Roots ›

Sattumalta löysin musiikkigenren, josta en tiedä mitään, mutta joka iskee aika kivasti. Ja koska en tiedä tästä musiikkityylistä mitään, kysyisin, mitä bändejä/artisteja suosittelisitte näin alkajaisiksi? Haluaisin tutustua paremmin, mutta olen todellakin ihan pihalla.

No älä ainakaan Beyoncéa osta. Siis tämä nyky-"R'NB":hän on tätä kauheaa hittipaskaa joka on sattunut omimaan itselleen kyseisen genren nimen.

Rolling stones, chuck berry. sieltä lähtee.

No älä ainakaan Beyoncéa osta. Siis tämä nyky-"R'NB":hän on tätä kauheaa hittipaskaa joka on sattunut omimaan itselleen kyseisen genren nimen.
 
No mitä vikaa Beyoncessa?! R'NB puolelta(kin) löytyy hyvää tavaraa, India.Arie, Alicia Keys, GIll Scott jne.
 
Ja ettei menis ihan oftopik, niin hyvää rythm'nbluesia on mm. kaikki Chess levymerkin levyt. Se on vanhaa matksua mutta hyvää :). Ja Stax-firman levyt on kanssa helposti kuunneltavia.

No älä ainakaan Beyoncéa osta. Siis tämä nyky-"R'NB":hän on tätä kauheaa hittipaskaa joka on sattunut omimaan itselleen kyseisen genren nimen.
 
Täyttä off-topicia:
 
"R'n B":hän on vaan jatkumoa amerikkalaisen Billboard-lehden nimitykselle levymyyntilistasta, jonka on tarkoitus kuvata värillisen väestönosan ostamia levyjä. Lista on ollut vuosien varrella nimeltään mm. "race", "blues" "rhythm and blues", "soul" ja "black". Listalla on saattanut olla hyvinkin erilaista musiikkia. Esim. termi "rhythm and blues" on 40-luvulta asti ollut lähinnä yleisnimitys "mustalle musiikille". Esim. kun Marvin Gaye kuoli, niin _amerikkalaiset_ lehdet uutisoivat, että "rhythm and blues singer died", vaikka Euroopassa Gayea oli totuttu kutsumaan "soul-laulajaksi". Toki Billboardin listan nimen muuttuminen on aina ollut jonkinlainen heijastus yleisön muuttuneesta mausta/muutoksista musiikissa. 40-luvulla WWII:n jälkeen muotiin tulleiden sähköistettyjen bluesyhtyeiden saundi poikkesi aiemmasta bluesista sen verran, että Billboard muutti listansa nimen "rhythm and bluesiksi", kuten tuota musiikkia silloin kutsuttiin.
 
Samainen termi "rhythm and blues" taas yhdistettiin 60-luvulla Euroopassa vahvasti Chicago-blues -tyyliseen soitantaan brittibändien kautta, jotka tutkailivat Billboard-lehdestä idoliensa levyjä "rhythm and blues" - myyntilistan alta. Samalla brittibändit kertoivat yleisölle soittavansa "rhythm and bluesia", jolloin termi yhdistettiin Euroopassa vahvasti juuri tällaiseen brittibändien soittamaan bluestyyliseen musisointiin.
 
Hyvä suomenkielinen linkki afroamerikkalaisesta musiikista:
 
http://wwwedu.oulu.fi/muko/lvakeva/afrohis/r&b.htm

Blues Newsistä napattua:
 
-60 -luvulla R&B tarkoitti Rollarit & Beatles
-nyt R&B tarkoittaa Ryntäät & Berse
 
Tosi wanha?!?

Ja koska en tiedä tästä musiikkityylistä mitään, kysyisin, mitä bändejä/artisteja suosittelisitte näin alkajaisiksi? Haluaisin tutustua paremmin, mutta olen todellakin ihan pihalla.
 
"Klassisia" rhyhtm and blues" artisteja 40-50-luvuilta ovat esim.
 
Louis Jordan & Tympany Five
Big Joe Turner
Wynonie Harris
Ruth Brown
The Dominoes
Amos Milburn
 
EDIT: Tosin tuonne jazz-alueella postittamasi viestin perusteella olettaisin että etsit enemmänkin 60-luvun soulsaundia, kuten esim. Aretha Franklin. Otis Redding, Solomon Burke, Sam & Dave ja Wilson Pickett.

Rolling stones, chuck berry. sieltä lähtee.
 
Komppaan...

Suosittelisin myös rytmi&blues-pumppua nimeltä "DR Feelgood" 1970-luvulta. Nämä on valkonaamoja, mutta meininki on hyvää...

Täyttä off-topicia:
 
"R'n B":hän on vaan jatkumoa amerikkalaisen Billboard-lehden nimitykselle levymyyntilistasta, jonka on tarkoitus kuvata värillisen väestönosan ostamia levyjä. Lista on ollut vuosien varrella nimeltään mm. "race", "blues" "rhythm and blues", "soul" ja "black". Listalla on saattanut olla hyvinkin erilaista musiikkia. Esim. termi "rhythm and blues" on 40-luvulta asti ollut lähinnä yleisnimitys "mustalle musiikille". Esim. kun Marvin Gaye kuoli, niin _amerikkalaiset_ lehdet uutisoivat, että "rhythm and blues singer died", vaikka Euroopassa Gayea oli totuttu kutsumaan "soul-laulajaksi". Toki Billboardin listan nimen muuttuminen on aina ollut jonkinlainen heijastus yleisön muuttuneesta mausta/muutoksista musiikissa. 40-luvulla WWII:n jälkeen muotiin tulleiden sähköistettyjen bluesyhtyeiden saundi poikkesi aiemmasta bluesista sen verran, että Billboard muutti listansa nimen "rhythm and bluesiksi", kuten tuota musiikkia silloin kutsuttiin.

Olipas hieno analyysi - näin olen asian itsekin mieltänyt, mutta en ole osannut sitä noin järkevästi pukea sanoiksi. Onnistuit muutamassa rivissä tekstiä kiteyttämään ton koko homman: ei se oo oikeesti niin sekavaa, eikä kukaan oo ominut kenenkään nimiä tai genrejä :). Tollanen teksti pitäis FAQ:ttaa ja heti. Plop Plop.

Samainen termi "rhythm and blues" taas yhdistettiin 60-luvulla Euroopassa vahvasti Chicago-blues -tyyliseen soitantaan brittibändien kautta, jotka tutkailivat Billboard-lehdestä idoliensa levyjä "rhythm and blues" - myyntilistan alta. Samalla brittibändit kertoivat yleisölle soittavansa "rhythm and bluesia", jolloin termi yhdistettiin Euroopassa vahvasti juuri tällaiseen brittibändien soittamaan bluestyyliseen musisointiin.
 
Tämä keskustelu on nyt ikävästi kahdella samannimisellä threadilla eri alueilla, mutta itse olen siis eri mieltä siitä, että täytyy painottaa, että 60-luvulla tuotiin eurooppaan sekä rhythm'n'bluesia ja bluesia. Blues on bluesia, rhythm'n'blues oli sitä mustaa pop-musiikkia mikä ei ollut bluesia (kuten vaikka Ray Charlesin "Hit the Road Jack"). Samoilla levyillä näitä eri tyylejä usein oli, samoin kuin suomessa johonkin aikaan oli vaikka tangoa ja valssia usein samalla levyllä. Esimerkiksi Rollareiden levyttämä Muddy Watersin biisi "I want to be loved" on selvästi rhythm'n'bluesia. Eihän se kuulosta bluesilta ollenkaan. Semmoine chigago blues soitanta missä on semmoista blues-revittelyä soittimilla ja blues-laulua on kyllä ihan jotain muuta kuin "Hit the road jack" tai "I want to be loved" (vaikka joskus samat artistit pystyivät kumpaankin tyyliin)
 
Niin ja siis tietysti tuon musiikkityylin nimen lisäksi rhythm'n'blues oli yleisnimi mustan musiikin levylistoille, mutta nykyään tuossa yhteydessä on ehkä parasta käyttää lyhennettä R&B sekaannuksen välttämiseksi.

sub_zero: Blues on bluesia, rhythm'n'blues oli sitä mustaa pop-musiikkia mikä ei ollut bluesia
 
Mun mielestä sä oot vähän hakoteillä, kun koitat pitää "rhythm and bluesia" ja "bluesia" erillään toisistaan. Suosittelen lukemaan esimerkiksi alan perusteoksen
 
Arnold Shaw: Honkers And Shouters - The Golden Years of Rhythm & Blues (ISBN: 0-02-061760-7).
 
Samoin vaikkapa Charlie Gillettin "Sound of the City (revisited edition)" sisältää aina hyödyllistä tietoa bluespohjaisten musiikkityylien kehityksestä.

Mun mielestä sä oot vähän hakoteillä, kun koitat pitää "rhythm and bluesia" ja "bluesia" erillään toisistaan. Suosittelen lukemaan esimerkiksi alan perusteoksen
 
Minusta sä oot hakoteillä jos ajattelet että 'Five Long Years' ja 'Hit the Road Jack' edustaa samaa musiikintyyliä

Minusta sä oot hakoteillä jos ajattelet että 'Five Long Years' ja 'Hit the Road Jack' edustaa samaa musiikintyyliä
 
Täähän menee ihan naurettavaksi keskusteluksi. Jos sä et ole _suunnilleen_ samaa mieltä esim. näiden artikkeleiden vähintäänkin kohtalaisen hyvin laaditun sisällön kanssa, niin olet mielipiteinesi melkoisen yksin. Se taas on ihan sama mulle - mä en jaksa vängätä selvistä asioista.
 
http://wwwedu.oulu.fi/muko/lvakeva/afrohis/r&b.htm
 
http://wwwedu.oulu.fi/muko/lvakeva/afrohis/r&roll.htm

Tää on mielipide - ei fakta.Mun mielestä "rhythm" tutustui "bluesiin" toisen maailmansodan aikana ja liitto vahvistui ikuiseksi (?) sodan jälkeisinä vuosina.Sanomaa levitti tyypit kuten Big Joe Turner,Joe Brown,Wynonie Harris ja Ruth Brown.Näistä on aika hyvä lähteä juuria kaivelemaan.