Tanssimusiikki ›

kolkuttaa...
 
**100**

kolkuttaa...
 
**100**
 
Floodasit näykki, kun muut katsoo lätkää.

Kyllä tuo Barskan epikriisi niittaa epäilijät.
 
Eipä olisi alunperinkään mieleenikään epäillä.
 
Tällä en nyt tarkoita Parooniva, mutta on alkanu näyttää siltä, että on varsin perihelsinkiläistä kääntää toinen poski lähimmäisen hädän hetkellä.
 
Esimerkkinä taannoinen uutinen siitä, kun tyttö taltutti kirvesmiehen metrossa, eikä KUKAAN läsnäolijoista USKALTANUT mennä apuun, saatikka vetää hätäjarrusta. Taitaa metrossa liikkua hullujen tuon yhden tytön lisäksi pelkkiä ämmiä pikkukakaroita. Miehethän toimisivat ko. tilanteessa toisin - paitsi täydelliset raukkapaskahousut.
 
Samaa totaalista lähimmäisistä välinpitämättömyyttä kuvaa moottoritiellä uunoilu vastoi keliolosuhteiden vaatimuksia. Niin huonoa keliä ei olekaan, etteikö siitä selviä riittävän hiljaa tarpeeksi kaukana edelläajavasta ajamalla.

Samaa totaalista lähimmäisistä välinpitämättömyyttä kuvaa moottoritiellä uunoilu vastoi keliolosuhteiden vaatimuksia. Niin huonoa keliä ei olekaan, etteikö siitä selviä riittävän hiljaa tarpeeksi kaukana edelläajavasta ajamalla.
 
Olen kanssasi samaa mieltä tuosta piittaamattomuuden lisääntymisestä, mutta tuossa kolarisumassa oli käsittääkseni paljon järkeviäkin ihmisiä. Moottoritiellä ei pääse pakoon takaa tulevia autoja vaikka välimatkaa edelläolevaan olisi riittävästi ja kerkeäisi itse pysähtymään tai väistämään. Kuulopuheena kuulin erään sumassa kuoleen miehen nousseen autostaan muita auttamaan ja sitten joutui yliajetuksi.
 
Muuten kyllä kaikenlainen pumpulissa eläminen ja uusavuttomuus on mielestäni kyllä nopeasti lisääntynyt varsinkin suurissa kaupungeissa.

...Kuulopuheena kuulin erään sumassa kuoleen miehen nousseen autostaan muita auttamaan ja sitten joutui yliajetuksi...
 
Oli siitä Iltiksessäkin.
 
Muistaakseni tieliikennelain mukaan ajoneuvo tulee voida pysäyttää tien näkyvällä vapaalla osalla. Piste.
 
Ei puhuta mitään kelistä.

Muistaakseni tieliikennelain mukaan ajoneuvo tulee voida pysäyttää tien näkyvällä vapaalla osalla. Piste.
 
Ei puhuta mitään kelistä.
 
Näinhän se on. Uusavoton ihminen luottaa passiiviseen turvallisuuteen, kehittyneeseen tekniikkaan, tienhoitoon, abs -jarruihin ja ilmatyynyihin. Ja sitten kun kolahtaa, vika on poikkeuksellisen hankalissa olosuhteissa.

1. Lähimmäisestä pitää välittää
 
2. Joskus näennäinen lähimmäisestä välittäminen on lähimmäiselle haitaksi ja vain oman egon pönkittämistä (Minä olen hyvä ihminen, parempi kuin tuo toinen, kun hössötän enemmän)

Mä oon kännissä ja huomenna mä kadun tätä kirjoitusta.
 
Mutta mua vituttaa pään pensaaseen pistäminen:
 
"Ei ole mitään väliä, että ihmisiä kuolee tai sairastuu, kunhan minä en joudu tilannetta kohtaamaan."
"Mun elämä on kiva ja kaunis, kun en kohtaa enkä joudu ajattelemaan maailman kurjuutta ja pahuutta."
 
Mutta maailma ei ole hyvä. Vaikka sen tiedostaisikin, niin sillekin löytää selviytymisstrategian: Vaikka ei paranna maailmaa, niin tekee sen minkä voi.

Komppia Baronille. Maailma ei taatusti ole oikeudenmukainen. Sen kans pitää vaan osata elää.

Komppia Baronille. Maailma ei taatusti ole oikeudenmukainen. Sen kans pitää vaan osata elää.
 
Mä oon "juttutuulella"!!
 
Mä joudun, halusin tai en, kohtaamaan elämää/maailmaa monipuolisesti.
Kun mä joskus kerron tosijuttuja, niin mun ympäristö sanoo, että ei tollaista voi olla, mistä sä keksit noin "rumia" juttuja.
 
On ihmisiä, jotka haluaa elää "pilvilinnassa" eikä koskaan edes kuulla, puhumattakaan kohdata todellisuutta.

Mä oon "juttutuulella"!!
 
Mä joudun, halusin tai en, kohtaamaan elämää/maailmaa monipuolisesti.
Kun mä joskus kerron tosijuttuja, niin mun ympäristö sanoo, että ei tollaista voi olla, mistä sä keksit noin "rumia" juttuja.
 
On ihmisiä, jotka haluaa elää "pilvilinnassa" eikä koskaan edes kuulla, puhumattakaan kohdata todellisuutta.
 
Minäkin näen työssäni, jossa kohderyhmänä on nämä kaikkien "alimmaiset" yhteiskunnan oravanpyörästä pudonneet kurjat, joka päivä asioita ja ihmiskohtaloita jotka ovat ihan vieraita monelle "pilvilinassa" eläville! Hauskaa kun monet tutut ensin ovat "kiinnostuneita" muka työstäni ja luovat samalla spanielimaisen sympaattisia katseita ja puhuvat jostain "jaksamisesta" ja siitä miten tärkeää duunia teen! Sitten kun niille vähän kertoo faktoja siitä miten ihmisille voi käydä jos tämä yltiöpäinen itsekkyys ja pelkästään omaan napaan tuijottaminen jatkuu tämmösenä kun se nykyään on, niin monesti ilmeet muuttuu ja ne ottaa askeleen poispäin!

Mä oon kännissä ja huomenna mä kadun tätä kirjoitusta.
 
Mutta mua vituttaa pään pensaaseen pistäminen:
 
"Ei ole mitään väliä, että ihmisiä kuolee tai sairastuu, kunhan minä en joudu tilannetta kohtaamaan."
"Mun elämä on kiva ja kaunis, kun en kohtaa enkä joudu ajattelemaan maailman kurjuutta ja pahuutta."
 
Mutta maailma ei ole hyvä. Vaikka sen tiedostaisikin, niin sillekin löytää selviytymisstrategian: Vaikka ei paranna maailmaa, niin tekee sen minkä voi.
 
Samanlaiset ajatukset pääpiirteittäin. Kullakin lienee oma tapansa selviytyä täällä telluksella, niin mullakin. Itsekkyys on helppo tapa äkkiseltään, mutta johtaa vaan kovempiin sisäisiin ristiriitoihin.
 
Esimerkiksi nykyajasta käy vaikkapa seuraava arkitilanne: päiväkodin työntekijät juttelevat jostain työpaikkaan liittyvästä ongelmasta kahvihuoneessa. Kaikki kuusi henkilöä ovat samaa mieltä ja keskustelu soljuu todella aktiivisena. Mielipiteet ovat erittäinkin voimakkaita ja hurjimmat uhovat jo aika kovastikin. Ovi aukeaa ja sisään tulee päiväkodin johtaja. Juttu loppuu siihen ja tulee hetken hiljaisuus.
Rohkein joukosta - vuoden sijaisuutta tekevä nuorehko nainen - uskaltaa avata suunsa ensimmäisenä ja kertoo johtajan kannalta hiukan kiusallisesta ongelmasta. Johtaja katsoo hiukan ihmeissään ja tiedustelee tarkemmin mitä työntekijä tarkoittaa. Nainen jatkaa ja yrittää kysyä muidenkin mielipidettä saadakseen heidät mukaan keskusteluun. Kukaan ei sano mitään. Johtajakin kysyy muilta. Yksi kuudesta juo nopeasti kuppinsa tyhjäksi ja livahtaa ovesta hiukan hätääntyneenä jotain mumisten "oho kato ku kello menikin äkkiä ku mun mumimumi.."
Nyt joku toinenkin uskaltaa sanoa jotain. Vähän vanhempi - viran omaava nainen - kertoo samasta asiasta, mutta kaunistellen ja pehmentäen asiaa reilusti sekä vähätellen samalla merkitystä. Johtaja haluaisi kuulla muitakin, mutta kolme viidestä jäljellä olevasta vaikenee ja katselee pitkin seiniä.
Keskustelun aloittanut sijainen harmistuu ja alkaa kysellä miksi kukaan ei nyt sano mitään. Yksi viidestä sanoo ettei hän ole "ottanut asiaan yhtään mitään kantaa" ja häipyy suuttuneena mielestään aiheettomasta vihjauksesta. Sijainen ihmettelee entistä enemmän ja vieläpä ääneen "mihin kissa on kaikilta kielen vienyt".
Jo aiemmin kommentoinut "vanhempi virkahenkilö" ojentaa sijaista ja sanoo "ettei toisten puolesta voi puhua, ainoastaan omastaan". Sijainen ihmettelee jo aika kuumana että "äskenhän se oli kaikkien mielipide ja tuokin tuossa sanoi että inhoaa tätä juttua yli kaiken", osoittaen täysin hiljaa ollutta hoitajaa. Johtaja kysyy vielä mikä asiassa nyt on sitten niin vakavaa eli missä tarvittaisiin muutos. Sijaisen ripittämä hiljaa ollut hoitaja ottaa täydet hiilet ja lähtee ovet paukkuen syyttäen sijaista "täysin omavaltaisista syytöksistä ja toisten suulla puhumisesta".
"Virkaopettaja" ihmettelee, että miksi tuo hoitaja nyt suuttui, mutta samalla sivulauseessa hiukan syyllistää sijaista. Johtajakin alkaa uskoa sijaisen puhuvan lähinnä omia mielipiteitään. "Virkis" pehmentää tätäkin myöntäen aiheesta joskus olleen yhteistäkin keskustelua, mutta liittäen samaan lauseeseen "eipä siinä mitään niin vakavaa ole, näitä päivittäisiä juttuja".
Johtaja ottaa kahvia ja toteaa että täytyy katsoa miten asia kehittyy. Sen jälkeen hän lähtee pois huoneesta. Sijainen on todella ärtynyt ja mutisee "kiitos tosi paljon kaikille". Virkanainen neuvoo sijaista jatkossa olemaan varovaisempi, koska se voi heikentää työnsaamismahdollisuuksia. "Olethan vain sijainen!". Ja eihän tämä asia sinänsä ole sijaisen ongelma, koska työsuhdettakin on enää pari kuukautta jäljellä.
 
Mitä siis tapahtui:
 
A) kaikki olivat sitä mieltä, että asia on ongelma
B) sijainen otti asian puheeksi
C) kukaan muu ei jostain syystä tukenut häntä asiassa
- yksi pakeni heti paikalta
- yksi pakeni heti kun sai pienenkin syyn (suuttui)
- yksi ei halunnut itseään sekotettavan asiaan ja lähti pois suuttuneena heti kun hänet vedettiin mukaan
- yksi luovi ottamatta kantaa
- yksi ei sanonut tai tehnyt mitään
 
Oli siis pakenijoita, vetäytyjiä ja kontrolloija. Ja tietenkin yksi asiaan tarttunut, joka lopppujen lopuksi sai paskan niskoilleen hoitamalla yhteistä ongelmaa eteenpäin. Tämä on läpileikkaus nykyajan ihmisten toimintatavoista. Kukaan ei uskalla mitään, viitsi mitään, ota kantaa tai puolusta toisia, varsinkaan heikommassa asemassa olevia. Vilpittömät tilanteet kääntyvät jatkuvasti oman itsensä suojelemiseksi.
 
Tästä voisi jauhaa vaikka kuinka ja ehkä tämänaiheinen keskustelu ei kuulukaan muusikoiden.netin tanssimusiikki -osastolle. En viitsi siksi jatkaa enempää aiheesta.

Välillä on virkistävää puhua muustakin kun jalusta ja pilusta!

Väliaikaisesti se virkistää, mutta lienevät edelleen elämän suola. Teemun kirjoitus oli hyvä, sille vois antaa vaikka plussan.

Joo!Niistä ei tule kiistaa! Puhutaan vaan jalusta ja pilusta ja tytöt vaikka kulista!

...näyttää siltä, että on varsin perihelsinkiläistä kääntää toinen poski lähimmäisen hädän hetkellä...
 
Joo, joku merkillinen "live and let die" menttaliteetti riivaa osa tämänpäivän ihmisiä. En kuitenkaan suostu uskomaan että tämä olisi tyypillisesti helsinkiläinen mielenterveystauti. Ennemminkin tämä viittaa siihen että ihmiset syystä tai toisesta ovat vieraantumassa toisistaan. Ei yksinkertaisesti jakseta välittää toisista ihmisista. Mikä tässä nykymaailmassa oikein mättää. Onko liika kiire. Liikaa vaatimuksia. Onko kyse kasvatuksen ja arvojen puuttesta ja siitä johtuvasta tyhjiöstä joka sitten tekee ihmisistä rupotteja? Ihmiskunta on köyhtymässä kovaa vauhtia.

Väliaikaisesti se virkistää, mutta lienevät edelleen elämän suola. Teemun kirjoitus oli hyvä, sille vois antaa vaikka plussan.
 
Täältä tuli +, koska vaikutti kirjoitus niin tutulta omalla työpaikallanikin, josta vapaudun piakkoin.

Kukaan ei uskalla mitään, viitsi mitään, ota kantaa tai puolusta toisia, varsinkaan heikommassa asemassa olevia. Vilpittömät tilanteet kääntyvät jatkuvasti oman itsensä suojelemiseksi.
 
Tästä voisi jauhaa vaikka kuinka ja ehkä tämänaiheinen keskustelu ei kuulukaan muusikoiden.netin tanssimusiikki -osastolle. En viitsi siksi jatkaa enempää aiheesta.
 
Plussaa!
 
Off topic jo ollaan itse aiheesta,mutta kyllähän tuo vastuun väistäminen tosipaikan tullen pätee hyvinkin kapakka/tanssimuusikoihin,kaikki varmasti tiedostavat alan lukuisat epäkohdat,keikkamatkoilla ja tauoilla niistä kyllä puhutaan,mutta ei monikaan tee asioiden eteen yhtään mitään,just siitä syystä että saa sen vaikean ja vittumaisen miehen maineen toimistoissa ja on pelko perseessä että ne vähäisetkin keikat menee...
 
Itse aiheesta,pari,kolme tapausta on sattunut vuosien varrella,kaikki ovat olleet isoissa mestoissa joten tämä "raadot sivuun ja eikun menox"-osasto on ollut kyseessä;-)
 
Yhden soittajan olen kuullut kuolleen laivan saunaan,ja siinäkin vaan toimisto järkkäs uuden miehen tilalle,eli "Show must go on"lienee se mistä on kysymys,ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ;-/

" Yhden soittajan olen kuullut kuolleen laivan saunaan,ja siinäkin vaan toimisto järkkäs uuden miehen tilalle,eli "Show must go on"lienee se mistä on kysymys,ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ;-/"
 
Muistan tapauksen, jostakin 20 vuoden takaa. Junturan Poke oli tuossa bändissä kiipparina, Turkuviihteen juttuja oli..