Bassot ›

Kertokaapa mitä noilla noin yleisesti ottaen on eroa kun hinnat on kuitenkin n. 800-2000e. Hirveesti kun niillä ei ulkonäössä ole eroja (ainakaan kuvissa..). Mistä tuon tietää esim. käytettynä "made in usa" fenderiä ostaessa?
 
American Deluxe Serie
American Serie
American vintage serie
Classic serie Highway 1
ym..
 
Mikä on juuri "se" oikea, jolla nuo kovat miehet soittelee tuolla telkkareissa ja festareilla..?
(no joo.. tästä tulee taas sanomista..)

 
American Deluxe Serie
American Serie
American vintage serie
Classic serie Highway 1
ym..
 

 
Lyhyesti:
 
American Deluxe Series: mukana kaikkea kivaa, viimeisen päälle mietityt materiaalit, yleensä aktiivi-elektroniikkaa, "top of the line"...
 
American Vintage Series: vanhojen speksien mukaan tehtyjä uusia versioita klassikoista, laatu huippuluokkaa, mikit "samoja" kuin esim. vuonna '57 tai '62...
 
American Series: perus jenkki, "paremmat" materiaalit verrattuna esim. mexico tai highway 1 sarjaan, vahvistetut kaulat, tarkkaan hiotut nauhat, hyvä laatu etc....
 
Highway 1: jenkki basso, joka muistaakseni kasattu mexicossa, sijoittuu näin karkeasti arvioiden mexicon ja perus jenkin väliin, mattalakkaus, kaiken kaikkiaaan laadukas peli mitä olen kokeillut...
 
Classic Series: mexicossa valmistettu, muistuttaa klassikkomalleja, voisi kai sanoa, että mexico vehkeistä huolellisimmin tehty...
 
Tossa olisi eroja noin lyhyesti sanottuna. Saapi toki korjata, jos väärässä olen. Kannattaa myös muistaa, että Fendereissä voi olla suuriakin eroja yksilöiden kesken eli kokeilu kannattaa aina. Tosin yksilöiden väliset erot pienenee aika tarkkaan hinnan noustessa, suurimmat erot olen ainakin itse löytänyt halpojen perus mexico soitinten väliltä. Se pitää kyllä sanoa, että mexicossa tehdyt Fenderit ovat nekin lähes poikkeuksetta osoittautuneet laatusoittimiksi.

En kyllä tiedä mikä teidän käsityksenne on laatusoittimesta, mutta mun kokemukset on ollu sellasia että uudet fenderit harvemmin sopii tohon ryhmään.
 
Just perjantaina piipahdin f-musiikissa testailemassa jatsibassoja. "paras" jatsibasso liikkeessä oli just tommonen amerikkalainen 60-lukureissue, hintalapussa yli 2000e. Noh, basson soundi oli kyllä mukava, mutta kiva sitten huomata että 12. nauhan yläpuolella oli pelkkää räminää. Noh, tämän voi vielä periaatteessa laittaa musaliikkeen piikkiin kun eivät vaivaudu säätämään soittimiaan.
 
Jatkoin vielä basson tarkastelua ja huomasin kaulaliitoksessa pienet raot. Tässä vaiheessa alkoi jo puistattaa. Ymmärrän kyllä halvemmissa bassoissa tuollaisen, mutta kyllä 2000euron bassossa pitäisi jo olla kaulaliitos kohdallaan.
 
Eikä siinä vielä kaikki! Tutkiessani kaulaliitosta huomasin, että siellä kaulan allakin oli rako! Aluksi ajattelin että kaularuuveja ei vain ollut kiristetty tapeeksi. Sitten kun niitä katsoin, niin totesin että ne oli väännetty niin kireälle että se metalliläpyskä ruuvien välissä oli taipunut mutkalle ja uponnut runkoon sisään! Ja edelleen muistutan että hintalapussa luki yli 2000e.. Hohhoijjaa.. kumma kun tokai pystyy 600euron bassossa tekemään asiat paremmin kun fender 2000euron bassossa.
 
Jotenkin sääli että fender tekee hommat miten sattuu, sillä noi fenderin perinteiset bassomallit on kuitenkin aivan loistavia. Pitänee teettää joku kopio moisesta joskus, niin voi saada kunnon laatua.
 
Kyllähän noista bassoista mahdollisesti voi olla parempiakin yksilöitä kaupoissa, mutta jotenkin tuntuu että aina kun uusia fendereitä olen testannut niin paska maku niistä on jäänyt. Tuntuu että aina on hinnassa vähintään puolet sitä nimilisää.
 
Menipäs hieman aiheen vierestä, mutta onneksi pääsin avautumaan. Asia taas ahdistanut mieltä perjantaista asti! hoho.
 
Mutta muistakaa että se hintalappu ei todellakaan ole mikään laadun tae!

En kyllä tiedä mikä teidän käsityksenne on laatusoittimesta, mutta mun kokemukset on ollu sellasia että uudet fenderit harvemmin sopii tohon ryhmään.
 
Tästä voidaan olla montaa mieltä. Esimerkiksi DLX:ssä roikkuu punainen jenkki-presari ja hintalapussa 799. Ja toi peli oli hyvin soiva ja saundi oli loistava. Oma jenkki-fender edustaa myös nykyisten fendereiden paremman pään laatua.

Kiitosta vaan eritysesti TN:lle. Juuri tällaista tietoa kaipailinkin!
Eli joka tapauksessa pitäisi ennen kaupan tekoa ottaa se (ainakin näissä asioissa) viisaampi basisti-kaveri mukaan testailemaan.. Vielä kun olisi (basisti)kavereita.. Vai huomaako nuo virheet/heikkoudet ilman suurempaa asiantuntemusta?

Kiitosta vaan eritysesti TN:lle. Juuri tällaista tietoa kaipailinkin!
Eli joka tapauksessa pitäisi ennen kaupan tekoa ottaa se (ainakin näissä asioissa) viisaampi basisti-kaveri mukaan testailemaan.. Vielä kun olisi (basisti)kavereita.. Vai huomaako nuo virheet/heikkoudet ilman suurempaa asiantuntemusta?
 
tee vaikka joku lista että mitä tarkastat, eiköhän sitä huomaa jos ei oo kiirettä tsekatessa. tietty jollain palstallahan oli se lista eri kaupunkien soittajista joita voi kysyä mukaan soittimia kattelemaan. olikohan aloittelijat-palstalla.

Just perjantaina piipahdin f-musiikissa testailemassa jatsibassoja. "paras" jatsibasso liikkeessä oli just tommonen amerikkalainen 60-lukureissue, ...Jatkoin vielä basson tarkastelua ja huomasin kaulaliitoksessa pienet raot. Tässä vaiheessa alkoi jo puistattaa.
 
Fendereissä on aina ollut etenkin bassopuolella pientä toleranssia kaulataskun ja kaulan välisessä raossa (leveyssuunnassa), näin on ollut vanhoissa pre-CBS -vehkeissäkin. Lisäksi kahden eri tavalla elävän puun yhdistelmä voi vuosien saatoissa tuoda rakoa kaulan ja rungon liitoksen ympärille. Kohtuullinen rako ei vaikuta mitenkään soundiin, soitettavuuteen eikä liitoksen pitävyyteen nelipulttisissa kaulaliitoksissa. Pieni rako on ihan ok, jotta kaulan kulmaa voi säätää myös leveyssuunnassa. Kaulan alla oleva rako vaikuuttaa jo vähän hutiloinnilta. Toisaalta rako voi johtua siitä, että kaulan alapinnassa (liitoksen kohdalla) oleva tarra, jossa on joku viivakoodi yms., on rutussa siellä (oon nähnyt tällaisen tapauksen USA-series -bassossa).
 
Se F-musiikin vaaleansininen basso on ollut siellä jo aika kauan. Sitä on ilmeisesti "lainailtu" ja ruuvailtu, mm. kaulaa irroiteltu. Bassoon on ilmestynyt jo selviä kolhuja ja kömpelösti tehtyjä pieniä paikkamaalauksia kaulaliitoksen ympärille. Säädöt siinä on täysin viturallaan, joten niiden perusteella ko. bassosta saa täysin väärän kuvan (basso on ollut pitkään ikkunan edessä, välillä seinällä ja milloin missäkin). Munsta se on sikäli laatupeli että esim. kaula ja otelauta näyttävät olevan huomattavasti keskimääräistä parempilaatuista puuta (vaahtera on tiheäsyistä eikä ruusupuu ole huokoista, kuten monissa halvemmissa malleissa). Soundiltaan ja soitettavuudeltaan vaikutti oikein hyvältä, siitä saisi aivan huippubasson kunhan trimmaukset laitetaan kohdalleen (mieluiten kauppiaan piikkiin). Tuo basso pitäisi myydä jo käytetyn hintaisena. Ja sääli ettei F-musiikki trimmaa soittimiaan soittokuntoon.

Ja sääli ettei F-musiikki trimmaa soittimiaan soittokuntoon.
 
Kyllähän ne sitäkin tekee, varsinkin jos pyytää. Olen meinaan saanut sellaista palvelua. Oisko sbassovastaava Harrilla sitten liikaa duunia, tiedä häntä.

Kyllähän ne sitäkin tekee, varsinkin jos pyytää. Olen meinaan saanut sellaista palvelua. Oisko sbassovastaava Harrilla sitten liikaa duunia, tiedä häntä.
 
Nii-i, mut olisihan se kiva jos vehkeet olisivat iskussa erikseen pyytämättäkin. Ei nuo F-myymälän ständeissä olevat soittimet ole juuri koskaan olleet säädöissä, kun minä olen niitä käpälöinyt. Ei tee oikeutta instrumenteille. Esim. paljon parjattu Musamaailma on tässä suhteessa hoitanut homman paremmin.