Klassinen ›

Mistä johtuu, että joissain historiallisissa lapuissa corno on merkitty kokonaan tilapäisillä?
 
Hauskaa kun puhutaan käkkyrästä! Itse tuon soittimen taitajana olen kai velvoitettu puuttumaan tähän sekamelskaan jonka olette porukassa onnistuneet kehittämään!
 
1) torvinuotit on pääasiallisesti aina (poikkeuksia on esim puhallinorkesterinuotit ja jotkut nuottikustantamot) kirjoitettu tilapäisin etumerkein jolloin esim transponointi helpottuu kun ei tarvitse miettiä etumerkintää vaan pystyy ikäänkuin "elämään hetkessä". Vaikka stemma olisikin in F (käyrätorvi on siis F-vireinen) on useimmiten vain tilapäiset käytössä. En tiedä mitä nuotteja olette lukeneet, mutta pääasiallisesti koko torvistinurani aikana olen törmännyt orkesterinuoteissa pelkkiin tilapäisiin merkkeihin.
 
2) kaikki transponoinnit käyvät nykysoittajille! tämä nyt ei tietenkään tarkoita sitä, että seuraava suuri säveltäjä sukupolvi ottaisi tämän asiakseen ja lähtisi hankaloittamaan muuten jo niin hankalan instrumentin soittajan elämää. suurin ongelma jonka voin keksiä transponoinnista on se, että kunpaan suuntaan esim As-altto vai As-basso (puuttellinen merkintä! esim mendehlssonin keskeneräinen!)? Itselläni ei enää tätä ongelmaa ole viitaten maalaisjärkeen, kokemukseen ja Norman del Maarin loistavaan orkestraatioteokseen jossa on eriteltynä kaikki poikkeukset. Suosittelen kaikille orkestraatiosta kiinnostuneille tätä kirjaa! kirja on englanninkielinen ja sitä ei tietääksenki saa suomesta ostaa, mutta luulisin, että jokaisella asiaan vihkiytyneellä vanhemmalla alan ammattilaisella on ko. opus kirjahyllyssä, että eikun kyselemään ja lainailemaan. Itse sain teoksen lainaksi eräältä helsinkiläiseltä nuotinkirjoittaja-harpisti-fagotistilta aikamoisen ruikutuksen jälkeen..
 
3) transponointi on todellakin jäänne ajasta ennen venttiileitä. ajasta jolloin luonnonsävelsarja määräsi torven perusvireen. putkea pidentämällä ja lyhentämällä erilaisin joko torven keskiosaan tahi suuputkeen kiinnitettävillä koukeroilla pystyttiin muuttamaan torven perusviritystä.
 
4) brahms kirjoitti jo venttillitorvelle. brahms käytti yleensä sektiossaan kahta luonnontorvea (1 ja 2) ja kahta inventio/venttiilitorvea (3 ja 4). tästä voivat tarkkaavaiset jo päätellä miksi suurin osa brahmssin teosten käyrätorvisooloista on kirjoitettu 3-torvelle!
mielestäni mielenkiintoista on se, että tämä ajatus selventää sen miksi sektiossa on yleensä neljä torvea ja eteenkin sen miksi 1 ja 3-torvet ovat korkealta soittavia ja 2 ja 4-torvi matalia. Ahaa! tarkkasilmäiset jo sen huomasivatkin.. meillä on torvisektiossa ikäänkuin kaksi sektiota! tämä johtuu siitä että ammoisina aikoina kun kappale moduloi ja torvistit eivät ehtineet vaihtaa viritysputkia niin tarvittiin toinen sektio joka oli ko. uudessa sävellajissa. esim rinnakkais sävellaji.
 
toivon näiden tietojen tyydyttävän edes hetkeksi kylttymättömän tiedon janonne.
 
T. eräs äänenjohtaja eräässä suomalaisessa orkesterissa