Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Itse olen soittanut koko pienen ikäni erilaisia instrumenttejä, ja lähestulkoon ja yksinomaan korvakuulolta. Eli en ole nuottiloit ja muuta tarvinnut. Nyt sain nuotitusohjelman, ja haluais päästä alkua pidemmälle. Eli yksi tosi tyhmä kysymys.. kun en oikein ole 100% sisäistänyt ideaa..
 
Selittäkää minulle tahti -jutun idea, eli mitä tarkoittaa 4/4 osa tahti, 4/8 osa, 6/8 jne?
 
Siis ihan yksinkertaisesti.. eli.. mitä 4/8 osa tahdissa esim. tarkoittaa tuo 4 ja entä tuo 8?
 
Aaargh!

Se ylempi numero määrää, montako iskua yhdessä tahdissa on ja se alempi määrää näiden iskujen keston. Näin käsittääkseni.
 
Eli 4/4-tahtilajissa on neljä 1/4-iskua per tahti.
 
Olenko ihan hakoteillä, oi viisaat?

Eli 4/4-tahtilajissa on neljä 1/4-iskua per tahti.
 
Näin juuri.

Eli siis esim. 6/8 tahdissa on 6 kahdeksasosanuottia tahdissa. Kiitos! Päiväni on pelastettu. Noin yksinkertaistako se sitten onkin... ?

No niin, päätin vielä laittaa tähän linkin just kysymästäni tahtilaji -asiasta, jonka löysin keskustelusta "Ensimmäinen sävel":
http://www.uta.fi/mute/ryt03.htm
 
Eli kaikille aloittelijoille, erittäin hyvä sivusto noin ylipäätään. Kiitos.

joo ja se alapuolinen numero määrää tavallaan sen tahtilajin gruuvin, jos tajuat.
 
eli jos sulla on 4/4, niin lasket yy kaa koo nee
 
mut jos sulla on 4/8 se on periaatteessa sama asia, mut se aksentoituu eri lailla.
 
hankala selittää, mut kuiteski.

Tän voi selittää myös niin, että se ylempi numero kertoo moneenko lasketaan ja se alempi kertoo sen, millä aika-arvolla tätä sykettä nuottikuvassa kuvataan.

Joissain tahtilajiosoituksissa myös piilee tieto tahtien iskutuksesta ja alijaotuksesta. Esimerkiksi 3/4 ja 6/8 EIVÄT tarkoita samaa asiaa. 3/4:ssa on kolme neljäsosan mittaista pulssia ("TAN - tan - tan"), ja 6/8:ssa kaksi pulssia, jotka muodostuvat kolmesta kahdeksasosasta ("TA ka ta - TA ka ta"). Siispä 3/4 on kolmijakoinen ja 6/8 on tasajakoinen.
 
2/2, 4/4 ja 8/8 ovat myös erilaisia tahtilajeja, vaikka matemaattisesti katsottuna eivät niiltä vaikutakaan. 2/2:ssa on kaksi pitkää pulssia, 4/4:ssä neljä lyhyempää, ja 8/8 muodostuu kahdesta kolmen kahdeksasosan ja yhdestä kahden kahdeksasosan pulssista ("TA ka ta - TA ka ta - TA ka" tai "TA ka ta - TA ka - TA ka ta" tai "TA ka - TA ka ta - TA ka ta").
 
Kun siirrytään sitten mutkikkaampiin tahtilajeihin, kuten vaikkapa 11/16:een, ei auta muu kuin jakaa koko roska kahden ja kolmen kuudestoistaosan pulsseihin vaikka näin: KOlome KOlome KAKsi KOlome... Missään nimessä ei kannata laskea yhteentoista. Ei siitä mitään tule. :)

Joissain tahtilajiosoituksissa myös piilee tieto tahtien iskutuksesta ja alijaotuksesta. Esimerkiksi 3/4 ja 6/8 EIVÄT tarkoita samaa asiaa. 3/4:ssa on kolme neljäsosan mittaista pulssia ("TAN - tan - tan"), ja 6/8:ssa kaksi pulssia, jotka muodostuvat kolmesta kahdeksasosasta ("TA ka ta - TA ka ta"). Siispä 3/4 on kolmijakoinen ja 6/8 on tasajakoinen.
 
Näinpä! 14-vuotiaana hämmennyin täysin, kun näytin tekemäni "sävellyksen" nuotteja muusikko/opettaja -naapurille, jonka ensimmäinen kommentti oli: "Väärä tahtilaji, tämä on 6/8!". Kyseessä oli juuri tuo Ta-ka-ta Ta-kat-ta -jako.
 
Mutta... eikö 6/8:n voi jakaa myös TAN-tan TAN-tan TAN-tan?

Näinpä! 14-vuotiaana hämmennyin täysin, kun näytin tekemäni "sävellyksen" nuotteja muusikko/opettaja -naapurille, jonka ensimmäinen kommentti oli: "Väärä tahtilaji, tämä on 6/8!". Kyseessä oli juuri tuo Ta-ka-ta Ta-kat-ta -jako.
 
Mutta... eikö 6/8:n voi jakaa myös TAN-tan TAN-tan TAN-tan?
 
Voi.
 
12/8 voi jakaa
um-pa, um-pap-paa, um-pa, um-pa, um-pap-paa.

Mutta... eikö 6/8:n voi jakaa myös TAN-tan TAN-tan TAN-tan?
 
Minä sanoisin, ettei kovin mielellään. Riippuu tietysti sävellysmuodosta, millanen komppi siinä on. Tahdin ensimmäisellähän on aina jonkinnäköinen paino (en tiedä sitten voiska sen jakaa TAN-tan-tan TAN-tan-tan, sillon se ois kyllä periaatteessa 3/8). Aksenttejahan voi laitella mihin haluaa.

Minä sanoisin, ettei kovin mielellään. Riippuu tietysti sävellysmuodosta, millanen komppi siinä on. Tahdin ensimmäisellähän on aina jonkinnäköinen paino (en tiedä sitten voiska sen jakaa TAN-tan-tan TAN-tan-tan, sillon se ois kyllä periaatteessa 3/8). Aksenttejahan voi laitella mihin haluaa.
 
Okei, korjataan. Kirjoitin muuta kuin tarkoitin. Pointti ei ollut että nuo TAN-iskut ovat yhtä voimakkaita, vaan että jako voi mennä myös 1-2 1-2 1-2 eikä 1-2-3 1-2-3.

Okei, korjataan. Kirjoitin muuta kuin tarkoitin. Pointti ei ollut että nuo TAN-iskut ovat yhtä voimakkaita, vaan että jako voi mennä myös 1-2 1-2 1-2 eikä 1-2-3 1-2-3.
 
Jako on vapaa. Muissa kuin kolmi tai kaksijakoisissa syntyykin paljon erilaisia variaatioita sisäisistä aksenteista.

Minä sanoisin, ettei kovin mielellään.
 
Minä taas sanoisin, että todella mielellään ja sekoitetaan vielä keskenään. IMHO, tossa on etenkin afrikkalaisen ja irlantilaisen musan loistavia peruskoukkuja, sekoittaa iskualoja ko-lo-me ja kak-si. Mm. kuudella, yhdeksällä ja kahdellatoista kahdeksasosalla onnistuvat nämä näppärästi. 6/8 on näistä eräs helpoimmista, koska siihen saa helposti laitettua jompaa kumpaa. Lisäksi tohon 6/8:aan saa erittäin helposti poly-rytmiikan, joka käyttää siis noita iskualoja (3x2 ja 2x3).

Minkälaisiin eriskummallisiin tahtilajeihin sitten olette törmänneet (ja kuinka olette selvittäneet ne)?

11/16, 15/16 ja muita mustanmeren alueen tahtilajeja.
 
ei sinänsä mitään raivokkaan hankalaa, mutta kun tempo menee siellä lähellä 200, voi tulla ongelmia.
 
ja sitten myös näitä intialaisiin juttuihin olen kerran törmännyt. meitä oli muutama jäbä jammailemassa, mä soitin ud- luuttua, sit yks soitti sitaria, yks jouhikkoa ja yksi akustista kitaraa. sit tämä sitar mies laittoi intialaisesta rumpukoneesta jonkun talan soimaan ja kas kummaa kun ei tiedetty millon tulee 1. isku.

Minkälaisiin eriskummallisiin tahtilajeihin sitten olette törmänneet (ja kuinka olette selvittäneet ne)?
 
Omissa ja grindprogebändin kanssa on kaikkea lähtien 5/4, 7/8, 10/8 ja 15/16. Yhdessä biisissä on merkintämysteeri kun se olisi 34/16, mutta sellaista ei liene olemassakaan.

Omissa ja grindprogebändin kanssa on kaikkea lähtien 5/4, 7/8, 10/8 ja 15/16. Yhdessä biisissä on merkintämysteeri kun se olisi 34/16, mutta sellaista ei liene olemassakaan.
 
miksei olis?

miksei olis?
 
Mun mielestä iskuja (viivan yläpuolella) voi olla mitä tahansa, mutta iskun kesto (viivan alapuolella) periaatteessa joku kakkosen potenssi.
 
Muitakin voi olla, esim parillisia 10, 6 mutta parittomat (5,7) ovat erikoisuuden tavoittelua.