Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Vaikuttaako ylennys/alennusmerkki ainoastaan yhteen nuottiin vai kaikkiin sitä seuraaviin?

Vaikuttaako ylennys/alennusmerkki ainoastaan yhteen nuottiin vai kaikkiin sitä seuraaviin?
 
Seuraavaan tahtiin tai palautusmerkkiin asti.

Seuraavaan tahtiin tai palautusmerkkiin asti.
 
Siis kaikkiin samoihin säveliin, jotka ovat samassa tahdissa, ei muihin säveliin.

...sekä vain merkityssä oktaavialassa.

Ja jos ne on sävellajimerkintänä, niin koko kappaleen ajan, ellei niitä erikseen muuteta.

...sekä vain merkityssä oktaavialassa.
 
Mitähh?

Mitähh?
 
Etumerkkinä ylennys- ja alennusmerkit vaikuttavat kaikkiin sen nimisiin nuotteihin. Kappaleen keskellä olevat ylennys- ja alennusmerkit vaikuttavat vain samalla kohdalla oleviin nuotteihin kunnes tulee palautusmerkki tai tahtiviiva vastaan.

Kappaleen keskellä olevat ylennys- ja alennusmerkit vaikuttavat vain samalla kohdalla oleviin nuotteihin kunnes tulee palautusmerkki tai tahtiviiva vastaan.
 
Katoppas! Olin kyllä ton vallan unohtanut. Jotenkin ajattelin, että menee liian monimutkaiseksi, jos tarvii olla natsi ja juutalainen samaan aikaan. Oon aina joteski mieltänyt että menee jotenkin enharmonia ns. vituiksi jos muuttelee yhden soinnun tahi skaalan yhtä ääntä etumerkillä moneen suuntaan samaan aikaan esim. näin:
 
E7#8
tai rajusti
E5add#5 ;-)
 
Esim. tää taas on mun mielestä vähän eri juttu kun se on blues:
E7#9, onkohan skaalassa suurta kakkosta ollenkaan?
Ja tää on alajohtosävel toonikalle:
E7-9, eiks tässäkin kaikki kakkoset olis pieniä, jos joku nyt sitten erehtyis johtosävelen kaksintamaan;-)
 
Nii et vaikka eka ja vika esimerkki on soitettuna jokseenkin samat, niin silti menis vissiin vähän aivot solmuun, jos yrittäis ton ekan mukaan heittää mukavat voicingit.
 
No joo mut toi sääntö on sitten vissiin hyvä kun haetaan vähän atonaalisempaa meininkiä, ilmaisun vapautta kromaattisia lurituksia, Ornettea sun muuta:)
 
Ei varmaan kukaan ymmärtäny mitä yritin ämpyillä. Oliks tässä nyt mitään järkeä?

E7#9, onkohan skaalassa suurta kakkosta ollenkaan?
 
Ei tiettykään kun se on ylinouseva, suuri kaks ois se fis, ylinouseva (#9) on g. Eli asteikon alku ois E-F-G-G#...jne.
 
Nii et vaikka eka ja vika esimerkki on soitettuna jokseenkin samat, niin silti menis vissiin vähän aivot solmuun, jos yrittäis ton ekan mukaan heittää mukavat voicingit.
 
Sekoitat nyt sointumerkit ja nuotit.

Ei varmaan kukaan ymmärtäny mitä yritin ämpyillä. Oliks tässä nyt mitään järkeä?
 
Ei minun nähdäkseni. Saahan sitä korottaa saman äänen useammassa oktaavialassa, ja usein kannattaakin; se vain pitää merkitä erikseen jokaiseen tapaukseen, siitä kyse.

Voisko joku selittää miksi esiintyy joskus musta kosketin ylennys- ja milloin alennusmerkin kanssa? Mikä sääntö siinä on, että milloin se esitetään ylennettynä ja milloin alennettuna?
 
ESim. ylennetty C on sama, kuin alennettu D.

Voisko joku selittää miksi esiintyy joskus musta kosketin ylennys- ja milloin alennusmerkin kanssa? Mikä sääntö siinä on, että milloin se esitetään ylennettynä ja milloin alennettuna?
 
ESim. ylennetty C on sama, kuin alennettu D.
 
Jos musiikki on tonaalista, niin joitain ylennyksiä ja alennuksia on jo sävellajissa itsessään. Sitten, jos kappaleessa on muuta kromatiikkaa, on sääntö yleensä seuraava:
 
-alaspäin mentäessä alennetaan, esim. As-G, ei Gis-G
 
-ylöspäin mentäessä ylennetään, esim. Cis-D, ei Des-D
 
Tämä johtuu siitä, että yleensä (sävellajin ulkopuoliset) alennetut ja ylennetyt sävelet ovat ikäänkuin johtosäveliä, jotka johtavat ala- tai yläpuolellaan olevalle sävelelle.

Voisko joku selittää miksi esiintyy joskus musta kosketin ylennys- ja milloin alennusmerkin kanssa? Mikä sääntö siinä on, että milloin se esitetään ylennettynä ja milloin alennettuna?
 
ESim. ylennetty C on sama, kuin alennettu D.
 
Esim jos kirjoittaa kappaleen gis-molliin selviää viidellä ristillä kun taas as-molli vaatisi 7 beetä.

Siis: jos nuottiavaimen jälkeen on vaikkapa yksi ylennysmerkki osoittamassa sävel-lajia. Soitetaanko ko. viivan nuotti ylennettynä koko kappaleen ajan ?

Siis: jos nuottiavaimen jälkeen on vaikkapa yksi ylennysmerkki osoittamassa sävel-lajia. Soitetaanko ko. viivan nuotti ylennettynä koko kappaleen ajan ?
 
Kyl, kyl. Ellei siellä myöhemmin tule palautusmerkkiä.

Siis: jos nuottiavaimen jälkeen on vaikkapa yksi ylennysmerkki osoittamassa sävel-lajia. Soitetaanko ko. viivan nuotti ylennettynä koko kappaleen ajan ?
 
KYLLÄ
(ellei kesken biisiä tule kyseisen nuotin kohdalle palautusmerkkiä tai muuta etumerkkiä tai sävellaji vaihdu kesken kappaleen)

Siis: jos nuottiavaimen jälkeen on vaikkapa yksi ylennysmerkki osoittamassa sävel-lajia. Soitetaanko ko. viivan nuotti ylennettynä koko kappaleen ajan ?
 
Ne nuottiavaimen jälkeiset merkit vaikuttavat koko kappaleen ajan joka oktaavissa siihen säveleen, jollei jossain kohdassa ole erikseen palautusmerkki sen tilapäiseksi, tahdin ajan kestäväksi poistamiseksi.

Ai että mä oon hidas, jäin kolmanneksi.
 
No onneksi kaikki vastaukset oli samaa mieltä.