Bänditoiminta ›

Alun perin ajattelin olla kirjoittamatta tähän ketjuun kun minulla on niin iki-ihanat soittotoverit sekametelibändissämme, mutta tämänpäiväisten ”treenien” jälkeen ei ole mitään omantunnontuskia. Tilitänkin siis oikein kunnolla ja kaiken:
 
Laulaja – asennevammainen mulkku, joka kirkuu. Eikä muuta osaakaan kuin kirkua. Ei jaksa koskaan opetella laulujen sanoja, vaan improvisoi ja aina väärällä kielellä kuin mitä pitäisi. Opiskelee arabiaa ja tahtoo sovittaa ”jihadia”, ”as saleem alaikumia” ja muita hänen mielestään hassuja sanoja (toisten) biiseihin. Kaikki laulajan tekemät biisit ovat ällöttävää voihkinaa, joita säestää aina akustinen kitara sekä melodramaattiset syntikat. Pitää Jonne Aaronia makeana jäbänä.
 
Kitaristi – nahkahousuihin pukeutuva seksuaalivähemmistöläinen, joka moshaa hervottomasti ja valittaa sen jälkeen pääkipua. Arvostelee aina rumpalin soittamista, vaikka ei tajua rummuista yhtään mitään. Lintsaa treeneistä jos vain suinkin mahdollista. Kaikki hänen tarjoamansa biisit ovat yhden soinnun heviränkytystä melodramaattisilla syntikoilla. Laulujen aiheet ”I kill and drink all night long we have sex yeh yeh” -tasoa. Kuuntelee Teslaa ja on muutenkin tyhjäkäynnillä. Juo siideriä ja omistaa hienomman kännykän kuin minä.
 
Rumpali – treeneissä tahtoo soittaa vain Metallicaa ja Slayeria. Omaa muutenkin ärsyttävän ”äijämäisen” musamaun. Kaikki bändin omat biisit ovat hänen mielestään paskoja, eikä halua harjoitelle niitä. Ei koskaan tajua pitää turpaansa kiinni kun olisi oikeasti tarvis. Rasittava homofoobikko, joka juo liikaa, polttaa liika ja on kaikkea aivan liikaa. Harrastaa potkunyrkkeilyä. Omistaa rämän Fordin, jonka kyydissä ei kehtaa olla.
 
Basisti – kertoo uskomattoman tyhmiä vitsejä, joille kukaan ei ole koskaan nauranut edes kohteliaisuudesta. (Voitte etsiä Muusikkovitsipalstalta Steve Harris on George Harrison-vitsin, se on hänen vakioitaan.) On ikävä kyllä on varsin pätevä ja tekee bändin parhaimmat biisit. Se ei ole paljoa se. Ei pese tukkaansa, syö chilipähkinöitä ja pukeutuu flanellipaitaan. Enpäs keksinyt muuta. Ai niin. Kitaristin serkku. Se on paha se.
 
Vieraileva kosketinsoittaja – en minä edes muista sen nimeä. Mitä vittua se ylipäätään tekee meidän harjoituksissamme?! Minä INHOAN niitä melodramaattisia syntikkasävelmiä! Yrittää jatkuvasti soittaa synkkää metallimusiikkia, vaikka pukeutuu kuin toimistorotta. Nauraa ja puhelee itsekseen.
 
Kitaristi/pianisti/mitä vaan – ylimielinen taulapää, joka vittuilee kaikesta. Ihan kaikesta. Soittaakin vain puhtaasta vittumaisuudesta. Tai eihän tämä impotentti osaa edes kunnolla soittaa, vaikka on olevinaan musiikin monitoimimies. Ei muuten osaa laulaakaan, ja on silti aina vetämässä duettoa varsinaisen laulajan vierellä. Homma kusee viimeistään siinä, kun tämä avuton kommarihippi ei osaa soittaa ja laulaa samaan aikaan. Tekee omasta mielestään ylivetoja biisejä, vaikka on todellisuudessa varastanut ne basistilta ja Iron Maidenilta. Leikkii bändin pääsanoittajaa, tekstit kertovat lähes poikkeuksetta maailman vittumaisuudesta. Tai sitten ne ovat käsittämättömiä taiderunoja, joissa puhutaan ympäripyöreitä ja kikkaillaan kieliopilla (oli se sitten suomi tai englanti.) Typerä vouhottaja, joka ei harrasta epäterveellisiä elämäntapoja. Itkee kun lohkaisee kyntensä. Joogaa.
 
Niin no, kaikista saisi EHKÄ vähintään saman verran hyviä puolia, ellei enemmän, mutta nyt vain muisti parhaiten ne kaikki ärsyttävät piirteet. Kumma kyllä, itsestään muisti kaikkein parhaiten (viimeinen.) Ehkäpä vika onkin tässä impotentissa kommarihipissä... Taidanpa lähteä kävelemään.