Klassinen ›

Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi siinä, että musiikkiopiston täytyy pyrkiä luomaan kaikenikäisille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet yhteissoittoon riippumatta siitä, aikooko oppilas ammattiin vai ei. Tämä kai nykyään onkin jo aika hyvin tavoitteena, tosin raha-asiat ja varsinkin pienten musiikkiopistojen vähäinen oppilasmäärä saattavat vaikeuttaa joskus tätä jaloa aatetta. Olen itse musiikkiopiston soitonopettajana huomannut, että moni oppilas nauttii soitosta eniten juuri silloin, kun hän saa soittaa yhdessä toisten kanssa, ja tätä mahdollisuutta ei pitäisi evätä keltään.
 
Mihin musiikkiopisto sitten tähtää... Ainakin meidän opistomme opetussuunnitelmassa sanotaan jotenkin siihen suuntaan, että musiikkiopiston tehtävänä on ensisijaisesti luoda oppilailleen terve ja hyvä suhde musiikkiin, ja osallistua oppilaan maailmankuvan muodostamiseen ja kasvatukseen taiteen keinoin. Eli musiikkiopiston tärkein tehtävä ei ole valmistaa lahjakkaimpia oppilaita ammattiopintoihin (vaikka sekin on tietysti yksi osa-alue), vaan tarjota kaikille mahdollisuus saada musiikista mukava, elinikäinen harrastus. Nykyään on todella paljon hyviä harrastesoittajia ja -orkestereita, ja kyllä viulistillekin paikkoja näihin on, jos vaan aktiivisesti ja oma-aloitteisesti ottaa selvää ja kyselee.