Rock, pop, alternative ›

"Muusikoiden.netistä toisensa löytäneiden vauvana eroitettujen hoho-veljesten katkera tilitys: Pidämme Kärpistä ja YUP:sta"

Hassu juttu, ajattelin pääseväni paremmin levyyn sisään kuuntelemalla sitä oikein urakalla. Näin ei kuitenkaan käynyt, joten unohdin sitten koko levyn pariksi päiväksi. Tänään alkoi sitten kummallisesti soida päässä siitä levyltä sellaisia kertosäkeitä ja muita juttuja, joita en tiennyt edes muistavani. Nyt kun kuuntelin sitten Keppijumpan taas läpi, niin kas kummaa; alan tykätä siitä! Itse asiassa aika paljon! On se vaan merkillistä miten nää jutut menee. Joskus aiemminkin on nimenomaan YUP:n kohdalla käynyt niin, että joku biisi, mistä en ole ajatellut edes suuremmin pitäväni (esim. Kiusauksien iltapäivä), on yhtäkkiä alkanut soida päässä. Sitten kun olen sen levyltä kuunnellut, niin mitä pirua - minähän pidän tästä! Sytytys on siis näemmä hitaanlainen mutta mitäs siitä.
 
Kyllä mä edelleenkin olen sitä mieltä että YUP:n juttu on kitaravalli eikä huilu/klarinetti/saksofoniryhmät, mutta kyllä tämä levy silti vaan aika hyvä on.

minun mielestä näinkin ilmeiset fonit YUP:n tuotannossa on aivan helvetin hieno asia. Soi mainiosti, huilut ja muutkin vierailevat instrumentit tuopi lisää ns. folk-henkeä, jota jo jäinkin kaipailemaan Todenpuhuja -kappaleen myötä...loistava levyhän tämä on, helposti voin sen sanoa vaikka ei ole soinut vasta kun kerran jokainen biisi. YUP:n Keppijumppaa-aloituskeikka Jyväskylässä ainakin oli todella lupaava.
 
Paras albumi musiikillisesti silti on : YÖVIERAAT (todella taidokkaat kosketin-sovitukset, yleinen harmonia ei ole liian heavy (( sopii jotenkin paremmin teksteihin ja Martikaisen ääneen)) loistavat kappaleet, yksikään ei jätä kylmäksi paitsi ehkä Luotijuna joka ei tänäkään päivänä ole vielä auennut minulle.
 
Paras ja "YUP-rikkain" albumi silti on: Huuda Harkiten! Aivan ehdotonta parhautta bändin saralla, tunnelma "Helvetissä"...rienaavaa ja samalla hupaisaa menoa ja meininkiä. Martikaisen nuorekas, julman kuuloinen ääni pääsee oikeuksiinsa eikä yhteiskuntakriittisyys ole onneksi vielä pitkään aikaan päässyt teksteihin vaan siellä seikkailee Murhaajat, Saatana, Pirut, Glebit, Elvikset, Balthasarit, Abrot..jne
 
Jok. tap "Maailmassa on virhe" pitää sisällään mainion saksofoni-osuuden.

Paras ja "YUP-rikkain" albumi silti on: Huuda Harkiten! Aivan ehdotonta parhautta bändin saralla, tunnelma "Helvetissä"...rienaavaa ja samalla hupaisaa menoa ja meininkiä. Martikaisen nuorekas, julman kuuloinen ääni pääsee oikeuksiinsa eikä yhteiskuntakriittisyys ole onneksi vielä pitkään aikaan päässyt teksteihin vaan siellä seikkailee Murhaajat, Saatana, Pirut, Glebit, Elvikset, Balthasarit, Abrot..jne
 
Hupaisaa vaan sinänsä, että Martikainenhan oli Huuda harkiten -levyn äänityshetkellä flunssan kourissa, mikä kyllä äänestä kuuluu. Ei se silti ilmaisua ole kaventanut; tuonut ehkä jopa lisää särmää. Onhan tuo mainio albumi, ja 1990-92 yksi parhaista kotimaisista kokoelmista ikinä.

Täytyy kyllä sanoa, että lätty sen kun paranee vaan kuuntelussa. Mitään ehdottomia ykkösbiisejä en levyltä kaiva esiin väkisinkään, vaikka tietysti jotain erottautumista taphtuukin. Silti jotenkin mieleeni tulee tämä Homo Sapiens -albumi, joka ostoshetkellä aiheutti samanlaisia reaktioita, eikä tänäkään päivänä pysty valitsemaan siltä levyltä suosikkiralleja. Tasaista, joskaan ei tasapaksua.
 
Tosin alan myös viimein ymmärtää Martikaisen ja kumppaneiden omaa mielipidettä siitä, että "Kuolemanlinja" olisi kenties ollut otollinen singlejulkaisuksi, sillä se vaikuttaa näistä eniten "hitiltä", vaikkakaan levylle tyypillisesti ei ole missään nimessä kaupallista radiopoppista. "Tehdas" taas tuntuu vakuttavan kerta kerran jälkeen yhä enemmän, ei saakeli miten kova veisu!

Ehdin ep:n hankittuani jo tykästyä niin tuohon Minä en tiedä mitään -biisiin, että se tuntuu ainakin vielä toistaiseksi pitkäsoitonkin parhaalta kipaleelta. Mutta alkaa kyllä koko levy potkia pikku hiljaa koko lailla hyvin!

Tehdas! o/ Vaikuttavin kappale...toistaiseksi.
 
Jok.tap. enemmän ns. "folk" -henkeä on tällä levyllä mitä aiemmilla. Vrt. Lauluja Metsästä & Outo Elämä

Viime lauantaina luukutin Normaalien Maihinnousua ja eilen taasen Lauluja Metsästä - lättyä. Taas uudestaan noussut hieman YUP fanius minussa. Ostaisin tuon uuden lätyn, mikäli olisi varaa.

Sen verran nyt ehtinyt kuunnella, että uskaltaudun jotain sanomaan.
Hyvä levy. Erittäinkin hyvä. Tehdas, Laiskanlinna ja Maailmassa on virhe ovat suosikkeja tällä hetkellä. Vertailuna aiempiin levyihin pidän tästä eniten sitten Homo Sapiensin. Yövieraat on siinä kalkkiviivoilla vielä. Outoon elämään en koskaan kunnolla päässyt sisään ja Normaalien maihinnousu taitaa olla edelleen kuuntelukerroiltaan yhden käden sormilla laskettaessa. Siinä referenssini.
Mainio teos tosiaan, täytynee lähteä kuuntelemaan lisää. Ai niin, keskiaukeaman bändikuvakin on loistelias.

Joo, tulihan tämäkin hankittua, kun kerran orkaa on alusta asti tullut seurattua. Soiteltiin joskus samoilla keikoillakin 80-luvun lopulla, kun suksee ei vielä ollut päässyt yllättämään (kumpaakaan ;o).
 
Oho, on varmaan ollut lystejä keikkoja..! =) YUP:n sen aikainen materiaali ainakin oli aika rankanlaista.
 
Mutta tämä levyhän kuulostaa jälleen kerran erittäin hyvältä. Itseäni miellyttää se, että tälläkertaa ollaan tehty jälleen hieman haastavampaa kamaa. Ts. levyn pitäisi kestää useampikin kuuntelukerta.
 
No kyllä se vaan piru vie on itsekin uskottava; levy on soinut jo vaikka kuinka monta kertaa ja aina vaan paranee. En aluksi oikein tykännyt, mutta kummasti sitä teki mieli koko ajan vaan soittaa, että pääsisi sisään. Välillä pidin taukoakin, ja nyt kyllä tuntuu siltä että bändi on erittäin onnistunut tuotoksessaan. Ep:n kera aivan loistava paketti.

Olen samaa mieltä, levy paranee kuunnellessa.
Sanoituksista en kuitenkaan erityisemmin ole innostunut. Vähän mitäänsanomatonta. Leppymättömillä mielestäni oli erittäin osuvia sanoituksia, nyt on vähän hutaistua, jos nyt miettii vaikka Laiskanlinnaa tai jotakin. Ainakin Laiskanlinnan ja Minä en tiedä mitään -biisien kertosäkeet ovat sanoituksiltaan aika.. noh.. mitäänsanomatonta, vaikkakin Minä en tiedä mitään -biisin kertsi onkin mahtavan kuuloinen. Ja ei tämä kyllä kovinkaan progea ole, jos biiseihin heittää yhden irrallisen osan, mikäli saan kärjistää.
Mutta joka tapauksessa hyvä levy, turha kategorioida progeksi tai miksikään, ei se musiikkia paranna. Merkityksellistä on se, miltä musiikki kuulostaa. Eli tässä tapauksessa hyvältä.

Olen samaa mieltä, levy paranee kuunnellessa.
Sanoituksista en kuitenkaan erityisemmin ole innostunut. Vähän mitäänsanomatonta.
 
Martikaisen yhteiskuntakritiikki on ollut kärkevämpääkin, tällä levyllä se tuntuu vähän pehmeämmältä. Ei se välttämättä ole huono asia; mistä kukin tykkää.

Onkos kukaan muuten ollut muilla tän levyn kiertueen keikoilla kuin tuolla harjoituskeikalla? Jos on niin onko setti pysynyt samanlaisena vai onko biisit vaihdelleet?

Onkos kukaan muuten ollut muilla tän levyn kiertueen keikoilla kuin tuolla harjoituskeikalla? Jos on niin onko setti pysynyt samanlaisena vai onko biisit vaihdelleet?
 
Torstaina Lutakossa. Sama setti, samassa järjestyksessäkin vielä, encoreita myöten. Harmi, olisin odottanut edes jotain yllätystä.

Hyvä lätty on joo. Eka YUP:n albumi mitä hankin joten ei ole varaa oikeen vertailla. Eka kuuntelun jälkeen oli vähä sellanen "teinkö nyt virheen ostaessani tän" mutta sitten parin kuuntelukerran jälkeen potkii kyllä kivasti. Suosikkibiisi on varmaankin tuo avausraita "Nero". Kertosäe pyörii kivasti päässä. =)

Torstaina Lutakossa. Sama setti, samassa järjestyksessäkin vielä, encoreita myöten. Harmi, olisin odottanut edes jotain yllätystä.
 
Mä olisin ollut tuon setin näkemiseenkin erittäin tyytyväinen. Piru vie ku pohjoisen keikat peruttiin... :(

Viime viikon luukutin Normaalien Maihinnousua ja eilen taasen Homo Sapiens - lättyä. Taas - - noussut hieman YUP fanius minussa. Ostaisin tuon uuden lätyn, mikäli olisi varaa.

Parasta YUP:ta pitkään aikaan. En odottanut yhtään mitään ja sen takia Keppijumppaa varmaan yllättikin niin kovasti. Keikkakin tuli nähtyä ja se oli myös kovaa katsottavaa, vaikka menin spoilaamaan itteni tolla setillä, joka tänne joskus aiemmin postattiin. Eipä siinä mitään, oli mukava kuulla edes hieman vanhempaa ja tasapainoisempaa settiä. Keikan aikana sai riehua, huojua ja laulaa joikata mukana.
 
Kiitos YUP:lle.

Aihetta sivuten muuten vielä sen verran, että onko kukaan kerännyt minkään sortin listaa tuosta, että miten Keppijumppaa on otettu vastaan noissa kaikissa medioissa. Itte en nääs kovin montaa seuraile ja olis silti kiva nähdä, onko se dumbattu ihan tosissaan vai otettu ilolla vastaan.
 
Nöjesguidenin (tai mikälie) arvio oli kyllä aivan turha.