen melko pehmeän muovin saa suht helposti ja siististikin siklattua valmiiksi hiotun otelaudan tasalle. Jopa niin, ettei sille tarvitse näyttää lainkaan hiomapaperia. En tiedä, en ole kokeillut.

Eikös tuo ole pikkasen ylimitoitettua?
 
Hieman.. :)
Olin ehkä hieman yliarvioinut otelaudan kaarevuuden. Ja kun kävin etolassa, niin siellä oli sopivan kokoinen hukkapala tuota 6mm paksua, joten otin sen.. Tein tuosta harjoitusupotuksen 3mm syvyyteen, loput lähtivät alle minuutissa hiomalla, eli ei tuosta juuri haittaa ole. Onpahan jyrsimisvaraa :)
 
Kyllä se tummuus siitä lähtee. Hiot vaan tarpeeksi hienoksi ja puhdistat kunnolla. Pölyä se vaan on vaikka tuntuukin olevan sitkeässä.
 
Joo, harjoituskappaleen hioin 120 asti, sillä tuli jo melko siisti.
 
Mä en lähtisi upotuksia siklailemaan. Se vaatii kuitenkin jonkinasteisen lastunpoiston ja tämä on hitusen hankalaa mikäli otelaudasta ei oteta samalla kertaa.
 
Toisaalta voi olla, että tollasen melko pehmeän muovin saa suht helposti ja siististikin siklattua valmiiksi hiotun otelaudan tasalle. Jopa niin ettei sile tarvitse näyttää lainkaan hiomapaperia. En tiedä, en ole kokeillut.
 
Tuota ajattelin koittaa, nimenomaan siis niin että ensin teen radiuksen lautaan, sitten upotan muovin ja hion sen n. 1mm päähän ja siklailen loput. Pitäisi muutenkin opetella sikliä käyttämään, kun en ole koskaan tutustunut. Tässä on hyvä tilaisuus.

nimenomaan siis niin että ensin teen radiuksen lautaan, sitten upotan muovin ja hion sen n. 1mm päähän ja siklailen loput. Pitäisi muutenkin opetella sikliä käyttämään, kun en ole koskaan tutustunut. Tässä on hyvä tilaisuus.
 
Hmm, kuullostaa pelottavalta. Itse hioisin loppuun asti.