Roots ›

Viime viikolla lehdessä oli kuulemma lukenut, että Silvennoisen tuleva levy olisi suomenkielinen?!? Mitähän mahtaa olla luvassa, jännityksellä pitänee odottaa. Tulisiko suomenkielistä bluesia vai Esa Kaartamon tapaista materiaaalia. Mitä luulette?

Jaha,Hyvä tietää,että juuri sinua ei miellytä......

Suomenkielinen! Hmm, kuullostaa lupaavalta. Sweet Surrender oli loistava levy. Odotan uudelta plätyltä paljon.
On muuten taas varmaan aikas kovat muusikot levyn teossa mukana =)
Silvennoinen on ehdottomasti yksi tyylikkäimmistä kitaristeista. Olin Downtownissa (Turussa) katsomassa Valkama feauturing Silvennoinen iltamaa niin kyllä soitti Silvennoinen Valkaman suohon. Se on vissi se!

Silvennoinen on aina ollut livenä paljon parampi kuin levyllä. Levyt ovat usein olleet semmoista "pikkutakkiphilcollins" musiikkia ja mies on turhaan jotekin säästellyt soittoaan.

Silvennoinen on aina ollut livenä paljon parampi kuin levyllä. Levyt ovat usein olleet semmoista "pikkutakkiphilcollins" musiikkia ja mies on turhaan jotekin säästellyt soittoaan.
 
Olen tuossa kyllä ihan samaa mieltä. Äijällä taitoa ja vehkeet on, niin miksi pitää tehdä sellaista hissimusaa? Vaikka eipä Heikillä SF-Bluesissakaan ollut Davelle sanan sijaa... Mulle ehkä just.

Olen tuossa kyllä ihan samaa mieltä. Äijällä taitoa ja vehkeet on, niin miksi pitää tehdä sellaista hissimusaa? Vaikka eipä Heikillä SF-Bluesissakaan ollut Davelle sanan sijaa... Mulle ehkä just.
 
Joo...HissiBlues -kuvaa mustakin tosi hyvin sen biisejä. Silvennoinen on minusta Kumi-Clapton=)
Oon itsekkin nähny ton SF-Bluesbändin livenä ja olen aivan samaa mieltä! Davella on sellanen oikee rähjänen blues meininki... millätavalla itsekkin tykkään, ett bluesia pitäs soittaa.
No mutta makuasioitahan nämä tietysti on. Molemmat on kuiteskin sika kovia keppimiehiä!

Joo...HissiBlues -kuvaa mustakin tosi hyvin sen biisejä. Silvennoinen on minusta Kumi-Clapton=)
Oon itsekkin nähny ton SF-Bluesbändin livenä ja olen aivan samaa mieltä! Davella on sellanen oikee rähjänen blues meininki... millätavalla itsekkin tykkään, ett bluesia pitäs soittaa.
No mutta makuasioitahan nämä tietysti on. Molemmat on kuiteskin sika kovia keppimiehiä!
 
Joo ja onneksi meillä on oikeus kiistellä makuasioista.
 
Me pidetään Silvennoista jutuissamme yleensä synonyyminä sellaiselle todella sileälle ja teknisesti taitavalle kepistille, jonka soitanta on tympeän kliinistä ja joka pitää peukaloa kaulan takana soittaessaan.
 
Parhaat juttunsa heikki on mielestäni heittänyt kummelissa, kun ei ole tarvinnut viilata niitä saundeja niin "täydellisiksi" ja on voinut vähän hymyilläkin soittaessa. Tosin Silvennoinen varmastikin kärsii tästä "hauskan miehen" imagostaan ja yrittää paikoin päästä siitä eroon.

Me pidetään Silvennoista jutuissamme yleensä synonyyminä sellaiselle todella sileälle ja teknisesti taitavalle kepistille, jonka soitanta on tympeän kliinistä ja joka pitää peukaloa kaulan takana soittaessaan.
 
Levytetyssä tavarassa olen samaa mieltä mutta joskus livenä kun mies on heittänyt esim. Hendrixin firen tai vastaavaa on kuulostanut yllättävän rankalta. Qstonen no substitute levy antaa ehkä hieman suuntaa...

Levytetyssä tavarassa olen samaa mieltä mutta joskus livenä kun mies on heittänyt esim. Hendrixin firen tai vastaavaa on kuulostanut yllättävän rankalta. Qstonen no substitute levy antaa ehkä hieman suuntaa...
 
Livenä tosiaan pääsee hieman paremmin messiin siihen. Tosin esim. Firen levytetty versio taas on niin hissimusaa kuin voi.

Levytetyssä tavarassa olen samaa mieltä mutta joskus livenä kun mies on heittänyt esim. Hendrixin firen tai vastaavaa on kuulostanut yllättävän rankalta. Qstonen no substitute levy antaa ehkä hieman suuntaa...
 
Oon kuullu ton version Livenä telkussa. Ihan kiva versio, mutt ukot soitti sen liian nopeena versiona. Se on niin hirvee menopala, ett siinä helposti innostuu liikaa ja sittku se on liian nopee, ni se ei kuullosta hyvältä kenenkään versiona. Kingston Wallkin sortui tohon samaan "virheeseen", joskus aikanaan.
Muutenkin siitä kappaleesta on tehty vähän turhankin paljon versioita. Hieno biisihän se on, mutt vois jo jättää rauhaan...

Silvennoinen on aina ollut livenä paljon parampi kuin levyllä. Levyt ovat usein olleet semmoista "pikkutakkiphilcollins" musiikkia ja mies on turhaan jotekin säästellyt soittoaan.
Mun mielestä kaikkilla Silvennoisen levyillä on tiettyä latteutta kokonaissoundissa. En mä tiedä miksaako ne biisit sillein, mutta kuulostaa niin tasapaksulta. Hyviä biisejä muuten ja livenä toimii hienosti. Tosin oon havainnut samankaltaista latteaa studiosoundia myös muilla suomalaisilla artisteilla/levyillä. Aika eleetön soittaja H.S. on aina ollut...

Soolotuotannosta olen jokseenkin samaa mieltä, että hieman hissitouhuahan se on. Kuitenkin keikoilla Silvennoinen on ollut aina pettämättömän kova. Ja miehen Q-Stonen aikainen soitantahan oli kerrassaan upeaa, One Moment-kappale varsinkin on maailmanluokan tavaraa.

Terve
 
Pakkohan tätä on kommentoida, kun Silvennoinen on yksi lempikitaristeista (nimimerkkini ei tosin juonnu sieltä :D
Minua Silvennoisen soitossa miellyttää erityisesti herran hienot melodiat, joita soolot (ja biisit) ovat tulvillaan.
Tuo mainittu "pikkutakkiphilcollins" ja "HissiBlues"-tyyli istuu kyllä Silvennoiselle vallan mainiosti ja minä ainakin tykkään kyllä kovasti. Minä kun en mitään rähjäistä bluesia ole koskaan digannut, joskin sitäkin miehen tuotannosta kyllä löytyy. Soitannollisesti esikuvansa puskevat vahvasti läpi, mutta minua tuo ei ainakaan haittaa.
Tuosta Firestä on mies tehnyt aika monta eri versiota. Tulisin taitaa olla Catwalkin versio, jolla ryhmä voitti muuten aikanaan levyraadin :)
Nämähän nyt ovat näitä makuasioita joista ei voi kun kiistellä.
 
Ai uusi levy... siitä en tiedä mitään. Innolla odotan!
 
Edit:Kirotusvirhe oli pääsyt...

Tuosta stä on mies tehnyt aika monta eri versiota. Tulisin taitaa olla Catwalkin versio, jolla ryhmä voitti muuten aikanaan levyraadin :)
 
Joo...Silvennoinen on ollut sillon uransa huipulla. Voitti levyraadin Hendrixin biisillä!=)

Livenä tuo Catwalk oli ihan ryydikäs porukka ja Silvennoinenkin soitti aivan tulessa mm. Firea :) Se oli sitä kultaista kasaria se ;)

Silvennoisessa on ainesta. Justiinsa kattelin nauhalta sen Pori Jazzin keikkaa, ja siinä oli monta tosi hyvää mollibluesia. Kun se vaan antais tulla täysillä ihan välittämättä siitä, onko ne kaikki nuotit niin täysin puhtaasti soitettu vai ei. Ketä kiinnostaa!!! Paitsi tietysti ns. rock-poliiseja, jotka silmä kovana kyyläävät virheitä ja "asiantuntevasti" venyttelevät kuvitteellisia pippeleitään.
 
Dave kuulemma joskus sanoi, että "vitut vireestä, kunhan on fiilistä!!" ja siinä olen ihan samaa mieltä.

Dave kuulemma joskus sanoi, että "vitut vireestä, kunhan on fiilistä!!" ja siinä olen ihan samaa mieltä.
 
Tää on minunkin näkemys. Ei bluesiin musta sovi sellainen "siisteys". Sen pitää olla rosoista ja rönsyilevää. Ei siinä pidä kyylätä, ett nuotit on kohdallaan, vaan idea on just siinä fiiliksen esille tuonnissä. Klassinen musiikki on erikseen...

Ei bluesiin musta sovi sellainen "siisteys". Sen pitää olla rosoista ja rönsyilevää. Ei siinä pidä kyylätä, ett nuotit on kohdallaan, vaan idea on just siinä fiiliksen esille tuonnissä.
 
Tästä saa vyt vähän sellaisen kuvan, että tuo mainitsemasi "fiilis" ja soittotaito olisi jotenkin toisensa poissulkevia asioita? Maailma on pullollaan hemmetin hyvin soitettua bluesia, jossa on myös "fiilistä", jos tuo "fiilis" tarkoittaa musiikin uskottavaa esittämistä. Uskottava esittäminen lähtee aina siitä, että artisti on sisäistänyt esittämänsä musiikin ja sen tyylikeinot, tietoisesti tai tiedostamattaan.
 
EDIT: Ja ainakin minä kuuntelen myös klassista musiikkia juuri "fiiliksen" takia.
 
Silvennoiseen en voi ottaa mitään kantaa, koska en ole juurikaan hänen musiikkiinsa perehtynyt.

Tuli sama viesti kahteen kertaan. Sorry.