 Nuages
05.11.2004 19:22:21 | |
|---|
Klassiset biisit on monasti nimetty tyyliin; XXXXXX, op. xxx no. xxx
Kertokaa idiootille mikä tuo opus-mysteerio tuossa nimessä on. Ja numero-outous.. "Sointua löytyy kahta sorttia: hilipiää ja haikiaa. Ruuri piristää niinku hömpsyt ja molli herkistää porajamahan. Kauvan lasetettuna alakaa ruurit naurattahon, mollit pakkaa rääyttämähän ihimisiä." -Einon urkukoulu |
Opus on latinan kielinen sana joka tarkoittaa työtä "work" (in the sense of "a work of art").
Joidenkin säveltäjien musiikkikappaleet on tunnistettavissa opusnumeroin, jotka yleensä on merkitty sävellys- tai julkaisujärjestyksessä. Jossain vaiheessa uraansa säveltäjä laittaa numerot.
Monilla säveltäjillä on erikseen joku tutkija antanut numeroinnit:
Johann Sebastian Bachilla on opusnumeron tilalla BWV-numero (Bach Werke Verzeichnis) ja numeroinnin on laatinut Wolfgang Schmieder.
Joseph Haydnin töihin viitataan Hoboken -numeroilla Anthony van Hobokenin vuonna 1957 tekemän luokituksen mukaan
Franz Lisztin töihin viitataan Searle -numbers (Humphrey Searle luokitteli ne 1960-luvulla)
Wolfgang Amadeus Mozart: Köchel Verzeichnis (KV) numerot (Ludwig von Köchelin mukaan)
Franz Schubertilla on Deutsch numbers (D, Otto Erich Deutschin mukaan)
Antonio Vivaldilla on Ryom Verzeichnis (RV) Peter Ryomin mukaan
Richard Wagnerilla on WWV (Wagner Werke Verzeichnis), mihin sisältyy myös ei-musiikillinen tuotanto "Alussa hyvä alkuvoima loi valon, järjestyksen ja miehen ja paha alkuvoima loi pimeyden, kaaoksen ja naisen" -Pythagoras |
 sub zero
05.11.2004 19:49:30 | |
|---|
Niin ja ne numerot on kai niitä, että kun jossain työssä on monta osaa (esim sinfonioissa on useimmiten neljä osaa ja konsertoissa kolme) niin esimeriksi no.2 tarkoittaa sen opuksen toista osaa. "Alussa hyvä alkuvoima loi valon, järjestyksen ja miehen ja paha alkuvoima loi pimeyden, kaaoksen ja naisen" -Pythagoras |
 hörhö
05.11.2004 20:02:01 | |
|---|
Jep. Voi käyttää myös muita lyhenteitä. Mm. Bela Bartok numeroi lyhenteellä BB. Opus on aivan säveltäjän määriteltävissä, mitä pitää sisällään. Esim. yksi sinfonia voi olla yksi op., mutta taas toisaalta Sibeliuksen joululaulut ovat yhden opuksen alla. Säveltäjä voi myös valita, numeroiko teokset julkaisujärjestykseen, vai johonkin kokemaansa tyylikausien muutoksiin. "Tritonus on harmonian ketsuppi" -E-J Rautavaara |
sub zero
05.11.2004 21:30:15 | |
|---|
Sibeliuksen joululaulut ovat yhden opuksen alla
"Souda, souda, sinisorsa" oli niin huono että Sibelius ei halunnut laittaa siihen opusnumeroa ollenkaan (tämä tieto voisi olla mielestäni aina kappaleen nimen perässä "huono sävellys - ei opusnumeroa") "Alussa hyvä alkuvoima loi valon, järjestyksen ja miehen ja paha alkuvoima loi pimeyden, kaaoksen ja naisen" -Pythagoras |
 sellisti
07.11.2004 10:34:09 (muokattu 07.11.2004 10:36:35) | |
|---|
Niin ja ne numerot on kai niitä, että kun jossain työssä on monta osaa (esim sinfonioissa on useimmiten neljä osaa ja konsertoissa kolme) niin esimeriksi no.2 tarkoittaa sen opuksen toista osaa.
Ymmärtääkseni sitä numeroa käytetään tarkoittamaan ennemminkin osaa jostain sellaisesta opuskokonaisuudesta, joka sisältää monta itsenäistä sävellystä, kuin yhden teoksen eri osia. Esim. säveltäjä on saattanut antaa useampia lauluja sisältävälle laulusarjalle saman opusnumeron, mutta eri laulut merkitään eri numeroin. Beethoven on säveltänyt jopa useampia pianosonaatteja saman opusnumeron alle, ja Chopin nocturnojaan tai muita pienimuotoisempia kappaleitaan. Silloin numeroilla ilmaistaan, mistä sonaatista/kappaleesta on kysymys.
Sen sijaan jos konsertissa esitetään vain esim. 2. osa jostakin sinfoniasta, en ole koskaan nähnyt, että sitä merkittäisiin ohjelmaan muodossa "op. XX nro 2". "Eli,oletteko huomanneet orkesterissa soittaessanne eri stemmojen käyttäytymiseroja. Esim. sellistit notkuu ja lorvii siellä ja suurinpiirtein nukkuvat siinä pultissaan" -nammi, muusikoiden.net |
hörhö
07.11.2004 12:52:23 | |
|---|
Ymmärtääkseni sitä numeroa (--)
Tai sitten pianokonsertto nro. 2 on helpommin muistettava pianokonserttojen kokonaisuudesta, kuin opus koko tuotannosta, vaikka pianokonsertot olisivat eri opuksien alla. Tai ainakin minä muista helpommin sinfonian nro. 7, kuin op. 234:n. "Tritonus on harmonian ketsuppi" -E-J Rautavaara |
sellisti
08.11.2004 22:15:22 (muokattu 08.11.2004 22:16:16) | |
|---|
Tai sitten pianokonsertto nro. 2 on helpommin muistettava pianokonserttojen kokonaisuudesta, kuin opus koko tuotannosta, vaikka pianokonsertot olisivat eri opuksien alla. Tai ainakin minä muista helpommin sinfonian nro. 7, kuin op. 234:n.
Niin joo, merkityshän tietysti riippuu siitä, kummin päin tämä opus- ja numeromerkintä esitetään. Esim. Pianokonsertto nro 2 opus XX tarkoittaa tietysti säveltäjän toista pianokonserttoa, ja opusnumero ilmaisee teoksen järjestysluvun koko teosluettelossa. Pianokonsertto opus XX nro 2 taas minun mielestäni tarkoittaisi, että kyseinen konsertto on juuri tämän opusnumeron sisältämistä konsertoista toinen, muttei välttämättä kaikista säveltäjän pianokonsertoista järjestyksessään toinen. Oli ehkä vähän sekavasti ilmaistu, mutta katso mitä edellä mainitsin Beethovenin pianosonaateista. "Eli,oletteko huomanneet orkesterissa soittaessanne eri stemmojen käyttäytymiseroja. Esim. sellistit notkuu ja lorvii siellä ja suurinpiirtein nukkuvat siinä pultissaan" -nammi, muusikoiden.net |
 megatherium
10.11.2004 21:51:28 (muokattu 10.11.2004 21:51:59) | |
|---|
Niin ja ne numerot on kai niitä, että kun jossain työssä on monta osaa (esim sinfonioissa on useimmiten neljä osaa ja konsertoissa kolme) niin esimeriksi no.2 tarkoittaa sen opuksen toista osaa.
Mut sit voi olla, että mikäli herra Luwig "tripla" von Köchel ei ole tuntenut eläissään jotakin mozartin teosta, tai se ei sisälly hänen laatimansa luettelon uusimpaan laitokseen, se merkitään lyhenteellä KV deest, kunnes teoksen mahdollinen ajoitus eli kronologia on konkretisoitu ja varmistettu tutkijoiden taholta seuraavaa laitosta varten. Liitteisiin on sisällytetty epävarmat teokset, joita siirrellään liitteestä toiseen sen hetkisen aitoustuntuman perusteella, ja merkitään jotenkin KV Anh. X = X, jos on ollakseen. Enkeleitä, onko heitä muuallakin kuin yössä tummuvammassa? |
