Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Tuossa aiemminkin kun puhuin In Flamesin huonoudesta, niin sanottakoon siis, että tuolla tarkoitin että itse en pitänyt pätkääkään. Kai se joillekin oli hyvää, tommosta uutta metallia, mutta itselleni kuulosti aivan kauhealta. Toisen kerran tuli todistettua ja yhtä kamalaa se oli jälleen kerran.
 
Torstai aamuna kun heräsin 10 aikoihin, niin samantien muistui mieleeni kuinka yöllä olin mnetistä lukenut, että Pallistilla on 2 lippua Helsingin keikalle myynnissä. Yöllä ei ollut käynyt mielessä että lähtisi uudestaan vielä katsomoon, mutta aamulla herätessäni virkeänä tajusin heti, että on aivan pakko lähteä uusiksi katsomaan. Kaverit olivat lähdössä 11.35 bussilla Helsingiin ja onnekseni Pallisti vastasi nopeasti pikaviestiini ja saimme sovituksi, että ostan 2 lippua 50 eurolla (vaikka tosin tarvitsinkin vain yhden, oli kuitenkin niin kiire että ei ehtinyt ruveta kiistelemään että myykö Pallisti vain yhden lipun). Siitä sitten nopeasti jotain vaatetta mukaan ja bussiasemalle. Mahtava fiilis oli kyllä keikkaa ennen hakea liput Pallistilta jolloin varmistui, ei sillä ettenkö Pallistiin olisi luottanut, mutta ainahan siinä näin suuren luokan jutussa väkisinkin luontaisesti jännittää, että tosiaankin pääsen toisen kerran Metallijumalat näkemään. Istumapaikkalippuja olivat, ja vaikka mieluummin tietysti kentälle olisin toistamiseen mennyt, niin olihan se hienoa nähdä hieman eri kantilta tuo mahtava show kuin edellisenä päivänä Tampereella, jossa olin aivan edessä. Katsomo-osiossa jossa paikkani olivat, oli kyllä mahtava meininki ja erittäin moni seisoikin koko setin ajan, itseni tietysti mukaanlukien, toisin kuin muualla katsomoissa. Keikkaa ennen ajattelin, että mahtaakohan olla lähellekään Tampereen tasoinen keikka kun katsomossa tällä kertaa olen, mutta heti kun The Hellion lähti soimaan tiesin, että mitään pelkoa ei ollut. Keikka oli aivan loistava, vaikkakin pakko myöntää että Tampereen keikka oli kovempi juuri siitä syystä, että siellä olin kentällä aivan edessä, mutta ei ainakaan pätkääkään harmittanut ettei kenttälippuja ollut. Settilista sisälsi muistaakseni samat biisit kuin Tampereellakin, mutta ainakin The Green Manalishi tuli muistaakseni Helsingissä myöhemmässä vaiheessa kuin Tampereella.
 
Eipä tässä voi paljon sanoa, mikä antaisi oikeutta noille keikoille. Vaikea sitä on sanoin kuvailla, joten sanon jälleen ainoastaan:
 
Metal Gods.