Rummut: soittaminen ›

Miljoonannen tublabassari/blastbeat topikin jälkeen näyttää olevan aika vääntää jonkilainen lyhyt oppimäärä siitä, että miten sitä nopeutta oikein hankitaan. Yritän tehdä tästä mahdollisimman yleismaailmallisesti pätevän oppaan, jonka toivoisin auttavan edes jonkun paremmin alkuun.
 
1. Tosiasioiden toteaminen
Kontrolloidun ja hyvältä kuulostavan nopean soiton ytimenä on liikkeiden rentous, joten lihasten jännittäminen ja käsien tärisyttäminen kannattaa heti ensimmäisenä unohtaa. Sen sijaan kannattaa hankkia itselleen roppakaupalla kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä. Nopeaksi ei kehitytä päivässä, viikossa, kuukaudessa, eikä välttämättä edes vuodessa. Kehitys on hyvin hidasta ja jopa turhauttavaa, mutta oikeanlaisella, säännöllisellä ja kurinalaisella harjoittelulla nopeus nousee hitaasti, mutta varmasti. Motivaation ylläpitäminen on joskus vaikeaa, mutta on ajateltava positiivisesti ja jaksettava eteenpäin. Kyse ei ole lahjakkuudesta, vaan siitä että jaksaa treenata. Oikeanlainen treenamineen auttaa jokaista, joka vain jaksaa harjoitteluun panostaa riittävästi.
 
2. Valmistelut
Aloitetaan siis A:sta, eli lämmittelystä. Kuten aina rumpuja soittaessa, on tärkeää tai ainakin erittäin hyödyllistä suorittaa asianmukaiset lihasten lämmittelyt ja venyttelyt. Eli ihan soittokämpässä kävelyä, käsien pyörittelyä, polvet rintaan hyppyjä ja mitä vaan mikä saa veren kiertämään ja lämpöä lihaksiin.
 
Kun alkaa lämpö tuntua, niin laita vasen käsi suoraksi ja tarraa oikealla kädellä kiinni sormista ja taivuta kämmentä taaksepäin (eli sormet kattoa kohti) niin, että kyynärvarressa tuntuu venytys. Pidä tässä asennossa n. 20 sekuntia ja päästä irti. Tämän jälkeen taivuta kättä eteenpäin (eli sormet lattiaa kohti) ja pidä n. 20 sekuntia. Toista sama oikealle kädelle. Tämän jälkeen laita molemmat kädet suoriksi ja pyöritä ranteita n. 20 sekuntia. Ravistele kädet ja lyö vaikka ilmaan muutama napakka suora.
 
Seuraavaksi venytetään jalkoja. Ota tukea seinästä, tarraa vasempaan nilkkaan ja koukista polvea niin, että venytys tuntuu etureidessä n. 20 sekuntia ja toista sama oikealle jalalle. Tämän jälkeen mene hyvin lähelle seinää, aseta vasemman jalan varpaat seinää vasten ja nojaa eteenpäin. Venytyksen tulisi tuntua pohkeessa. Pidä n. 20 sekuntia ja toista sama oikealle jalalle.
 
HUOM! Olen itse käyttänyt aina tälläista lämmittelyä, mutta jos siinä on jonkun mielestä puutteita, niin neuvoja otetaan vastaan. Nämä kuitenkin ovat itselläni auttaneet saamaan rentoutta soittoon.
 
3. Kapulat käteen ja jalat polkimille.
Sitten alkaakin ikävin osuus, eli treenaus. Nopeuden kasvattaminen aloitetaan aina hitaasta soitosta. Eli metronomiin lukemaksi 60 bpm ja sitten yksittäisiä iskuja virveliin vuorokäsin. Iskut on saatava kuulostamaan napakoilta ja pidettävä ne taimissa. Lyöntien täytyy myös olla yhtä voimakkaita, eikä muutoksia saisi tapahtua, ellei ole juuri tarkoituksena käyttää aksentteja. Ennen kuin kontrolli iskuissa hitaassa tempossa on kohdallaan, ei kannata ruveta nopeuksia nostamaan. Turhien lihasten käyttö on pidettävä minimissä kun nopeudet nousevat, joten kitke pois kaikki turha liike ja pyri käyttämään vain ranteita ja sormia. Perus lyöntiteekniikan harjoittelussa on hyvä olla mukana kokeneempi soittaja tai mielellään opettaja, joka huomaa mahdolliset virheet aloittelijaa paremmin.
 
Kun lyönnit ovat kohdallaan, aloitetaan varsinainen nopeuden nostaminen. Tähän tarkoitukseen hyviä ovat rudimentit, joita löytyy vaikkapa sellaisesta kirjasta kuin Stick Control, joka pitäisi jokaisen rumpalin kirjahyllystä löytyä. Kaksi hyvin normaalia rudimenttia ovat
 
OVOOVOVVOVOOVOVV
OVVOVOOVOVVOVOOV
 
joissa O tarkoittaa oikeaa kättä ja V vasenta kättä. Hyvä tapa on soittaa kahdeksasosanuotteja rudimenttien mukaan. Itse olen myös käyttänyt seuraavanlaista taktiikkaa: ensin soitetaan neljä tahtia kahdeksasosia vuorokäsin, sitten tuplaiskuilla, sitten kolmen, neljän ja kahdeksan iskun sarjoina. Sitten 8, 4, 3, 2, 1 ja uudestaan alusta.
 
Kuten jo tuli mainittua, harjoitukset on tehtävä hitaasti. Tempo pitäisikin olla niin hidas, että lihaksia ei tarvitse jännittää, vaan kaikki iskut voi tehdä rennosti. Eli metronomiin riittävän hidas lukema, sitten kaksikymmentä tahtia esim. jotain rudimenttia tai vaikka pelkästään vuorokäsiä ja HUOM! ilman aksentteja! Kahdenkymmenen tahdin jälkeen metronomiin kaksi iskua lisää tempoa ja sama uusiksi. Jos iskut eivät mene kohdalleen tai käsiä pitää jännittää, niin palataan kaksi askelmaa taaksepäin ja jatketaan taas. Siinä perusidea kaikessa yksinkertaisuudessaan. Tätä samaa ideaa sitten sovelletaan tarpeen mukaan, eli vaikkapa oikea käsi ridellä ja vasen virvelillä tai oikea virvelillä ja vasen haitsulla tai ihan miten vaan haluaa.
 
Lähes samat säännöt pätevät myös bassareihin, mutta niitä treenatessa kannattaa soittaa myös mahdollimman paljon erilaisia komppeja. Eli jos halutaan kestävyyttä jaktuvaan mättöön, niin powermetal tukutukua, väärinpäin tukutukua (eli virveli ensimmäisellä iskulla), Morbid Angel pärinää ja ihan kaikenlaisia variaatioita virvelin ja haitsun/riden kanssa. Erittäin hyödyllistä on myös soittaa nopeita pyrähdyksiä tyyliin Pantera, Meshuggah ja Fear Factory. Näiden avulla on helpompi löytää oikea tekniikka nopeaan soittoon ja samalla kehittyy myös kontrolli ja independenssi.
 
4. Zen
Kun Zen mestari opettaa oppilastaan ampumaan jousella, hän aloittaa ensin jousen jännittämisestä, eikä anna oppilaansa ampua nuolta, ennen kuin jousen jännittämiseen tarvittava liike on täydellinen. Aika on tässä sivuseikkana, joten jousen jännittämistä harjoitellaan vaikka vuosi, jos on tarpeen.
 
Samaa periaatetta voidaan soveltaa myös nopeuden harjoittelussa, eli aina pitäisi tärkeimmät ja kaikkein olennaisimmat taidot opetella ennen kuin siirtyy harjoittelussa seuraavalle tasolle. Kun konttaamisesta siirtyy juoksemiseen, kannattaa siis ensin opetella kävelemään ettei vauhdissa kompuroi.
 
5. Pari vinkkiä vielä..
Kotona käsien harjoittamisessa tyyny on hyvin kätevä työkalu, koska siinä ei ole minkäänlaista reboundia. Pompun harjoittamiseen sopii esim. rumpupädi tai oma metodini, eli hiirimatto puupöydällä :) Sekä ilman pomppua että pompun kanssa on opittava elämään mahdollisimman hyvin.
 
Kannattaa soittaa pelkän nopeustreenin lisäksi vaikkapa ihan perinteistä rokkia, jotta saa muutakin näkökulmaa omaan soittoon. Pelkän nopeuden harjoittaminen voi tehdä soitosta puisevan kuuloista, mutta kun ymmärtää hiukan sitä mikä saa musiikin svengaamaan, niin groovea voi tuoda myös blastiin ja grindiin.
 
En nyt jaksanut tähän käydä erottelemaan erilaisia blasteja, grindejä ja skankkeja, mutta lisätköön joku ne halutessaan tähän ketjuun. Nillittäkää jos tarvitsee, varmaan tuolta nyt jotain uupuu. Koittakaa alkuun pärjätä vaikka näillä neuvoilla.
 
Lisättyjä sekalaisia vinkkejä muilta:
 
Wavelength
Double stroke roll -harjoitus:
R R L L R R L L R R L L R R L L
R L L R R L L R R L L R R L L R
L L R R L L R R L L R R L L R R
L R R L L R R L L R R L L R R L

(repeat ad nauseam)

Harjoituksessa pyritään sellaiseen lyöntibalanssiin, että rollin soundi ei muutu rivin vaihdon yhteydessä.
 
Mustakaapu_3
Intervalliharjoitus:
Laita kello näkyville niin, että voit viisareista katsoa aikaa. Sitten aloitat rollin niin hitaasti kuin ylipäätänsä on mahdollista eli käytännössä aluksi noin sekunti iskujen välillä. Sitten siitä vaan tasaista kiihdytystä 45 sekuntia ja lopusta noin 10s olisi tarkoitus pitää rolli tasaisena ja tietenkin niin nopeana kuin vain pystyt rennosti ja tasaisesti soittamaan. Tässä piilee sitten se vaaran paikka, eli älä aloita tai kiihdytä rollia liian nopeasti, ettei käy niin, että et enää lopussa pysty soittamaan/kiihdyttämään tasaisesti!

Sen jälkeen 45 sekuntia hidastat tasaisesti. Sitten noin 15s taukoa ja sama uusiksi. Toista kolme kertaa, jonka jälkeen 15min taukoa soittamisesta ja sitten vaan sama ruljanssi vielä kahdesti läpi.