Tanssimusiikki ›

Mulla oli aikoinaan 70-alussa ELKAVOX-merkkinen harmonikka "syliflyygeli" , jossa oli ns. urku+ muita soundeja, sekä kolmiäänikertinen harmonikka samaan pakettiin laitettuna. Maksoi silloin pirusti, 6100mk. Aika sihkutin oli niiden soundiensa puolesta, mutta keikkaa tehtiin kummasti. Onko kellään ollut samanlaista? Leslien läpi sitä vedin terhakkaasti.

Arvasin, että joku takertuu tuohon.
 
O.K.
Jos hanuristi vetää koko setin selällään maaten, joko selvinpäin tai ripset nipussa, niin olkoon hän siinä tilanteessa kosketinsoittaja.
 
-Hyväksyn. Hänet voisi tietysti asettaa vaikka puoli-istuvaan asentoon tukevan tangon avulla ja tietysti selin yleisöön, kuten laulaja KT:lla joskus on tapana.
 
Tukitanko olisi hyvä ruuvata lattiaan. Tanko kulkisi tämän kosketinsoittajan paidan ja takin alla ja siinä olisi lisäksi tukiraudat hartioille, mahd. myös olka- ja kyynärvarsille.
 
Tällaista ehdottaisin.

Mulla oli aikoinaan 70-alussa ELKAVOX-merkkinen harmonikka "syliflyygeli" , jossa oli ns. urku+ muita soundeja, sekä kolmiäänikertinen harmonikka samaan pakettiin laitettuna. Maksoi silloin pirusti, 6100mk. Aika sihkutin oli niiden soundiensa puolesta, mutta keikkaa tehtiin kummasti. Onko kellään ollut samanlaista? Leslien läpi sitä vedin terhakkaasti.
 
Moi Sertzo,
Sehän on ollut tosi kallis machina, jos ajatellaan että rahanarvo on nykyisin noin kymmenkertainen verrattuna 70-lukuun.
60.000 mummoo!

Tää Farfisa sähköhanuri maksoi vuonna 1966 8200mk ilman vahvistinta , Könös-Eskolla mm. oli semmoinen . Mikähän tuokin hinta olis nykyrahaan laskettuna?Huh.huh!
 
Pieni tietokone maksoi silloin 250 000 mk. Siitä saat vertailukohteen.

Tää Farfisa sähköhanuri maksoi vuonna 1966 8200mk ilman vahvistinta , Könös-Eskolla mm. oli semmoinen . Mikähän tuokin hinta olis nykyrahaan laskettuna?Huh.huh!
 
Kaikki on suhteellista.
Muutama vuosi sitten eräskin muusikko manaili, että "Kyllä ruokakin on nykyään pirun kallista.
Pienipala makkaraa ja pullo kossua maksaa jo satasen."

Ehdottomasti hanuristeille oma alue.
Vaikka Ahvenanmaa.
 
Se taitaa käärmeyhtyeen alkuperäkin olla enemmän tuolta ruåttalaissuomesta sitte ?? Äkkiä ne perusmaneerit unohtuu, ettei vaan olis isompi homma alkanut kakkosbändikuviosta jostain haitariryhmästä ?
 
Minä mitään mistään tiijä, kunhan käyn ihmettelemässä taiteilijoitten habatusta !

Moi Sertzo,
Sehän on ollut tosi kallis machina, jos ajatellaan että rahanarvo on nykyisin noin kymmenkertainen verrattuna 70-lukuun.
60.000 mummoo!
 
kun liiityttiin euroon, niin silloin sanottiin, että vuonna -73 on markka ollut ostovoimaltaa vastaava, kuin euro silloin, joten veikkaan, että ei se paljon mene pieleen, jos ajattelee, että se maksoi 6000 euroa.
 
Mika

Mikähän tuokin hinta olis nykyrahaan laskettuna?Huh.huh!
 
Tuolla sen saa laskettua ihan virallisesti --> http://www.nordea.fi/fin/hen/sasi/rahanarvokerroin_laske.asp?navi=sasi

Mulla oli aikoinaan 70-alussa ELKAVOX-merkkinen harmonikka "syliflyygeli" , jossa oli ns. urku+ muita soundeja, sekä kolmiäänikertinen harmonikka samaan pakettiin laitettuna. Maksoi silloin pirusti, 6100mk. Aika sihkutin oli niiden soundiensa puolesta, mutta keikkaa tehtiin kummasti. Onko kellään ollut samanlaista? Leslien läpi sitä vedin terhakkaasti.
 
En muista mikä peli oli Marjamäen Topilla(=manselainen kurttu"profeetta") aikoinaan,just tossa 75- about tein nuorena poikana joitain vetoja Topin kaa,sen vekottimen oli joku mänttäläinen(?)insinööri väsännyt ja pirusti siinä oli kaikkee saundia ja Hammondin Leslien läpi Topi sillä tuuttasi oikeen komiasti,siis joku midihaitarin esiaste se oli paitsi että ne kaikki saundit oli siinä kurtussa,ei siinä mitään ulkopuolista hässäkkää ollut...eihän tohon aikaan ollut edes mitään polyfonisia syntsia,saati midia,että aikaansa edellä tuo laitos oli kyllä ;-)

En muista mikä peli oli Marjamäen Topilla(=manselainen kurttu"profeetta") aikoinaan,just tossa 75- about tein nuorena poikana joitain vetoja Topin kaa,sen vekottimen oli joku mänttäläinen(?)insinööri väsännyt ja pirusti siinä oli kaikkee saundia ja Hammondin Leslien läpi Topi sillä tuuttasi oikeen komiasti,siis joku midihaitarin esiaste se oli paitsi että ne kaikki saundit oli siinä kurtussa,ei siinä mitään ulkopuolista hässäkkää ollut...eihän tohon aikaan ollut edes mitään polyfonisia syntsia,saati midia,että aikaansa edellä tuo laitos oli kyllä ;-)
Mänttäläinen insinööri eli Majaniemen Esko.

11755,8 € eli vähän vajaa 70 000 mk
Siis tuon verran nykyrahassa laskettuna maksoi Farfisa Transicord -sähköhanuri vuonna 1966.Ilman vahvistinta, se samaan settiin kuuluva oli 4000 silloista markkaa.
 
Alkuvuonna ko. vehkeen korjasin, oli generaattorikelojen langat katkeilleet. Petäjäveden Radiomuseolta löytyi mestari, joka kelas uudet .

Sähkö:
 
Sähkön tultua ihmisen palvelukseen joutui sivistys aivan uuteen vaiheeseen. Sähkö on tullut niin välttämättömäksi, että on melkein mahdotonta kuvitella, miten nykyajan yhteiskunta voisi tulla ollenkaan toimeen ilman tätä mahtavaa palvelijaansa. Se käyttää koneitamme, kuljettaa kulkuneuvojamme, välittää tietojamme sekunnin osassa valtamerienkin yli, antaa meille valoa ja lämpöä, parantaa tautejamme ja huvittaa ja autaa meitä lukemattomilla muilla tavoilla.
 
Kerrotaan, että eräs Tales niminen kreikkalainen vuoden 600 paikkeilla e.Kr. huomasi, että meripihka, kreikaksi elektron, vetää puoleensa kevyitä esineitä kuten untuvia ja langankuituja, kun sitä hankaa. Tästä nimitys elektrisiteetti (sähkö) ja koska se ilmeni hankaamalla, hankaus- eli kitkasähkö. Tälle asteelle jäi sähkön tuntemus koko vanhaksi- ja keskiajaksi ja vasta n. 2000 vuotta myöhemmin eli seitsemännentoista vuosisadan keskivaiheilla rakensi "Saksan ensimmäinen insinööri" Otto von Guericke ensimmäisen sähkökoneen. Se synnytti hankaussähköä, mutta sillä ei ollut mitään käytännöllistä merkitystä.
 
V.1800 paikkeilla tehtiin ne uraauurtavat havainnot, joihin nykyajan sähkötekniikka perustuu. Huomattiin sähkön ja kemian vuorovaikutus ja keksittiin sähköpari, samoin havaittiin, että sähköllä ja magnetismilla on paljon yhteistä ja että sähkö virtaa johtimessa. Ruvettiin ahkerasti tutkimaan sähköä sitä hallitsevien lakien selvillesaamiseksi, joiden tunteminen oli välttämätöntä, ennen kuin tiedemies ja teknikko voivat jonkinlaisella varmuudella ymmärtää ja käsitellä sähköilmiöitä. Ja nyt seurasivat keksinnöt toinen toisensa perässä: lennätin, sähködynamo, puhelin, hehkulamppu jne. aina radioon asti. Tutkijain onnistui todeta ja sovelluttaa sähkön noudattamia lakeja, mutta sen varsinaisesta olemuksesta ei vielä päästy selville.
 
Vasta viimeisinä vuosina on laadittu teoria, joka sangen tyydyttävällä tavalla selvittää sähkön olemuksen, nimittäin ns. elektroniteoria. Tämän teorian ydinkohdat ovat seuraavat: Jokainen aine on kokoonpantu pienistä alkuaineen hiukkasista, ns. atomeista, joita ennen pidettiin jakamattomina. Elektroniteorian mukaan muodostaa tällaisen hiukkasen positiivisen varauksen omaava ns. atomisydän, jonka ympäri kiertää, riippuen alkuaineesta, suurempi tai pienempi määrä negatiivisesti varattuja hiukkasia, ns. elektroneja. Itse atomi on siis jonkinlainen pienen pieni aurinkokunta, jossa atomisydän muodostaa auringon ja ja elektronit tätä aurinkoa kiertävät kiertotähdet.
 
Atomisydämen ja elektronien välillä on siis olemassa määrätty yhteys, joten elektronit eivät voi ilman muuta jättää rataansa. Jos kuitenkin tavalla tai toisella saadaan osa elektroneista irroitetuksi atomista, pyrkivät ne joko takaisin tai jonkin toisen atomisydämen yhteyteen ja aiheuttavat tällöin ilmiön, jota sanotaan sähkövirraksi. Sähkövirta on siis elektronien liikettä. Vapaat elektronit työntävät toisiaan luotansa, ja mitä enemmän niitä on toisiansa lähellä, sitä suurempi on niiden välinen työntövaikutus eli ns. sähkömotorinen voima, ja sitä suurempi on myös niiden aikaansaama virranvoimakkuus. Sähkömotorinen voima on siis syynä elektronien välillä vallitsevaan jännitteeseen, joka pyrkiessään purkautumaan aikaansaa sähkövirran. Tälläinen jännite on verrattavissa esim. puristetun ilman paineeseen. Mitä enemmän ilmaa puristetaan, sitä suuremmaksi tulee ilmahiukkasten välinen työntövoima, ts. paine (jännite) kasvaa.
 
Käytännöllisestä syystä puhutaan positiivisesta ja negatiivisesta sähköstä, mutta on pidettävä mielesssä, että ainoastaan elektronit, siis negatiivinen sähkö on liikkeessä. Jos elektroneja on aineessa liian vähän, on se positiivisesti varattu, jos niitä on liian paljon, on varaus negatiivinen, ja kun niitä on niin sanoaksemme normaalimäärä, on aine sähköisesti tehoton. Ajatellaan esim. ilmasäiliötä, johon on pumpattu ilmaa. Siinä on painetta, joten sisällä oleva ilma on kuvaannollisesti sanottuna negatiivisesti varattu ja hanaa avattaessa virtaa ilmaa ulos. Jos ilmaa pumputaan pois, niin että syntyy tyhjiö, silloin on sisällä oleva ilma taas positiivisesti varattu, ja jos säiliön hana jätetään auki, virtaa ilmaa säiliöön. Kun paine säiliössä on tasoittunut ulkoilman paineeseen, on ilma säiliössä tehoton, ts. se ei enää aiheuta mitään ilmavirtauksia.
 
Sähköä synnytetään nykyjään joko kemiallisen voimuuden avulla sähköparistoissa (kun on kysymyksessä vain pieniä määriä) tai liikevoimuuden ja magneettisen voimuuden avulla sähkögeneraattoreissa, suurissa voimalaitoksissa, jotka tavallisesti rakennetaan valtavien koskien rannoille. Täältä sähkövoima siirretään johtoja pitkin usein monien satojen kilometrien päähän kaupunkeihin ja muihin kulutuspaikkoihin, missä sitä sitten voidaan käyttää niihin moniin tarkoituksiin, joihin nykyajan korkealle kehittynyt tekniikka tarjoaa tilaisuuksia.
 
G.R.
 
Lainaus Emännän tietokirjasta, vuodelta 1933

Voihan nenä taas!
Urani monissa vaiheissa,tässä musiikin haastavassa,mutta antoisassa mailmassa,olen saanut soittaa monen hanuristin kanssa ja en voisi kuvitellakkaan parempaa fiilistä,kun kokko roihuaa ja pirunkeuhkoista kumpuaa kesäyöhön Metsään on tullut jo syys tai Suvivalssi.
No niin,on tullut taas otettua jokunen bisse,ko ei ollut keikkaa tänä viiknloppuna,muta koittakaa kestää!

Voihan nenä taas!
Urani monissa vaiheissa,tässä musiikin haastavassa,mutta antoisassa mailmassa,olen saanut soittaa monen hanuristin kanssa ja en voisi kuvitellakkaan parempaa fiilistä,kun kokko roihuaa ja pirunkeuhkoista kumpuaa kesäyöhön Metsään on tullut jo syys tai Suvivalssi.
 
OIKEIN!

Minusta haitarimusiikki ei ole aina sitä haitarimusiikkia. Se ompi kauhean laaja-alainen soitin, tuo haitari. Itse en ole koskaan oikeastaan pitänyt haitarimusiikista, vaikka olen ko. soitinta raahannut jo kohta 30 vuotta. Se lähti siitä, kun nuorena ei ollut varaa ostaa koskettimia, piti haitarilla selvittää kaikki tyylit.
 
Suuria suunnannäyttäjiä olivat Nummisen levyt Swingin kutsu ja Aarteeni, juokaamme likööri. Varsinkin jälkimmäisellä matkittiin ansiokkaasti big band -soundia haitarin ja mandoliinin unisonolla.
 
Olenkin aina koettanut soittaa haitaria jotenkin eri tavalla kuin haitaria soitetaan. Monet tosin sanovat, että olen usein eri mieltä myös säveltäjän kanssa esim. melodian kulusta. Tosin en ole ikinä ymmärtänyt, miksi he näin sanovat.

Minusta haitarimusiikki ei ole aina sitä haitarimusiikkia
 
No eipä tietenkään.
 
Olenkin aina koettanut soittaa haitaria jotenkin eri tavalla kuin haitaria soitetaan
 
No niinpä tietenkin ;-)

Olenkin aina koettanut soittaa haitaria jotenkin eri tavalla kuin haitaria soitetaan

No niinpä tietenkin ;-)
 
Eli siis "haitaria soitetaan" tarkoittaa esim. Jalometalliharmonikka-robottizombiemissikilpailuja. Tosin sormissakaan ei ole niin paljon saranoita.

Olenkin aina koettanut soittaa haitaria jotenkin eri tavalla kuin haitaria soitetaan. Monet tosin sanovat, että olen usein eri mieltä myös säveltäjän kanssa esim. melodian kulusta. Tosin en ole ikinä ymmärtänyt, miksi he näin sanovat.
 
Solistiyhtye Suomen basisti/solisti Pekka Hartonen kuvaili yhtyeensä hanurinsoiton olevan sekoitus Rokkia ja halonhakkuuta.
Hyvin kuvailtu.

mietimpä pitkään, että mistä kysyisin.
 
Mutta niin..
 
Eli onko teidän mielestä myöhäistä aloittaa harmonikansoitto 15 - 16 vuotiaana?
Omasta mielestäni soittamisen voi aloittaa milloin tahansa, kun innostusta riittää.
Joiltakin sivuilta olen lukenut, että harmonikan soitteleminen kannattaisi aloittaa alle 10v....
 
Suht koht nopeasti opin alkeet soittimista ja näin.
 
Ja sitten vielä, jos on aloittamassa, niin minkälaista harmonikkaa kannattaisi ensimmäiseksi hanuriksi harkita?
 
Kiitos jo etukäteen, jos osaisitte auttaa poloista hädässä.
 
- Mikko