Tanssimusiikki ›

Alkoholitarkastaja Urpo Teittinen:
Karaoke ei ole tasokasta viihdettä
Kalevi Moilanen
LS Mikkeli
Ravintoloiden jatkoajoista päättäminen siirtyi tuotevalvontakeskukselta lääninhallituksille jo viime vuoden alussa, mutta asia ponkaisi pintaan vasta vuotta myöhemmin. Hyvin monen ravintolan jatkoaika oli tuotevalvontakeskuksen myöntämä ja päättyi vuoden 2004 lopussa.
 
– Jatkoaikahakemukset ajoittuivat Etelä-Savossa pääosin vuodenvaihteeseen, mutta Kuopiossa lupia päättyi jo aikaisemmin. Kuopiossa peruttiin tai lyhennettiin jo viime kesänä 12 ravintolan jatkoaikoja. Vaikuttaa siltä, että tämä nyt julkisuuteen tullut metakka on muutaman ravintoloitsijan vastaisku, sanoo alkoholitarkastaja Urpo Teittinen.
 
Hän korostaa, että Itä-Suomen lääninhallituksen kaikki kolme toimipaikkaa päättävät alueensa ravintoloiden jatkoajoista itsenäisesti, jos kohta ne ovat myös sopineet yhtenäisestä, anniskelua koskevan asetuksen tulkinnasta.
 
Asetus vaatii laatua
jatkoaikaravintolalta
 
Asetuksessa sanotaan, että jatkoaikalupa voidaan myöntää ”vain erityisten syiden niin vaatiessa”. Tällaisia syitä ovat tasokas viihdeohjelma tai muu siihen verrattava syy (jatkoaika kello puoli kahden jälkeen). Puoli neljään jatkuvaan aukioloon oikeuttava lupa heltiää, jos anniskelupaikka ”toimii hyvätasoisen hotellin yhteydessä tai on varustelu- ja palvelutasoltaan erityisen hyvätasoinen viihderavintola”.
Lupa voidaan peruuttaa, jos anniskelupaikassa on esiintynyt vakavia anniskelurikkomuksia, toistuvia järjestyshäiriöitä tai hyvien tapojen vastaista toimintaa.
 
Teittisen mukaan nämä peruutusperusteet täyttyvät usein turhankin hyvin.
 
– Jos ravintolasta tehdään rikosilmoituksia, asiakkaat ovat jatkuvasti huomattavan humalassa, naisille annetaan tyrmäystippoja ja paikan yleisilme on hyvin nuhruinen, niin ei sellainen ravintola jatkoaikaa ansaitse.
 
”Tasokkaan viihdeohjelman” määritteleminen on ongelmallista. Joidenkin ravintoloitsijoiden mielestä esimerkiksi karaoke on tasokasta viihdeohjelmaa.
 
– Olemme pitäneet asetusta lepsumpaa linjaa. Elävä musiikki tanssiohjelmailtoina on riittänyt jatkoaikaan, Teittinen sanoo.
 
”Taksilla keskustaan”
ei riitä syyksi
 
Itä-Suomen läänissä on yli 1 100 anniskelupaikkaa. Niistä noin 450 on Etelä-Savossa ja 50:llä on ollut jatkoaikalupa. Pohjois-Savossa jatkoaikalupia on ollut noin 70 ja Pohjois-Karjalassa 30.
Jatkoaikalupia ovat menettäneet enimmäkseen lähiöravintolat ja pubit.
 
– Jatkoaikahakemuksessa pitää luetella jatkoajan syyt. Kovin usein mainitaan syyksi, että jatkoaika tarvitaan, ”jotta asiakkaiden ei tarvitsisi lähteä taksilla keskustaan”. Se ei Teittisen mukaan riitä jatkoajan perusteeksi.
 
Pitempiä jatkoaikalupia on karsittu Mikkelistä yksi, Savonlinnasta ja Pieksämäeltä kummastakin kaksi. Kumpikin savonlinnalainen ravintola ja toinen pieksämäkeläinen ravintola ovat valittaneet hallinto-oikeuteen.
 
Kuopiosta on tullut jo päätös toisesta Savonlinnan valituksesta. Lääninhallitus oli ottanut kokonaan pitemmän jatkoajan pois, ja poistanut puoli kolmen jatkoajan kahtena iltana. Hallinto-oikeus piti voimassa pitemmän jatkoajan poistamisen, mutta ravintola sai pitää puolen kolmen jatkoajan.
 
Teittinen odottaa lisää päätöksiä lääninhallituksen linjausten tueksi tai muuttamiseksi. Asiasta on jo keskusteltu lääninlääkäri, sosiaalineuvos Pirkko Valtolan kanssa.
 
Valtola on jo julkisuudessa toivonut, että valituspäätöksiä tulisi nopeasti, ja sen jälkeen saataisiin selkeä linja lupien myöntämiseen.
 
Menettäjien olisi
kehitettävä toimintaa
 
Ravintolat ovat purnanneet erityisesti sitä, että lääninhallituksen linja on tiukempi kuin aikaisempi tuotevalvontakeskuksen linja ja että tiukka linja merkitsee, että jatkoaikaluvan saaneiden ei tarvitse kehittää toimintaa.
– Eiköhän pikemminkin niiden muiden olisi kehitettävä toimintaansa vastaamaan asetuksen vaatimuksia, Teittinen heittää.
 
Hän sanoo, että muissakin lääninhallituksissa on koettu ongelmaksi tuotevalvontakeskuksen väljä linja, jonka lääninhallitusten virkamiehet kokevat olevan ristiriidassa asetuksen sanamuodon kanssa.
 
– Toisaalta hallintolaki ei anna ravintoloille oikeutta odottaa, että meidän olisi noudatettava toisen viranomaisen aiempaa linjaa, sanoo Urpo Teittinen.