Aihe: Robert J. ja Crossroad blues
1 2
manfred
15.03.2003 22:32:18
Eli liittyykö tää Johnsonin Crossrads biisi mitenkään siihen tarinaan, että R.J. olis myyny sielunsa saatanalle tienristeyksessä? Ois kiva kuulla vähän taustaa muutenkin, kun toi crossrads on tarkoitus ottaa ohjelmistoon (tosin cream-clapun sovituksena)
Meiän bändi tulee alas niin ku lyijynen ilmalaiva denatured
Marlowe
15.03.2003 23:12:59 (muokattu 15.03.2003 23:13:21)
Robert Johnsonin "Crossroads" viitannee tosiaan laulajan ja paholaisen väitettyyn kauppaan, vaikka ainahan lyriikoista voi monenlaista tulkintaa tehdä.
 
I went down to the crossroad, fell down on my knees/ I went down to the crossroad, fell down on my knees/ Asked the Lord above "Have mercy now save poor Bob if you please
 
ja
 
Standin' at the crossroads baby, the risin' sun goin' down / I believe to my soul now, po' Bob is sinkin' down
 
Johnsonin kappaleista samaa aihetta käsittelevät myös "Hellhound on My Trail" ja oma suosikkini "Me And The Devil Blues".
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby)
Blue Moon
16.03.2003 06:55:15 (muokattu 16.03.2003 11:15:39)
 
 
Muistan lukeneeni, että "Crossroads" pohjautuu länsiafrikkalaiseen taruun, jossa jotain tiettyä jumalaa tms. (tai paholaista) mennään tapaamaan polkujen risteykseen. Laitan tietoa, jahka löydön lähteeni.
 
"Hellhound On My Trail":in yksi tulkinta on se, että laulu kertoo orjien pakomatkasta USA:n etelävaltioissa.
manfred
16.03.2003 09:43:08
Robert Johnsonin "Crossroads" viitannee tosiaan laulajan ja paholaisen väitettyyn kauppaan, vaikka ainahan lyriikoista voi monenlaista tulkintaa tehdä.
 

 
ja
 

 
Johnsonin kappaleista samaa aihetta käsittelevät myös "Hellhound on My Trail" ja oma suosikkini "Me And The Devil Blues".

 
Kiitti. noi lainaukset oli jänniä, koska Eric C. on tainnu vähän siistiä noita sanoituksia creamin versioon.
Meiän bändi tulee alas niin ku lyijynen ilmalaiva denatured
Marlowe
16.03.2003 15:35:29
Muistan lukeneeni, että "Crossroads" pohjautuu länsiafrikkalaiseen taruun, jossa jotain tiettyä jumalaa tms. (tai paholaista) mennään tapaamaan polkujen risteykseen. Laitan tietoa, jahka löydön lähteeni.
 
Voi hyvinkin olla, että tuo tarina on alun perin siltä suunnalta lähtöisin. Lieneekö tuo sitten kulkeutunut orjalaivojen mukana Yhdysvaltoihin, jossa se on sitten muuttunut tuollaiseksi kuin me sen Robert Johnsonin kautta tunnemme?
 
"Hellhound On My Trail":in yksi tulkinta on se, että laulu kertoo orjien pakomatkasta USA:n etelävaltioissa.
 
Täysin mahdollista.
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby)
Tinmo
16.03.2003 19:19:42
on muuten mietityttänyt tuossa Crossroads leffassa se, että kuka soittaa sen karate kidin osuudet? Vaihan soittaa omansa, mutta soittaako se muka sen toisenkin licksit? Jossain on epämääräisesti mainittu SRV, saisinko ehkäpä tietoja?
Let there be light, Let there be sound, Let there be drums, Let there be guitar, LET THERE BE ROCK!
duane
16.03.2003 20:51:20
on muuten mietityttänyt tuossa Crossroads leffassa se, että kuka soittaa sen karate kidin osuudet? Vaihan soittaa omansa, mutta soittaako se muka sen toisenkin licksit? Jossain on epämääräisesti mainittu SRV, saisinko ehkäpä tietoja?
 
Jos en nyt ihan väärin muista, niin ry cooder soitteleepi suurimman osan leffan kitaroinneista..
I got debts no honest man can pay...
sahava
16.03.2003 20:59:21

Jos en nyt ihan väärin muista, niin ry cooder soitteleepi suurimman osan leffan kitaroinneista..

 
Oman muistini varassa on kanssa, että Ry Cooder soitti bluessit, Arlen Roth näytti slide-otteet ja Steve Vai soitti ne klassiset ja tilujutut.
 
Terve, Simo
 
mutta google varmaan kertoo enemmän.
Shake it and break it
Marlowe
16.03.2003 23:48:56 (muokattu 16.03.2003 23:49:18)
Crossroads ei ollut kiinnostavasta aiheestaan huolimatta kovin kummoinen elokuva, katsoin viime televisio-esityskerralla.
 
Oman muistini varassa on kanssa, että Ry Cooder soitti bluessit, Arlen Roth näytti slide-otteet ja Steve Vai soitti ne klassiset ja tilujutut
 
Steve Vai soitti ainakin elokuvan loppupuolella paholaisen leivissä ja IMDB:n mukaan Ry Cooder hoiteli blueskitaran. Rothista en tiedä.
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby)
jPekka
17.03.2003 10:25:45
 
 

Steve Vai soitti ainakin elokuvan loppupuolella paholaisen leivissä ja IMDB:n mukaan Ry Cooder hoiteli blueskitaran. Rothista en tiedä.

 
Roth kuulemma toimi Macchion (vaimikäsenytoli) kitaraopettajana - että nuorenherran otteet kitaran kanssa saatiin näyttämään siltä, että hän olisi joskus soittanutkin kitaraa.
 
Vai soitti käsittääkseni omiensa lisäksi myös ne Macchion esittämät Mozart-tilutukset.
 
.
- SOITTAKAA 4'33"!!!!!!!!
Blue Moon
17.03.2003 16:52:01
 
 
Voi hyvinkin olla, että tuo tarina on alun perin siltä suunnalta lähtöisin. Lieneekö tuo sitten kulkeutunut orjalaivojen mukana Yhdysvaltoihin, jossa se on sitten muuttunut tuollaiseksi kuin me sen Robert Johnsonin kautta tunnemme?
 
Joo, ilmaisin asiani vähän epäselvästi. Käsittääkseni ja muistaakseni faktaa on se, että länsiafrikkalaisissa uskonnoissa on joku jumala, jota mennään tapaamaan polkujen risteykseen ja tuo on juuri "Crossroadsinkin" tekstin pohjalla. Eräässä kirjassa oli pitkät pätkät asiasta mutten ole vielä kerinnyt tarkistaa. Onkohan siinä Robert Johnson-kirjasessa mitään mainintoja?
EsaJS
17.03.2003 20:21:29 (muokattu 18.03.2003 13:37:44)
Viime yönä kävin minäkin tuolla tienristeyksessä. Ei siellä mitään paholaista ollut, oli vaan joku tieni joka meinasi ajaa corollalla yli kun suojatiellä kävelin. Perkeleen wannabe-Vataset. Crossroad on kyllä ihan hyvä leffa, jonka voipi katsoa parin vuoden välein.
 
EDIT: Tämä oli tuohtuneessa mielentilassa kirjoitettu. Tän voi vaikka poistaa, turha kommentti.
reijoteppo
17.03.2003 22:14:15
Noh,J.Pekka Mäkelä,valista nyt hieman nuoria tästä aiheesta enemmän,kun Robert Johnsonin "historiikinkin" olet suomentanut....hymiö..vai myhäiletkö kenties muiden tietämätömyydellä? No offense...
jPekka
18.03.2003 10:17:59
 
 
Noh,J.Pekka Mäkelä,valista nyt hieman nuoria tästä aiheesta enemmän,kun Robert Johnsonin "historiikinkin" olet suomentanut....hymiö..vai myhäiletkö kenties muiden tietämätömyydellä? No offense...
 
... mutta Robert Johnsonin elämän yksityiskohdista tietää vain Robert Leroy Dodds Johnson itse, eikä hän enää kerro...
 
Blue Moonin kommentti afrikkalaisjumalista on tosiaan kohdallaan. Tienristithän tunnetaan myös suomalaisessa kansanperinteessä henkien ja sen sellaisten tapaamispaikkana. Mutta näihin vaikuttanee kyllä vallan melkoisesti se, että risteyksillä on tosiaan niin vahva symbolinen merkitys elämän ratkaisutilanteiden suhteen.
 
Aika monesta 30-luvun bluesmuusikosta kerrottiin juttua siitä, että he olisivat tehneet sopimuksen paholaisen kanssa. Ehkä kaikkein voimakkaimmin omana aikanaan todella arvostetusta Tommy Johnsonista ("Canned Heat Bluesin" tekijä), josta jopa oma veli, gospelmuusikko LeDell Johnson, kertoi juttua tienristissä tehdystä diilistä.
 
Yrittäessään vakiinnuttaa (omana aikanaan perin vähäistä) mainettaan Robert Johnson antoi ymmärtää olevansa Tommyn velipoika (mitä hän ei ollut), ja on hyvin mahdollista että hän on levittänyt tuota tienristi-juttuakin ihan vain mainosmielessä. Blueshan oli tuohon aikaan ainakin saarnamiesten mielestä paholaisen musiikkia, joten tuollainen markkinointi toimi taatusti aivan yhtä hyvin kuin nykyajan metallibändien tapauksessa.
 
Aikaiset kuolemat (Tommy korvikealkoholiin, "canned heatiin", ja Robert mustasukkaisen miehen myrkyttämänä) tietysti vain kasvattavat mainetta - vaikka etenkin Robertin tapauksessa paholainen olisi kyllä totisesti jättänyt oman osansa täyttämättä. Robertilla oli elinaikanaan yksi ainoa paikallinen pikkuhitti ("Terraplane Blues"), kaikki muu maine on kasvanut vasta vuosikymmeniä kuoleman jälkeen.
 
.
- SOITTAKAA 4'33"!!!!!!!!
Marlowe
18.03.2003 23:38:34
Muistelisin lukeneeni taannoin HS:sta että nykyään tuo "Robert Johnsonin tienristeys" olisi jonkinlainen matkailunähtävyys - jopa siinä mittakaavassa että risteyksiä löytyy piirikunnasta pari kolme kappaletta = )
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby)
reijoteppo
22.03.2003 18:50:52
Onkohan Kuloniemi nykyajan Esu The Devil?Pelottavaa....hui..
Musima Multistar Deluxe
23.03.2003 20:27:21
Jos Tommy Johnson kertoikin saaneensa soitto-oppia suurelta mustalta mieheltä keskiyöllä maantieristeyksessä, on vaikea arvioida, millaisiin voimiin Robert Johnson henkilökohtaisesti on samaistunut. Johnson yhdisteli pastissimaisesti valtavan määrän vaikutteita ja päätyi sitä tietä omaleimaiseen tyyliinsä, joten ei ole helppoa päästä käsiksi hänen alkuperäisiin motiiveihinsa. Epäilemättä "kosketuksesta yliluonnolliseen" syntynyt mystisyyden aura oli hyvä mainostemppu, eikä Johnson varmaankaan yrittänyt sitä himmentää.
 
Jos tuohon Crossroads-biisiin palataan, niin se näyttäisi käsittelevän aika yleismaailmallisia teemoja: avunpyyntöä ahdingossa ja elämän umpikujaa. Epäilyttää omat kyvyt samaistua mustien kulttuuriin 30-luvun Delta-alueella, joten en halua rikkoa illuusioitani tekemällä kovin pitkällemeneviä oletuksia siitä, mitä RJ on kappaleen kullakin fraasilla tarkoittanut. Korviini ei silti ole sattunut mitään kovin ilmeistä viittausta puheena olleeseen sielunmyymisaiheeseen.
 
Viime aikoina oma henkilökohtainen suosikkini Robert Johnsonin tuotannossa on ollut Skip James -mukaelma 32-20 Blues, jossa petetyn rakastajan tuska kiteytyy lakonisissa fraaseissa:
 
"She got a .38 special but I believe it´s most too light / She got a .38 special but I believe it´s most too light / I got a 32-20, got to make the camps allright."
Kitare panee diu-diu!
perkeles
19.04.2003 22:57:35
ks. o`brother where art thou.
jPekka
20.04.2003 12:38:05
 
 
ks. o`brother where art thou.
 
Siinähän tosiaan olikin (ollakseen) Tommy Johnson eikä Robert.
 
Mainio leffa.
 
.
- SOITTAKAA 4'33"!!!!!!!!
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1 2
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)