Yleistä keskustelua musiikista ›

En missään vaiheessa ole toiminut päätoimisena ravintola muusikkona. Josain vaiheessa kuitenkin osa tuloista on tullut ravintolosisa soittelusta.
 
Ruokapuoli tulikin jo käsiteltyä. Jos sopimuksessa seisoo että palkkioon kuuluu ruoka niin ei sitä mielestäni enään kerjätä tarvi. Jos erikseen ei olla ruuan laadusta sovittu niin sitä pöytään mitä tilaaja tarjoaa. (mieluioten kuitenkin ihmisravinnoksi kelpaavaa, pakki sekasin ei soitto toimi.)
 
Juoma puoli sitten. Olen tottunut menemään tilaajan tahdon mukaan. Toiset kantaa takahuoneeseen kori kaupala toisten mielestä ei yhtään koko illan aikana. Samase, jos menen ravintolaan soittamaan en ole sinne menossa ryyppäämään. Voin ottaa pari olutta ennen keikkaa tai keikan aikana. Useammankin jos fiilis on sen mukainen. En kuitenkaan tarvi / vaadi rohkaisu ryyppyä ennen keikkaa. Ja koska minut / meidät on tilattu viihdyttämään niin se on tärkeintä ei se että itse viihdymme. Tosin toimimme huomattavasti viihdyttävämin jos oma fiilis on hyvä.
 
Ja mitä tulee tavaroiden häviämiseen soittajien mukaan. Jotain on joskus jäänyt vahingossa meidän matkaa ja sen on sitten posti, matkahuolto tai omat jalat toimittaneet takaisin. Lukuunottamatta sitä kertaa kun ravintoloitsija oli meille vielä edellisen viikonlopun keikkapalkkion pystyssä. Lähtiessä keräsimme tavaraa suurinpiirtein keikkapalkkioiden kattamiseksi, emme salaa vaan ilmoitimme asiasta. Palkkota ei kuulunut, mutta ei tavaroidenkaan perään kyselty.
 
Ja lopuksi. Bändejä riittää, jos joku lutraa keikkansa ei tät yhtyettä ehkä kannata tilata uudestaan.

Kerran olin kyydissä bussissa, jonka kuljettaja vaikutti hieman maistissa olevalta. Mutta eihän siinä hittoakaan, jos hommat hoidetaan!

Kerran olin kyydissä bussissa, jonka kuljettaja vaikutti hieman maistissa olevalta. Mutta eihän siinä hittoakaan, jos hommat hoidetaan!
 
No tää nyt oli täysin älyvapaata. Tajuat varmaan itekin, että bussin ajaminen ei oo ihan samanlaista työtä kuin musiikin soittaminen.

No tää nyt oli täysin älyvapaata. Tajuat varmaan itekin, että bussin ajaminen ei oo ihan samanlaista työtä kuin musiikin soittaminen.
 
Nyt onkin kyse periaatteista.
 
Edit: Toisaalta mikä minä olen periaatteista puhumaan.
 
Sopimukset kuntoon ja niiden mukaan hoidetaan hommat.

Kuuluuko muusikon työpäivään keikkamatkat? Vai onko ne työmatkoja?
 
Mä olen semmoisen työehtosopimuksen alla (=ei mitään tekemistä musiikin kanssa) ettei ns. "virka-ajan" ulkopuolelle menevästä työmatka-ajasta makseta mitään erilliskorvauksia, ellei matka ajoitu viikonlopulle - ja silloinkin kyse on vain yhdestä könttäsummasta. Ja kyse ei tässä tapauksessa ole mistään paria ihmistä koskevasta työehtosopimuksesta.

Kuuluuko muusikon työpäivään keikkamatkat? Vai onko ne työmatkoja?
 
Mä olen semmoisen työehtosopimuksen alla (=ei mitään tekemistä musiikin kanssa) ettei ns. "virka-ajan" ulkopuolelle menevästä työmatka-ajasta makseta mitään erilliskorvauksia, ellei matka ajoitu viikonlopulle - ja silloinkin kyse on vain yhdestä könttäsummasta. Ja kyse ei tässä tapauksessa ole mistään paria ihmistä koskevasta työehtosopimuksesta.
 
Ahaa. No voitais sopia niin, että muusikoille ei makseta enää matkoja, ei anneta ruokaa ja ne vois niiden settiensä välillä vaikka laskea kassalla asiakkaille vähän kaljaa. Kun eihän ne muuten mitään tee. Siitä vois sitten saada sen ravintola-alan minimin (mitähän se oli 8,5e/h?)
 
Tällöin ne ei dokais ja niistä olis oikeasti jotain hyötyä.

Kysymyshän on ennenkaikkea siitä, mitä on sovittu ja miten sopimus täytetään molemminpuolin, jos sopimuksessa on kielletty muusikoiden alkoholinkäyttö, pitää sopimusrikko todentaa keikan aikana, eikä vasta sitten, jälkikäteen kun pitäisi maksaa palkkio. Sopimusehdoissa voi olla maininta vaikkapa korvauksen alentamisesta ko. sopimusrikosta 20-30% lla, mutta se sanktio pitää myös kirjata ehtoihin, jos niitä asetetaan
Ravintoloitsijoilla lienee myös syytä oman navan tarkasteluun, jos tarjoavat keikkaa juomapalkalla, kuten olen tavannut. Aina ei (basisti???:-)) ymmärrä, että eri paikoissa voi olla eri säännöt.
 
Vielä perään se ikivanha juttu ravintoloitsijasta, joka tarjosi tauolla pelkkää kaalisoppaa, ja sanoi, että sopimuksessa on mainittu ruoka, mutta ei sitä, millaista sen pitäisi olla?
Orkesteri soitti seuraavan tunnin pelkkää jenkkaa ja ravintoloitsijan valitettua asiasta, sanoivat soittajat, että sopimuksessa on mainittu, että he soittavat määrätyn ajan, mutta ei sitä, millaista musiikin pitäisi olla.

Ahaa. No voitais sopia niin, että muusikoille ei makseta enää matkoja, ei anneta ruokaa ja ne vois niiden settiensä välillä vaikka laskea kassalla asiakkaille vähän kaljaa. Kun eihän ne muuten mitään tee. Siitä vois sitten saada sen ravintola-alan minimin (mitähän se oli 8,5e/h?)
 
Tällöin ne ei dokais ja niistä olis oikeasti jotain hyötyä.
 
Nyt luit mun tekstiä kuin piru raamattua. Kyllä mullekin matkakorvaukset maksetaan jos vaikka omalla autolla ajaisin (mitä en kyllä viitsi tehdä) ja tietenkin taksit, lentokoneet, laivat, avaruusalukset jne. Puhuin työajan määritelmästä. Mulle matka-aika ei ole työaikaa. Onko se muusikoille?
 
Halusinpa vain tietää miten tuo homma on niinkö yleensä ajateltu muusikoiden ja keikkajärkkäreiden parissa. Onko muusikoille minkäänlaista, edes "muistiin" perustuvaa työehtosopimusta tai toimintatapaa tässä asiassa, vai kuuluuko nämä joka kerta erikseen sovittaviin juttuihin? Ei ihme että tulee ristiriitatilanteita.
 
En mä saa töistä ilmasia ruokia. Mutta ei kyllä tartte laskea asiakkaille kalajaa, tosin joskus on kyllä käynyt niin päin että mulle on laskettu kalajaa! Soon niitä elämän pieniä hienoja hetkiä :o)

Tätä provoa (?) vartenko piti yöllä kirjautua m.nettiin? Mahtaako olla jonkun alter ego?
 
kysymysmerkin suluista olisi voinut jättää pois - stereotyyppijutut tekoasiallisella tyylillä - mitä muuta kuin provo! pikkuravintoloitsija ei kirjoita tuolla tavalla.

Seiväshyppääjä lienee törmännyt niihin vähemmän asiallisiin keikkamuusikoihin, mutta ei siitä pidä vetää johtopäätöstä, että kaikki toimivat samalla tavalla. Tuolla tavalla asiansa hoitava orkesteri kerää pian sellaisen maineen, ettei keikkoja enää tipu vaikka palkkavaatimus olisi pienenkinlainen. Silloin jää kunnon pumpuille enemmän keikkoja, ja kannattaa varmaan kysellä kollegoilta suosituksiakin hyvistä bändeistä.
 
Ilmainen ruoka ei tietenkään ole mikään keikkamuusikon itsestäänselvyys, mutta se voi olla ravintoloitsijan puolelta pieni muodollinen kiitos siitä, että bändi tulee hoitamaan hommansa ja vetää asiakkaita ravintolaan. Etenkin kun ei sen nyt mikään gourmet-illallinen tarvitse olla; jos nyt vaikka makkaraperunat tai pizza ennen pitkää keikkaa. Tietenkin jos menee sikailun puolelle niin ymmärrän ettei paljon tee mieli enää palkita orkesterin jäseniä ilmaiseduilla.
 
Alkoholin kohtuukäyttö keikan aikana ei mielestäni ole moraalitonta, kunhan se ei vaikuta kielteisesti soittoon ja käytökseen. Niin kauan kuin maksava yleisö on tyytyväistä, voinee pienet rohkaisuryypyt katsoa läpi sormien. Muutenkin keikkahommissa on monesti huomannut, että kun kaikki osapuolet ovat valmiita vähän joustamaan, niin asiat sujuvat kaikkein sutjakimmin.
 
No, en ole ravintoloitsija enkä ravintolamuusikkokaan, mutta tällaisia tuli mieleen.

Täyttä asiaa puhuu tämä aloittaja Seiväshyppääjä, mutta ei niin täyttä, etteikö olisi vcoinut hieman jättää tuota yleistämistä vähemmälle. Ja unohti myös tarkentaa että ovatko nämä "ruoan ruinaajat" ruinaamassa aiheettomasti sitä sapuskaa vai onko siitä erikseen sovittu.
 
Muutama käytännössä havaittu fakta;
 
-soittajat luulevat itsestään usein liikoja, eivätkä muista, että siellä ravintolassa ollaan samalla asialla kuin siellä työskentelevät tarjoilijat ja muu henkilökuntakin, tavoitteena on maksimoida illan kassatuotto. Soittajat eivät siis ole mitään taiteilijoita, joiden esiintymisen vuoksi kapakoitsija tekee uudelleenjärjestelyjä illan kulussa ja on valmiina vastaamaan kysymyksiin 24/7
 
-jos asioista on olemassa kirjallisia sopimuksia, monet soittajat kuvittelevat niiden olevan ainoastaan viitteellisiä ja heidän kiusakseen tehtyjä. Ei ole rock, jos joutuu pitämään tarkalleen määritellyistä soittoajoista kiinni.
 
-soittajat marisevat usein liksoista ja kuvittelevat olevansa enemmän arvoisia kuin todellisuudessa ovat, kapakoitsijoiden pitäisi olla valmiita maksamaan itsensä kipeäksi jostain puolivillaisesta rämpytyksestä
 
Nämä nyt tuli ihan lonkalta omakohtaisina kokemuksena mieleen, ja nimenomaan soittaja olen itsekin, lähes tuhat keikkaa heittänyt.
 
Muistuttaisin kuitenkin herra Seiväshyppääjää, että kuten täällä on jo aiemmin mainittu, niin jos tilaat ohjelmaa ravintolaasi ohjelmatoimistosta ovat soittajat silloin työsuhteessa toimistoon, eivät ravintolaasi. Valitukset suunnattakoon sinne, on tosiaankin ohjelmatoimiston ammattitaidottomuutta myydä epäkelpoja esiintyjiä. "Epäkelpo" on asia, jonka tilaaja ja toimisto voivat yhdessä määritellä, ja jos sen tekee ennen tilaisuutta, niih kaikilla on kivempaa.
 
Itse sain kerran nelisivuisen ohjeistuskirjeen keikkapaikalta. Siinä oli määritelty kaikki mahdollinen, alkaen ravintolan kohderyhmästä ja heidän musiikilliosista mieltymyksistään. Pahvissa luki tarkat ohjeet alkoholin käytöstä keikkapaikalla soiton aikana ja sern jälkeen, soittoajat aloitus- ja lopetusaikoineen sekä settien kestot. Monet kollegat olivat takajaloillaan moisesta holhoamisesta, minusta (eikä sen puoleen kenestäkään bändikaveristakaan) siinä ollut mitään kummallista, tilaaja maksaa tietynlaisesta ja -kestoisesta viihdykkeestä sovitun summan, miksi siis ei tilaajalla olisi myös oikeus saada rahoilleen toivomaansa vastinetta? Ei siitä kenenkään luovuus kärsi. Luokaa kotonanne ja treenikämpällä, kun olette myyneet sen tuotteenne jollekkin niin se ei ole sen ihmeellisemmässä asemassa kuin jäätelökioskin myyjän myymä päärynätuutti.

Mainitkaa muita ammatteja jossa saa olla humalassa työaikana?
 
Niin no. Muistan tossa muutama vuosi sitten kun Helsingin Kansallisteatteria remontoitiin. Käytiin silloin usein siinä viereisessä pasta paikassa lounaalla. Aina kun satuttiin sinne yhtä aikaa rakennusmiesten kanssa niin päästiin todistamaan kun useampi äijä otti siinä 30min. ruokatunnin aikana 2-3 pitkää...
 
Ja eiku telineille kiipeilemään...
 
Ite olen joulusta asti vetäny periaate päätöksellä keikat ilman viinaa ja toistaseks ainakin jääny paremmat fiilikset joka keikasta.

Mainitkaa muita ammatteja jossa saa olla humalassa työaikana?
 
Olen törmännyt joskus vittumaisiin ja maistissa oleviin baarinpyörittäjiin ja muihunkin ravintolahenkilökunnan jäseniin, jotka hoitavat hommaansa juovuksissa. Sitten on näitä vapaalla olevia tarjoilijoita ja pokeja, jotka on "henkilökunnan"vieraslistalla sisällä, vaikka bändin palkka perustuu esim. lippuriskiin. Nämä ällötykset sitten pyörii ja vittuilee takahuoneissa

Ilmainen ruoka ei tietenkään ole mikään keikkamuusikon itsestäänselvyys, mutta se voi olla ravintoloitsijan puolelta pieni muodollinen kiitos siitä, että bändi tulee hoitamaan hommansa ja vetää asiakkaita ravintolaan
 
Ravintolamuusikoiden tess tietääkseni sisältää ruokaedun jos sitä noudatetaan ravintoloissa soittaessa.
 
Keikkasoittajien työehtosopimuksesta taloilla ja lavoilla en tiedä mitään ja onko sitä edes olemassa. Tehkää siksi aina myös mahdollinen suora työsopimuksenne kirjallisesti, kuten myös ohjelmatoimistojenkin kanssa, jossa on mainittu erikseen myös tuo ruokaetu muiden sopimienne asioiden ohessa.
 
En oikein jaksa uskoa, että nykyisin ainakaan ne soittajat, jotka vielä päätoimisesti työtään tekevät, riskeeraavat vähenevät työtilaisuutensa "seiväshyppääjän" mielipiteen mukaisella käyttäytymisellä.

Kuuluuko muusikon työpäivään keikkamatkat? Vai onko ne työmatkoja?
 
Eipäs sekoilla käsitteiden kanssa; tästäkin on monta kertaa pitänyt rautalankaa vääntää, että muusikolla ei ole työpäivää, eikä minkään muunkaanlaista tietystä työajasta maksettavaa palkkaa, vaan KERTAKAIKKINEN KERTALUONTEINEN PALKKIO TYÖSUORITUKSESTA Sama jos sovit remonttimiehen kanssa urakkahinnan; se sisältää kaiken. Soittajienkin kanssa sovitaan urakkahommat, keikka maksaa sen-ja-sen verran, ja ravintoloitsija/ järjestäjä maksaa laskun. Piste. Työsuorituksesta reklamointi tapahtuu ennaltamääritellyn reklamointiajan puitteissa, yhden tietämäni toimiston tapauksessa se on 14 vrk.

Olen törmännyt joskus vittumaisiin ja maistissa oleviin baarinpyörittäjiin ja muihunkin ravintolahenkilökunnan jäseniin, jotka hoitavat hommaansa juovuksissa. Sitten on näitä vapaalla olevia tarjoilijoita ja pokeja, jotka on "henkilökunnan"vieraslistalla sisällä, vaikka bändin palkka perustuu esim. lippuriskiin. Nämä ällötykset sitten pyörii ja vittuilee takahuoneissa
 
Mutta sulla kun noita tunteja ja maileja on takana, niin et varmaan voi vakavalla naamalla väittää, että nuo ekan kirjoituksen yleistyksetkään olis ihan tuulesta temmattuja? Häpeäkseni myönnän siellä olevan paljonkin tuttuja piirteitä, joko itsessä tai vierustoverissa.

Tästä ei puutu enää kuin Jami, kaljakori ja pyhän markkinatalouden ylistys.
 
...ja Sormunen, joka kaiketi ymmärrykseni mukaan järjestää jonkun verran keikkoja, kuten vissiin Bonhamkin. Olisi kiva lukea heidän näkemyksiään asiasta. Veikkaan, että kohtuullisen tuttuja heillekkin nuo alussa esitetyt stereotypiat.

Ainakin itse roudaavan bändimuusikon työajan mä haluan omalla kohdallani käsittää siten, että "kellokortti leimataan" kun tullaan treenikämpälle. Siitä alkaa roudaus-kuljetus-roudaus-soitto-roudaus-kuljetus-roudaus"- sisältöinen työrupeama. Tässä tapauksessa työmatkaliikennettä on siis kodin ja treenikämpän välinen matka.
No, edellä mainittu tilanne ei ole täysin yleispätevä, myönnetään. Kuitenkin varsinainen lavallaolo on meikäläisen mielestä vain osa soittajan työaikaa, joskin se on se huipentuma, jota varten koko sirkusta pyöritetään.
Sitten alkoholiasiasta: Selkeä humalatila, töpeksintä ja oharit ovat ehdottomasti asioita, joita tilaajan ei tarvitse sietää. Toisaalta soittoruokalassa viihdyttäminen tai yleensä taiteen tekeminen ei ole ihan bussikuskin tai pankkitoimihenkilön työhön verrattavaa hommaa. Pieni olutmäärä ei välttämättä heikennä musikantin suoriutumista viihdyttämisestä, vaan saattaa jopa tehdä showsta paremman. Se kun ei vielä takaa hyvää illan antia, että orkesteri on sertifioitu raittiudestaan, säntillisyydestään ja nuhteettomuudestaan. Tämä on vähän vaikea asia, kun hyviä perusteluja löytyy täysin vastakkaisille näkemyksille...hyvällä ravintolanpitäjällä on tässä suhteessa pelisilmää. Pomotus- ja kyykytysasenne ei ainakaan edistä yhteistyötä.

...ja Sormunen, joka kaiketi ymmärrykseni mukaan järjestää jonkun verran keikkoja, kuten vissiin Bonhamkin. Olisi kiva lukea heidän näkemyksiään asiasta. Veikkaan, että kohtuullisen tuttuja heillekkin nuo alussa esitetyt stereotypiat.
 
No juu... olen vähän vierestä katsellut tätä ketjua.
 
Vaikeita kysymyksiä. Kännissä soittaminen ei munsta välttämättä ole väärin, kunhan hoitaa sen, mistä on sovittu... mutta kun homma menee överiksi, tilanne onkin sitten kovasti persiistä (varsinkin jos joutuu kännipäisen soittajan kanssa asiaa setvimään siinä samalla...).
 
Toki niitä sohlaajia on myös siellä baarien päässä... jostain kumman syystä jokainen kyyppari luulee live-esiintymisten järjestämisen olevan perin helppoa. Väittäisin, että sitä se ei ole... valtavasti muistettavaa ja hoidettavaa onnistuneen keikan kanssa (pahimpia esimerkkejä mm se, että baari ei mainosta keikkoja millään tavalla). Toinen emämunaus on laittaa bändiä sellaiseen paikkaan, jossa yleisö ei sitä halua.
 
Kyllä tässäkin siperia opettaa, sana kulkee ja heikot käytöstavat lopettavat esiintymiset bändiltä/soittamisen tietyissä paikoissa.
 
Harvemmin törmää ammattilaisten kanssa alussa olleisiin ongelmiin. Tässä suhteessa on minusta menty huomattavasti eteenpäin viime vuosina (toki aina sattuu niitä poikkeuksia - talon parhaat mikit ja ständit lähtee bändin matkaan, rikkinäiset ei... ja kyseessä oli kuitenkin toimiston kautta operoiva levyttänyt bändi).
 
Tämä bisness ei ole suoraan verrannollinen kovin moneen muuhun duuniin... pääasia, että kaikki osapuolet sen tajuavat - ylilyöntejä välttäen.