Rummut: rumpukamat ›

Jazzmiehelle...
 
Tutustupa sellaiseen hemuliin kuin Kai Hahto ja tule sitten jeesustelemaan Jostain "jazz on jumalasta seuraavaa ja metalli vain kuoripoikien puuhastelua...
 
Ai niin: Muista tutustua em. herran sekä metal, että jazz-soittoon!
 
voi voi koskahan tämä loppuu......

voi voi koskahan tämä loppuu......
 
Voi kuule, ei koskaan.

eikös sitä chinaa käytetty setissä ihan ridenä sillon muiniun ensin alkuus
 
käytetään vieläkin, ja tarkotan siis sellasta kapulan päällä soittettuna, eikä mitään mäiskekomppausta

eikös sitä chinaa käytetty setissä ihan ridenä sillon muiniun ensin alkuus
 
käytetään vieläkin, ja tarkotan siis sellasta kapulan päällä soittettuna, eikä mitään mäiskekomppausta
 
Eikös ne sellaset Swishit oo just niitä "ridechinoja"?

Eikös ne sellaset Swishit oo just niitä "ridechinoja"?
 
On, mutta varsinaisesti Zildjianin Swish tuli vuosikymmeniä myöhemmin markkinoille kuin chinat rumpaleille. 1900-luvun alussa chinat olivat Kiinassa tehtyjä symbaaleja, jotka ovat tyypiltään ja profiililtaan Wuhanin kaltaisia. Jo 1930-luvulla petterit alkoivat poraamaan reikiä niihin ja lisäsivät muutamia niittejä, ja samalla niiden käyttö yleistyi komppisymbaalina.

Jazzmiehelle...
 
Tutustupa sellaiseen hemuliin kuin Kai Hahto ja tule sitten jeesustelemaan Jostain "jazz on jumalasta seuraavaa ja metalli vain kuoripoikien puuhastelua...
 
Ai niin: Muista tutustua em. herran sekä metal, että jazz-soittoon!
 
Sama kun toivoisi minulta "kuuntele Arja Havakkaa, sillä hän vetää 'On jäätelo hyvää kun yksin syö' -biisin tosi hyvin!" Kaikella kunnioituksella Hahtoa kohtaan, but not for me. Mieluummin kuutelen jazzrumpaleista Philly Joeta tai Tonya ja metallin jätän nykyisin mielummin kuuntelematta, koska ne ajat on eletty kun viimeksi sain todellisia kiksejä siitä. Läppänä olen kiduttanut ystäviäni Anal Cuntin tuotannolla ja Meshuggahilla, mutta missä luuraa noiden esimerkkien musikaalinen sisältö? Mölyssä ja matematiikassako.
 
Ja voitais varmaankin kiistellä maailman sivu jazzin sisällön ja musikaalisuuden hienoudesta/surkeudesta, mutta se tuskin sopii "hevisymbaaleista"-keskusteluun.

Hommaisit edes toiset haikat, niin ymmärtäisin ton paljouden. Ei ne splashit ole niin tärkeitä, mutta kakkoshaikalle kyllä löytyy käyttöä.
 
Ainakin minulla löytyy huomattavasti enemmän käyttöä useille splasheille kuin kakkoshaikalle.

K Zildjiania ja Istanbulia löytyy sekä rock- ja jazzrumpaleilta. Mitenkä on 2002 laita? Kammottavaa epämusikaalista.
 
K Zildjianit ovat kyllä aivan hirveää paskaa.
 
Oma settini koostui aikoinaan Paisteesta, löytyi 2002:a, Signaturea, Alphaa, 3000:a ja olisko ollut joku 2000 Ride. Nämä uusimmat Traditions- ja Dimensionssarjalaiset on jäänyt kyllä testaamatta, vaikuttaa kyllä mielenkiintoisilta. Mutta noista edellämainituita pelteistä puuttui musikaalisuus; ihan sama miten niitä soitti, niin aina se sama sointi tuuppas esille.
 
Hohhoh, joka kerta kun tälle palstalle tulee, niin täällä jauhetaan toinen toistaan uskomattomampaa paskaa. Ilmeisesti se sinun kapulasi sitten lukee siitä pellin pinnasta että kyseessä on Paiste ja toimii sen mukaisesti.
 
Itse olen soittanut kohta 13v, mutta en kyllä helvetissä ole jaksanut tälläiseen merkkien ja peltimallien kanssa pätemiseen keskittyä. En edes tiedä että mitkä mallit Paisteelta ovat niitä kalliita ja mitkä halpoja (paitsi tietysti perinteiset 302, ja 502 ym.). Itselläni on Alpha-sarjan pellit olleet alusta asti ja helvetin hyvältä kuulostaa. Olen testannut vaikka mitä muita peltejä eri rumpuseteissä, ja kyllä nissä soundieroja on, mutta eivät ne loppujenlopuksi hirveästi kiinnosta. Soittaminen kiinostaa. Eli ehkä se minun juttuni on siis keskittyä siihen soittamiseen kamoilla pätemisen sijaan. Se on soittotaidosta kiinni että kuulostaako homma toimivalta ja hyvältä eikä mistään vitun peltimerkeistä. Jokatapauksessa levyillä ne pellit kuulostavat aina samalta eikä niiden soundiin muutenkaan kukaan kiinnitä huomiota.
 
Sveitsi- ja metallimusiikkikommenteistani voin raottaa ja sen verran sanoa ettei savua ilman tulta. Olen ristinyt käteni lukemattomia kertoja sen jälkeen, kun pääsin eroon 80-luvun lopulla metallin soittamisesta, sillä siitä hetkestä alkoi valottumaan kuva siitä, mikä voima ja energia musiikissa voikaan olla. Metallin näennäisenergia ei tuntunut musiikilliselta tai rytmiseltä energialta, vaan diletanttimaiselta, matemaattiselta ja volyymiin verhotulta kouhkaamiselta. Löytyisikö kumppaneita perustamaan "irti metallirummutuksesta" -praktiikkaa m-netiin?
 
Itse veivasin aluksi 4-5 vuotta pelkkää metallia ja sen jälkeen rupesin soittamaan funk-tyylistä meininkiä. Hyvin rytmipainotteista. Lisäksi tykkään aivan kaikenlaisesta musiikista, jazzista psy-tranceen ja metallista reggaeen, ja sen verran voin sanoa että kaikista noista musiikkityyleistä löytyy oma energiansa. Välillä se matemaattinen, diletanttimainen ja massiivisen voimakas jytke on vain aivan saatanan jyräävää ja kylmiä väreitä aiheuttavaa, ja toisella kerralla taas se elävämpi, groovempi ja soljuvampi rytmi, esim. funk on se päräyttävä juttu.
 
Metalli ei voi toimia enää pelkällä räimeellä ja näennäisellä rankkuudella, täytyy keksiä jotain uutta eikä kaluta jo puhkikaluttua luuta.
 
Hyvä riffi on aina hyvä riffi (jossa tietysti isona osatekijänä on rumpujen rytmi), ja sellainen iskee ainakin minulle aina. Ei tarvitse keksiä polkupyörää uudestaan tehdäkseen uutta kolahtavaa juttua. Tästä esimerkkinä edesmennyt Dimebag, joka teki loppuun asti uusia toimivia riffejä, vaikka niissä ei sinänsä mitään mullistavaa ja vallankumouksellista ollut (paitsi tietysti alkuaikoina). Yksinkertaisesti sanottuna, ne vain kuulostivat vitun hyviltä ja rankoilta. Ei sen kummempaa.

Ainakin minulla löytyy huomattavasti enemmän käyttöä useille splasheille kuin kakkoshaikalle.
 
Kyllä se on aika 50/60 toi kakkoshaikan käyttö. Mulla 1senä raskaat 14 byzance dry haikat ja 2sena 13 ohuet byzancen brilliantit. Molemmille on käyttö ja paljon on hyvä kun saa kontrastia haikka soundiin.

K Zildjianit ovat kyllä aivan hirveää paskaa.
 
Ilmeisesti se sinun kapulasi sitten lukee siitä pellin pinnasta että kyseessä on Paiste ja toimii sen mukaisesti.
 
Itse olen soittanut kohta 13v, mutta en kyllä helvetissä ole jaksanut tälläiseen merkkien ja peltimallien kanssa pätemiseen keskittyä...
 
Ristiriitaista?
 
Kyllä muakin soittaminen jaksaa kiinnostaa. Ja soittamiseen liittyy hyvin läheisesti instrumentin soitettavuus. Tätä hain.

Ainakin minulla löytyy huomattavasti enemmän käyttöä useille splasheille kuin kakkoshaikalle.
 
Kyllä mulla ainakin on kakkoshaikalle käyttöä. Täytyis vaan hommata kunnon kakkosHAIKAT. Tällä hetkellä on tollanen minihaikka missä on osittain haljennu 11" Innovations splash ja 10" MCS splash.
Mun mielestä kakkoshaikat on tosi kätevät ja saa kivoja haikka kikkailuja tehtyä ja erilaista soundia.

kun kukaan ei vastaa tuohon omaan threadiin niin laitan tän tännekin:
 
Kertokaahan mielipiteitä Alchemy professional -sarjan China-pelleistä. Ääni, kestävyys jne.?

Saisin uudenveroisen 18" aika huokeasti, mutta ajattelin ensin kysellä pientä mielipidekierrosta :)

Jokatapauksessa levyillä ne pellit kuulostavat aina samalta eikä niiden soundiin muutenkaan kukaan kiinnitä huomiota.
 
Harvinaisen totta ja juurikin oikeahko arvio. Peltisoundi lienee aika vihonviimeinen intressi tavalliselle musiikinkuluttujalle.
 
Mutta näillä palstoilla ei tavallisia musiikinkuluttajia juuri pyöri, joten siinä mielessä on varsin turhaa yrittää takoa "järkeä" fakkiurpojen päähän.

Harvinaisen totta ja juurikin oikeahko arvio. Peltisoundi lienee aika vihonviimeinen intressi tavalliselle musiikinkuluttujalle.
 
En tiedä tajusinko väärin, mutta nimenomaan ne tavalliset musiikinkuluttajat ei sitä soundia kuuntele. Mutta joku muu rumpali/soittaja hyvinkin varmasti sen kuulee/tietoisesti kuuntelee.
 
Puhumattakaan siitä että soittava rumpali itse haluaa niitä sävyeroja. Turha sitä on alkaa miettimään siltä kannalta että mitähän tuo varamiessukeltaja Keimo Lantio tuolla Sokoksen alusvaateosastolla mahtaa tältä levyltä kuunnella.

Jokainen ostakoon semmosia soittimia kuin haluaa. Itse ainakin koen soittamisen huomattavasti hauskemmaksi, jos kamat miellyttävät. Ja se sitten kuuluu myös siinä soitossa.

Eikö se nyt ole vähän yhdentekevää millä pelleillä kukakin soittaa...Siis meinaan, että kuka tykkää mistäkin. Henk.koht kaikki nämä laitevertailut ovat kyllä kiinnostavia ja seuraan kehitystä, unohtamatta itse soittoa.
 
Itse olen soittanut aina thin paksuisilla pelleillä kuten omalta sivulta voi lukea joten en lyö kovin kovaa.

En tiedä tajusinko väärin, mutta nimenomaan ne tavalliset musiikinkuluttajat ei sitä soundia kuuntele. Mutta joku muu rumpali/soittaja hyvinkin varmasti sen kuulee/tietoisesti kuuntelee.
 
Puhumattakaan siitä että soittava rumpali haluaa niitä sävyeroja. Turha sitä on alkaa miettimään siltä kannalta että mitähän tuo varamiessukeltaja Keimo Lantio tuolla Sokoksen alusvaateosastolla mahtaa tältä levyltä kuunnella.
 
Mitähän lisäarvoa tämä kirjoitus tuo esittämääni (tai Moottorisahan esittämään) ajatukseen? Joo, asia selvä, sitähän minäkin/mekin.

Voi että nämä hevimetallin nykykyydistä pudonneet innostuu sitten kun kuulevat meikäläisen tällä hetkellä vielä viritteillä olevaa hevibändiä. Vai mitä ajatuksia herättää vanhan Saxonin ja Tankin hajuinen rokkaava heavy metal? Meikäläinenkin pääsee vetämään shufflea ja kakkosnelosta ihan tosissaan. Nailgunnerinkin uudet tuotokset tulevat kohta ja sitten ne pistetään tänne suurella uhmakkuudella arvioitavaksi.