| Aihe: Ohjaavatko geenit musikaalisuuttamme? | |
|---|
 megatherium
06.03.2004 15:34:12 (muokattu 06.03.2004 15:50:57) | |
|
Vaikuttavatko perintötekijät musikaalisuuteemme muovaantumiseen ja missä määrin? Eli kulkeeko musikaalisuus verenperintönä isältä pojalle, etenkin siinnä tapauksessa, jos ensin mainittu on ollut suuri säveltäjä, kuten esim. kuuluisassa Bachin muusikkosuvussa aikanaan, jolloin miltei jokaista saksalaista muusikkoa kyseisellä paikkakunnalla, Eisenachissa,kutsuttiin Bachiksi, mikäli muistan oikein?
Päinvastaisena, ts.hypoteesin romuttavana tai ainkakin sitä vastaan sotivana esimerkkinä otettakoon Wolfgang Amadeus, tai jos joku niin haluaa Amadé, Mozartin, ainut suora elossa oleva jälkeläinen, augsburgilainen n. 40-vuotias rakennusmies, nimeltään Wolfgang Mozart.
"Kun esittäydyn oudolle henkilölle, on huvittunut vasTaus yleensä: ja minä olen Johann Sebastian Bach", kertoo Wofgang Mozart. Varsinkin koulupoikana hän joutui kärsimään esi-isästään.
Augsburgin saksalainen Mozart ei harrasta musiikkia, mutta pelaa, tai pelasi, jalkapalloa vasempana laitahyökkääjänä amatöörijoukkueessa. Kysymykseen, mitä hän pitää esi-isaänä elämäntyöstä, hän vastasi ainakin vielä 27-vuotiaana:" Kerran ostin levyn praha-sinfonia n:o 38, mutta en minä siitä mitään tajunnut. En ole kuullut ikinä yhtään Mozart-oopperaa. Pidän enemmän pop-laulusta "Rock me Amadeus". | |
Mozartin ainut suora elossa oleva jälkeläinen, augsburgilainen n. 40-vuotias rakennusmies, nimeltään Wolfgang Mozart.
"Kun esittäydyn oudolle henkilölle, on huvittunut vasTaus yleensä: ja minä olen Johann Sebastian Bach", kertoo Wofgang Mozart. Varsinkin koulupoikana hän joutui kärsimään esi-isästään.
Tuosta tuli mieleeni hauska tarina, jonka edesmennyt Seppo Heikinheimo kertoo omaelämäkerrassaan "Mätämunan muistelmat". En muista ihan tarkasti, mutta jotenkin siihen tapaan juttu meni, että jonkin saksalaisen kaupungin oopperan henkilökuntaan kuului mies nimeltä Werner Wagner (ilmeisesti ei sukua samannimiselle säveltäjälle). Joku häneltä sitten kerran kysyi, että eikö miehelle ole haittaa sukunimestään musiikin alalla, eikö hän voisi ottaa käyttöönsä vaikkapa äitinsä tyttönimeä..? "Mikäpä siinä", vastasi herra Wagner. "Äitini oli omaa sukua Mendelssohn".
Itse aiheeseen vastaan, että musikaalisuus varmasti voi periytyä geeneissä, mutta tunnen itsekin erään erittäin lahjakkaan muusikon, jonka vanhemmat (ja aikaisempi sukukaan) eivät juuri ole musiikkia koskaan harrastaneetkaan, hyvä kun nuotilleen osaavat laulaa. Eli voi olla musikaalisesti lahjakas ilman "sukurasitettakin".
"Do you think I care for your lousy fiddle, when the Spirit speaks to me..?!?" -Beethoven | |
Otsikon kysymykseen: toivottavasti eivät.
Vanhempiani epämusikaalisempia ihmisiä saa hakea. Jotain tästä voisi kertoa tositarina isäni kouluajoilta. Laulukokeessa laulamasta kieltäytyjät saivat laulusta seiskan todistukseen. Isäni päätti reippaana laulaa ja sai kutosen (!).
Noh, ehkä tällä ei ole niin paljon musikaalisuuden kanssa tekemistä (onhan tuossa jo opettajassakin vikaa), mutta eivätpä nuo juurikaan musiikista ymmärrä kun eivät sitä kuuntelekaan. Itsekin olin melkein eristetty muusta kun itsetuottamasta musiikista johonkin 10-vuotiaaksi asti, en tuntenut yhtäkään artistia jonka musiikkia Radio Suomi ei soittanut. Klassista musiikkiakin soi hyvin vähän silloin ja yhä. | |
mielenkiintoinen aihe... Itse olen muusikko tai oikeastaan jos totta puhutaan niin soitan pianoa, niinkuin muutkin sisareni. Vanhempani taas eivät tajua musiikista juurikaan mitään, vaikka tykkäävätkin kuunella sitä.
Joten minun mielestäni musikaalisuus ei periydy vanhemmilta ja se jos joku näkyy meidän perheessä... | |
kyllähän se aika pitkälle periytyvää on.
en ole itse ainakaan koskaan törmännyt siihen, että kahdella musikaalisella ihmisellä olisi epämusikaalinen lapsi.
(peruna)muusi - (vaate)koi(ta)! PREESIAS!! PREESIAS!!! | |
kyllähän se aika pitkälle periytyvää on.
en ole itse ainakaan koskaan törmännyt siihen, että kahdella musikaalisella ihmisellä olisi epämusikaalinen lapsi.
Epätodennäköistä se lieneekin, mutta kokonaan toinen kysymys on, ryhtyykö kahden muusikon lapsi välttämättä lainkaan samalle uralle vai suuntautuuko mielenkiintonsa johonkin täysin muuhun, vaikka kuinka musikaalisesti lahjakas olisi.
"Do you think I care for your lousy fiddle, when the Spirit speaks to me..?!?" -Beethoven | megatherium
08.03.2004 20:33:46 (muokattu 08.03.2004 21:18:21) | |
|
Epätodennäköistä se lieneekin, mutta kokonaan toinen kysymys on, ryhtyykö kahden muusikon lapsi välttämättä lainkaan samalle uralle vai suuntautuuko mielenkiintonsa johonkin täysin muuhun, vaikka kuinka musikaalisesti lahjakas olisi.
Muusikonkutsumus Bachin aikaan oli kuin käsityöläisammatti, joka siirtyi isält5ä pojalle. Muusikon ammattia oli harjoitettu tässä suvussa jo 4 sukupolven ajan uskonpuhdistuksen päivistä lähtien, ja Bachit olivat miehittäneet Thüringenin seudun tärkeimmät urkurin, kanttorin ja kaupunginmusikanttien paikat. Aluksi Bachit olivat pelimanneja, tai kaupunginmuusikoita, mutta muuttuivat nopeasti säveltäjiksi, urkureiksi, viulisteiksi, kapellimestareiksi, jopa soittimen valmistajiksi. Bachin dynastia oli yksi laajimmista, mutta ei suinkaan ainoa. Myös Saksan ulkopuolelta voi mainita monia muusikkosukuja, kuten Gibbonsit EnglannisSa, Gabrielit Venetsiasssa, ; Gautierit, Couperinit, Francoeurit, Philidorit Ranskassa ja niin edelleen.
Jos metsään haluat sä mennä nyt niin takuulla yllätyt, voisi aivan hyvin olla Bachin sävellys, sillä Bachan syntyi Thüringenissä, joka faktisesti ottaen oli ainakin tuohon aikaan metsä, jossa Bachin nimi tarkoitti melkein samaa kuin muusikko. Metsä on myös Bachien sukuluettelo. Ei ole pelkästään sattuma, että tämä dynastia esitetään niin usein valtavana satahaaraisena puuna. 16. vuosisadasta alkaen jälkikasvu laajeni ja työnsi uusia versoja Erfurtissa, Ohrdrufissa, arnstadtisissa, Meiningenissa ja Eisenachissa, jossa J.S. Bach näki päivänvalon 21.3.1685. Ernestinen ruhtinaskunnan pääkaupungissa. |  U.Honey
09.03.2004 08:40:31 (muokattu 09.03.2004 08:42:32) | |
|
Tietääkseni on olemassa psykologinen oppisuunta joka väittää että musikaalisuus on täysin ympäristön tuotetta eikä siis ollenkaan perimässä. Ko. psykologit eivät taatusti ole soittajia. Aivan naurettava väite.
Argumentit tyyliin "Vanhemmat olivat musikaalisia, mutta lapsesta tulikin tangolaulaja" tai "Vanhemmat eivät ymmärtäneet musiikista mitään, pojasta tuli uusi Mozart" eivät todista kovin paljoa, silla geenien periytyminen ei ole näin suoraviivaista. Voi olla että pojasta tulee kalju vaikka molemmilla vanhemmilla on tuuhea tukka. Kenties isoisän veli oli kalju.
Children of Baron - kun vain paras on kyllin hyvää | |
Tietääkseni on olemassa psykologinen oppisuunta joka väittää että musikaalisuus on täysin ympäristön tuotetta eikä siis ollenkaan perimässä. Ko. psykologit eivät taatusti ole soittajia. Aivan naurettava väite.
Argumentit tyyliin "Vanhemmat olivat musikaalisia, mutta lapsesta tulikin tangolaulaja" tai "Vanhemmat eivät ymmärtäneet musiikista mitään, pojasta tuli uusi Mozart" eivät todista kovin paljoa, silla geenien periytyminen ei ole näin suoraviivaista. Voi olla että pojasta tulee kalju vaikka molemmilla vanhemmilla on tuuhea tukka. Kenties isoisän veli oli kalju.
Aivan, musikaalisuus voi aivan hyvin hypätä yhden tai useammankin sukupolven yli periytyessään. Tai sitten voi olla, että lapsi perii muusikkovanhemmiltaan ylipäätään taiteellisen lahjakkuuden, mutta se ilmenee esim. kuvataiteissa tai jollakin muulla taiteenalalla.
"Do you think I care for your lousy fiddle, when the Spirit speaks to me..?!?" -Beethoven | |
Pakkokai se on uskoa, kun on omin silmin nähnyt, että mm. visuaalinen hahmottamiskyky(eduksi kuvataiteessa), tms. periytyvät, mutta loppujen lopuksi treenimotivaatiostahan ne on enemmälti kiinni ja perhe sosiaalisena vaikuttimena saattaa kannustaa ja opastaa taiteen parissa intresseistään johtuen. Tuollaiset valmiudet periytyvät, mutta taiteen sisällökkyyteen täytyykin sitten kasvaa periytymisen sijasta.
"Tritonus on harmonian ketsuppi" -E-J Rautavaara | |
ohjaa varmasti jonkin verran, mutta on mahdoton sanoa vaikuttaako se enemmän kuin ympäristötekijät. en usko siihen ainakaan itse. | |
Suurin tekijä varmaankin on ympäristötekijät. Perimä vain ohjaa kykyä omaksua musikaalisia elementtejä.
Legendaarinen Kai Karma muuten tekee parhaillaan tutkimusta aiheesta ja jäänkin mielenkiinnolla odottelemaan tuloksia.
"I don’t eat and sleep and crap music!" -Shujaat Hussain Khan | |
...kai niillä geeneillä nyt varmasti on JONKIN verran vaikutusta musiikillisuuteen...jäämme odottamaan tiedemiesten tutkimustuloksia innolla.
"Historia määrää tulevaisuuden. Kaikki oleva ja olematon riippuu näkökulmasta." | |
...kai niillä geeneillä nyt varmasti on JONKIN verran vaikutusta musiikillisuuteen...jäämme odottamaan tiedemiesten tutkimustuloksia innolla.
Vaikkakin meidän lienee pakko suhtautua varauksellisesti siihen yltiöpäiseen profetiaan, että tällaisten musiikillisten huippusuoritusten tekijöitä olisi mahdollista jonakin päivänä geenimanipuloinnilla viljellä, jollei nyt sitten suorastaan kloonata. | |
Vaikkakin meidän lienee pakko suhtautua varauksellisesti siihen yltiöpäiseen profetiaan, että tällaisten musiikillisten huippusuoritusten tekijöitä olisi mahdollista jonakin päivänä geenimanipuloinnilla viljellä, jollei nyt sitten suorastaan kloonata.
Kyllähän tuota varmaan yritetään. Vaikka se on moraalisesti sangen väärin, niin kyllähän tässä vuosikymmenet on yritetty ihmistä jalostaa vaikkapa urheilussa ja kyllä aikamoista rodunjalostusta tuo spermapankki/keinohedelmöityshommeli on.
Kait se joskus ulottuu musiikkiinkin.
"basso on vekkuli soitin. se on vähän kuin ikkunat talossa, niiden olemassaoloa ei huomaa ennenkuin ne puuttuu" -Vasara |  sellisti
18.03.2004 12:11:35 (muokattu 18.03.2004 12:12:03) | |
|
Vaikkakin meidän lienee pakko suhtautua varauksellisesti siihen yltiöpäiseen profetiaan, että tällaisten musiikillisten huippusuoritusten tekijöitä olisi mahdollista jonakin päivänä geenimanipuloinnilla viljellä, jollei nyt sitten suorastaan kloonata.
Jotenkin tuntuu kuitenkin, että ei edes 100% identtiset geenit tee kenestäkään toisen muusikon (jos nyt ylipäätäänkään toisen ihmisen) kaltaista. Jokainen ihminen on yksilöllinen, eivätkä geenit tee ihmisestä muusikkoa vaan se, miten hän näitä geeneissä mahdollisesti saamia "lahjojaan" osaa ja ymmärtää kehittää ja jalostaa. Olisi kyllä tavallaan mielenkiintoista seurata, miten esim. kolme ihmistä, joilla olisi aivan samanlaiset geenit, kehittyisivät ihmisenä toisistaan tietämättä. Uskon, että lopulta kukaan ei osaisi edes arvata, että ko. henkilöillä on identtiset geenit (paitsi ulkonäöstä tietenkin).
"Eli,oletteko huomanneet orkesterissa soittaessanne eri stemmojen käyttäytymiseroja. Esim. sellistit notkuu ja lorvii siellä ja suurinpiirtein nukkuvat siinä pultissaan" -nammi, muusikoiden.net | |
Otsikon kysymykseen: toivottavasti eivät.
Vanhempiani epämusikaalisempia ihmisiä saa hakea.
Mutta esim. perheen paljon muuten ollessa tekemisissä musiikin kanssa, vaikka sitten tarjoten monipuoliset levyhyllyt, voi tarjota aikaisinkin innostuksen sykäyksen lapsen musiikkiharrastukseen..
itselläni näin ei käynyt, vaan jotenkin sattuman kautta yläasteelle tullessani päädyin lähemmin yhteen musiikin kanssa.. onneksi edes näin. parempi myöhään kun ei milloinkaan, en aio rekkakuskiksi.
"Kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuvat yhdestä ainoasta asiasta: kyvyttömyydestä istua hiljaa huoneessa." -Blaise Packal |  leka
24.01.2005 22:45:04 | |
|
Mutta esim. perheen paljon muuten ollessa tekemisissä musiikin kanssa, vaikka sitten tarjoten monipuoliset levyhyllyt, voi tarjota aikaisinkin innostuksen sykäyksen lapsen musiikkiharrastukseen..
Minä uskon tähän. Musiikkia harrastavien lapset altistuvat enemmän musiikille, mikä kasvattaa "musikaaalisuutta".
JAZZ OUT WITH YOUR ASS OUT! | |
Geenit ovat yliarvostettuja.
Ja sitten pitäisi varmaan kysyä myös että
mitä se on se musikaalisuus? | |
Geenit ovat yliarvostettuja.
Ja sitten pitäisi varmaan kysyä myös että
mitä se on se musikaalisuus?
Aivan. Kyllä tuo musikaalisuus on niin moninainen juttu, että vaikea sanoa mitkä perintökyvyt siihen vaikuttaisivat, tottakai geeneillä on tekemistä asioiden kanssa, mutta tuskin on olemassa mitään "musikaalisuus geenejä", kyllä se ilmaisu ja soittaminen tulee enemmän kasvamisesta ja ympäristöntekijöistä.
Tottakai kahden muusikon lapsesta tulee musikaalinen, koska hänet altistetaan musiikille lapsesta asti ja todennäkösesti kasvatetaan musikaaliseksi, mitään geeneistä tämä ei vielä kerro.
Olen melko skeptinen noihin geeniasioihin suhtautumisessa muutenkin. Näissä jutuissa on tutkimus vielä melko aluillaan.
Tietääkseni on olemassa psykologinen oppisuunta joka väittää että musikaalisuus on täysin ympäristön tuotetta eikä siis ollenkaan perimässä. Ko. psykologit eivät taatusti ole soittajia. Aivan naurettava väite.
Hmmh, mutta onko sinulla jotain todisteita toiseen suuntaan?
"Die Grenzen meiner Sprache sind die Grenzen meiner Welt." -- Ludwig Wittgenstein | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
