Kitarat: kitarakamat ›

Tein tuossa jokin aika sitten retken niihinkin tampereen liikkeisiin, joissa en vielä ollut käynyt. Lojaali reportterinne reportoi suoraan etulinjasta:
 
Ensimmäinen kohde oli hallituskadulla sijaitseva soitinkeskus (www.soitinkeskus.com). Pyhän vaellukseni tarkoitus oli sekä tarkastaa liikkeet, myös palata kotiin pienen ja kaunissointisen kitaravahvistimen kanssa. Kuin kioskiin olisi astunut - ovesta astutaan suoraan pikkutilpehöörien ihmemaailmaan, tästä hämmennyksestä huolimatta sain tervehdittyä myyjää, joka tärkeänä järjesteli piuhoja. Silmäiltyäni hetken liikkeen sisustussuunnittelua ja arkkitehtuuria löysin tieni kitaravahvistimien ääreen.
 
Saman paikan oli löytänyt myös heppu joka istui fenkkukombon vieressä kitara sylissään. Kyseinen fenkkukombo soitteli sisäänrakennetulla rumpukoneellaan komppia, jota sitten kolmeen mieheen siinä päivittelimme. "Kaikenlaista ne keksii, kato siinä on bassokin, ja virin". Tämän jälkeen esitin myyjälle kiinnostukseni jonkinlaista makuuhuoneeseen sopivaa vahvistinta kohtaan. 'Joo, tässähän meillä näitä vahvistimia on, kato siitä'. Mies jatkoi rupattelua tyypin kanssa, joka soitteli kompin päälle omituisella tremolo-saundilla. Nyt tiskin suunnilla vilahteli myös kolmas heppu, myyjä hänkin. No, tärkeän näköisenä aloin tutkailemaan vahvistintarjontaa. Ihmeellisiä kustomin trankkukomboja, joista en suoraansanottua ollut kovinkaan kiinnostunut. Sen sijaan rolandin vahvistimet aiheuttivat positiivista myhäilyjä. Cubeja on kehuttu paljon, joten kysyinkin myyjältä josko saattaisin kokeilla mini-cubea. Tämä onnistui, myyjä rykäisi piuhan, kysyi että minkälaista kitaraa olet tottunut soittamaan? nomikätahansahumpparioikeestaankäy, oli tarkkaan harkittu vastaukseni.
 
Ei muuta kuin kitara käteen, virrat cubeen ja myyjä pääsi jatkamaan juttua sen tyypin kanssa, joka istui ihmeellisen fenkkukombon vieressä. Mies oli löytänyt laitteesta hevikompin! No, soittelin siinä jonkin aikaa pinellä volyymillä ja totesin laitteen ihan kelpo peliksi. Laitoin taskusta kaivamani plektran taskuuni, kitaran hyllyyn, cuben pois päältä ja piuhan sievään oikeaoppiseen nippuun. Myyjä oli kadonnut jonnekin, joten päätin katsella kitaroita hieman tarkemmin. Paljon oli squiereita. Hetken kuluttua liikkeeseen astui nuoripari kitaraostoksille. Kadonnut myyjä teki comebackin ja alkoi esitellä kitaroita "mahdollisimman halpaa ja laadukasta" etsivälle parille. No, tytölle löytyi kitara ja testailemaan sitä alkoi. Koitin kuin ohimennen kysäistä toimettomalta myyjältä, löytyisikö cubesta kenties kaiutinsimuloitu ulostulo. "Noeisiinsemmosta..ei näissä", vastasi myyjä ja oli toimettomana.
 
Tässä vaiheessa romaania kirjoittava lahjomaton reportterinne alkoi jo vaivautua. Kävin vielä kerran kiertämässä liikeen ympäri ja poistuin liikkeestä, moikkasin tiskin takaa ilmestyvälle myyjälle numero 2. Tässävaiheessa kävi myös ilmi, että fenderin vieressä istunut kaveri oli myyjä. No terve vaan sullekin, ajattelin.
 
Plussat:
- Akustisia näytti olevan melko valikoima, myös budjettipelejä alta viidensadan näytti olevan. Jos joskus olen akustisen tarpeessa, niin tsekattavahan nuo on.
- Myyjä kysyi millaisella kitaralla olen tottunut soittamaan, ennenkuin valitsi minulle hyllystä kepin.
 
Miinukset:
- Jos liikkeessä on 3 myyjää yhtä asiakasta kohti, eikä asiakas silti saa tippaakaan huomiota, niin jossain on vikaa.
- Vahvistinvalikoima todella heikko, oli niillä kustomien ja rolandien lisäksi vielä pari engl-nuppia ellen väärin muista.
 
Kommentit myyjille: Haistakaapa paska.
 
Seuraavaksi ahkera reportterinne suuntasi hehkutettuun Ahosen Musiikkiin (ei nettisivuja) Kävelymatka soitinkeskuksesta ahoseen oli muistaakseni hieman yli kahden savukkeen mittainen. Kohtasin ensimmäiset ongelmani jo ovella. Hetkinen, mistäs ovesta tuonne sisään mennään. 3:lla yrittämällä löysin oikean oven. Astuin sisään, törmäsin jonkinlaiseen naiseen, jota moikkasin. Törmäsin myös vanhempaan herrasmieheen, jonka oletan olevan itse Ahonen. Tervehdin häntäkin ja siirryn luontevasti tutkailemaan liikkeen pölyisiä nurkkia. Täytyy sanoa, että melkoisia pölykasoja liikeestä löytyikin. Puoliksi avonaisia mikseripöytiä, bassokaappeja, joista osa oli todennäköisesti rakennettu ennen isäni syntymää. Tai siltä ne ainakin näyttivät.
 
Totesin tilanteen vahvistinpuolella melko mahdottomaksi, mutta pian myyjä tuli kysäisemään mitä olisin etsimässä. Kerroin saalistavani kerrostalo-olosuhteisiin sopivaa mahdollisimman hyväsoundista vahvaria. Mies mietti hetken ja myönsi valikoiman hieman pieneksi, mutta eräs yksilö saattaisi passata minulle todella hyvin. En ollutkaan huomannu lattialla poikittain olevaa fenkkua. Siinä olis käytetty blues juniori, neljälläsataa lähtee, mies kertoi. Ei varmasti lopu soundi kesken. Ei loppujenlopuksi hullumpi idea, täysputkipeli sen olla pitää, mietin itsekseni. Mies kysyi millä kitaralla olen tottunut soittamaan. 'No useimmiten sellasella les paul kopiolla'. Tästähän mies innostui, 'no sitten tää on ainoo vaihtoehto', ja nosti pölyttyneen gibsonin seinältä. Tarjosipa vielä plektran kouraan, mistä suuri plussa.
 
Siinä sitten yhdessä pohdiskelimme mahdollisia juniorin jäähyväisbluesseja. Kysyessäni mahdollisesta efektilenkistä mies ilmiselvästi yllättyi, ettei laitteesta sellaista löytynyt. Konttasi maahan, käänteli laitetta ja työnsi päänsä takakautta lähes kotelon sisään efektilenkkiä etsiessään. Junior vaikutti mallan mainiolta peliltä, varmistin että hinnasta lähtee kaupanteon yhteydessä hieman pois ja kerroin laittavani pelin listani ykkössijalle. Vielä oli yksi kauppa kokematta ja päivä vasta aluillaan. Olen monesti tehnyt kaupat liian nopeasti mielijohteella, joten siinäkin suhteessa pieni kävelylenkki ja meditointi aiheen tiimoilla tekisi hyvää. ~400 ei ole kuitenkaan ihan pieni summa, ei edes musavehkeitä osteltaessa. Liikkeen paljon parjatusta palvelusta jäi varsin mallikelpoinen kuva.
 
Plussat;
+ hyvä ja asiallinen palvelu
+ leppoisan kotoisa tunnelma, ei ollut tunnetta että rahat tai ulos
+ Löytyy muutakin kuin behringeriä.
 
Miinukset:
- Valikoima on loppujenlopuksi suppea, suurin osa kamoista on täysin ikäloppuja rotiskoja.
 
Kommentit myyjille:
- Uutta verta pitäisi hyllyille saada ja järkihintaan.
 
Seuraava etappi olikin sitten useamman tupakanmitan päässä, tammelantorilla. (www.tammerpianojasoitin.fi) Liikkeeseen astuessani hämmästelin paikan kokoa, kaikkea näytti olevan, mutta missä vahvistimet? No en antanut hämätä, vaan päätin kokeilla mihin paikan myyjistä on. Tiskillä oli kaksi heppua, ei muuta kuin nokka siihen suuntaan. Ei kai taas tämmöisiä, ajattelin kun toinen puhui puhelimeen ja toinenkin tuntui keskittyvän täysin muihin kuin asiakkaisiin. No, sain tämän toisen kanssa silmäkontaktin ja kysyin kitaravahvistimia. 'Joo, täällähän meillä näitä,' sanoi mies ja lähti astelemaan käsillä viittoen takahuoneen tapaiseen, joka paljastui varsinaiseksi vahvistimien ja kitaroiden ihmemaaksi. 'Aivanaivan', ajattelin ja mutisin myyjälle itseironisesti tämän olevan ensimmäinen visiittini liikkeeseen. Mistäs sitä pieni ihminen hoksaisi kitaraosaston olevan erikseen.
 
Myyjä kyseli että minkäslaista olisit katsomassa. 'No makuuhuoneeseen pitäisi joku mahdollisimman hyväsointinen peli saada 0-500e.' Ja kaikkea sieltä löytyi, oli voxin putkidigitrankkua, tech21:n vempaimia, behringereitä ja olipa rolandin vahvistimiakin. Marsuja oli myös ainakin, mutta niitä en makuuhuoneeseeni päästä. Varsin mukavan tuntuinen myyjä käski pienen jutustelun ja kamojen hämmästelyn jälkeen napata kitara hyllystä ja kokeilla aivan rauhassa. Tämän jälkeen hän poistui näyttämöltä jättäen minut yksin kitarataivaaseen. Uu-la-la.
 
No ei muuta kuin testiä testiä. Pieni valvetronix kombo ei oikein miellyttänyt, ehkä siitäkin ruuvaamalla saisi jotain irti, mutta itse en innostunut. Techin sansamp pedaalin kopio oli tulossa jo postissa, joten techit sivuutin vain pikaisella kokeilulla. Ikävä kyllä erästä tiettyä behringerin etuasteputkella varustettua vahvistinta en löytänyt, joten vahvistinhimoni tyyntyi hieman. Reportoiva reportterinne saikin seuraavaksi varsinaisen neronleimauksen, jos sitten pari pedaalia ostaisi. No, ei muuta kuin jutustelemaan vahvistinkokemuksista tiskille ja pedaalikauppaa hieromaan. Otin pari bossia testaukseen. Kaikki sujui kuin rasvattu ja palvelu oli sekä asiantuntevaa, myös harvinaisen ystävällistä ja rentoa. Ennen kuin poistuin boss-kainalossa liikkeestä oli vielä ostettava uusi viritinkoneisto, tingittävä hintaa paristakin akustisesta ja juteltava niitänäitä.Pakko oli käydä seuraavana päivänä ostamassa vielä parilla sataa behringer-nannaa lasivitriinistä. 10+
 
Plussat
+ Valikoimaa piisaa
+ Hinnat kohdallaan
+ Palvelu omaa luokkaansa
 
Miinukset
- Vitunmoinen novelli tuli. En tarkista oikeinkirjoitusta.