Rock, pop, alternative ›

Jumalauta, tänään tipahti postiluukusta hartaasta odoteltu uusi The Quireboys veto, "Well Oiled". Tämä pappa tipahti kirjaimellisesti tuolilta. Bändi on kulkenut aika pitkän matkan sitten esikoislevyn, 1990 julkaistun "A Bit Of What You Fancy":n. Tyylikin on muuttunut rujommaksi, back-to-roots henkistä AITOA Rock And Rollia ! "Well Oiled" kuulostaa siltä miltä Rolling Stonesin pitäisi (tai olisi pitänyt esim. Sticky Fingersin aikoihin) kuulostaa ! Hel-ve-tin kovaa tavaraa, kuitenkin bändillä on pysynyt täysin oma saundi jonka vielä kruunaa Hra Spike Grayn ainutlaatuinen raspikurkku-vokaalit :)
 
Jostain luin että The Quireboysin musassa on aavistuksen liikaa Rollari-vaikutteita, mitenkähän näin voi olla - bändihän kuulostaa paremmalta kuin Stonesit kokonaisuutena ikinä ! *köh* Ettei tule revenneitä pelihousuja, tämä vain täysin omana mielipiteenä - mutta "Well Oiled" kestää kyllä tarkastelun esim. mihin tahansa Stones levyyn - ei yhtään täytebiisiä, ei yhtään heikkoa hetkeä vaan täyttä Rokkia alusta loppuun. Laittakaapa vaikka soimaan kakkosraita, "The Finer Stuff" - iisin tyylikkään aloittelun jälkeen riffitellään voimasoinnuilla, heti perään Makeilla kitarasoundeilla hieman AC/DC-tyyliin.
 
Ohoh, tulipas innostuttua - tämä levy nyt sattui pelastamaan minulle vuoden 2004 ! The Freakin' Best Rock And Roll The Planet Circa 2004 ! Eipä tarvi enää murehtia vaikkapa Kissin nykyistä jamaa, The Quireboys on tullut ja korjannut potin !
 
Jos joku muukin kuin minä sattuu omistamaan kyseisen lätyn, tai muuten olemaan vanha tuttu kuoropoikien kanssa, olisi kiva kuulla mielipiteitä :)
 
Ja yksi biisinäytekin löytyy;
 
http://www.quireboys.com/

Juu, yksi Quireboys-diggari ilmoittautuu. Tätä uutukaista en kylläkään ole vielä käsiini saanut, mutta helvetin kova bändi on kyseessä. Jopa käsittämättömän aliarvostettuna pitäisin. Spike Grayn ääni on kyllä aivan omaa luokkaansa. Niin muuten, uudessa Classic Rockissa on juttua Quireboysistä jos kiinnostaa tsekata.

kova levy kyllä on.. minä olen yhtyeeseen tutustunut vasta tämän levyn myötä, mutta kyllä toimii.

Juu, yksi Quireboys-diggari ilmoittautuu. Tätä uutukaista en kylläkään ole vielä käsiini saanut, mutta helvetin kova bändi on kyseessä. Jopa käsittämättömän aliarvostettuna pitäisin. Spike Grayn ääni on kyllä aivan omaa luokkaansa. Niin muuten, uudessa Classic Rockissa on juttua Quireboysistä jos kiinnostaa tsekata.
 
Suosittelen, ihan 24/7 soi meikäläisellä - edellinen "This Is Rock And Roll" oli hienoinen pettymys, mutta nyt on pojilla oikea suunta - vaikka hyvä levyhän tuo edellinenkin oli. Juu Classic Rock juttu oli hyvä, sain sen skannattuna frendiltä juuri. Tulisivatpa vaan joskus Suomenkin lähistölle esiintymään..
 
kova levy kyllä on.. minä olen yhtyeeseen tutustunut vasta tämän levyn myötä, mutta kyllä toimii.
 
Ehdottomasti kehotan hankkimaan ainakin myös 2 ekaa, "A Bit Of What You Fancy" ja "Bitter, Sweet & Twisted" - näistä jälkimmäinen oli allekirjoittaneen suosikki tähän päivään saakka, vaikka ilmeisesti kritiikki sitä on kovasti parjannutkin. Eka on suorempaa rock-osastoa, toisella on sitten kokeiltu sävellys- ja sanoitussiipiä vähän laajemmalti, tuotantoonkin hankittu herra Bob Rock. Taisi osaltaan vaikuttaa bändin 'pitkään kuivaan kauteen' tuo kakkoslevyn kehno menestys, sitä vaan kannattaa sitten kuunnella avoimin mielin (ja korvin) ;)
 
Toivottavasti ovat nyt pysyvästi takaisin tämän levyn myötä (jos koskaan ovat poissa olleetkaan), lainataan tähän että "Good To See Ya!"

Täältä löytyy yks Quireboysiin kilahtanut...uus levy rokkaa täysillä! Tuli ostettua lätty heti kun se ilmesty...Keikalle vaan bändi tännekkin päin maailmaa! Ja heti!!!

Jaaha, täytyypä tutustua. Kaveri joskus noita vanhempia levyjä soitellut.

Livenäkin on tullut nähtyä. Tavastialla joskus.....

Meikä diggaa ihan helevetisti. "Well Oiled" tosiaan on ihan uskomattoman kova albumi. Huh huh. Ihan itku silmässä sitä minäkin olen kaljapäissäni kotona huudattanut. Ja toimii loistavasti myös ilman kaljaakin.Eh.
 
Mulle kyllä tuo "This Is Rock n´Roll" toimi myös hyvin. Muutama balladimaisempi kappale ko.levyllä kyllä laski hieman pisteitä. Ja niinkuin tuossa Izzy Stradlin topicissa jo sanoin: tsekatkaa Classic Rock lehden uusin numero: iso juttu The Quireboysista.

No pertana, hienoa että bändi on vielä hengissä. Täytyypä hommata tuo uusi levy, LP:nä löytyy A bit of your fancy ja Live album. Tykkäsin pirusti tuolloin.

Hohoo, se on sitä rokkenroll-elämää.
 
Kuten myös se, että Spike kertoi yhteisellä kiertueella Aerosmithin Steven Tylerille, kuinka innokkaasti hän odottaa Sveitsiin pääsyä. Steven kohteliaasti valisti, että ollaan oltu Sveitsissä jo pari päivää...
 
Kun tuon Classic Rockin jutun luki, tuli hyvä fiilis. Siis on näitä reiluja rock-bändejä aina ollut ja tulee olemaan. Välillä se vaan unohtuu, kun muotijutuista sauhutaan.

Kuten myös se, että Spike kertoi yhteisellä kiertueella Aerosmithin Steven Tylerille, kuinka innokkaasti hän odottaa Sveitsiin pääsyä. Steven kohteliaasti valisti, että ollaan oltu Sveitsissä jo pari päivää...
 
Hehee!
 
Kun tuon Classic Rockin jutun luki, tuli hyvä fiilis. Siis on näitä reiluja rock-bändejä aina ollut ja tulee olemaan. Välillä se vaan unohtuu, kun muotijutuista sauhutaan.
 
Juuri näin.

Sainpa itsekin oikein tuon lehtiversion käsiini, ja tosiaan - jutusta jää kyllä hyvä fiilis :) Spiken loppuheitto asfalttimiehen hommista oli kyllä hauska (puuttui skannatusta jutusta) ja 'pakko' lainata tähän vielä artikkelin hieno lopetus;
 
But is it realistic for The Quireboys to keep on going even if they were to find themselves still stuck in the clubs, with the larger venues they filled in the past out of their reach?
 
"We play three-chord rock'n'roll," Spike shrugs. "Do you think we've got a fucking plan? We've blown fortunes, but we've done it in style. We're all about having fun."

Joo joo, olen kirjoittamassa vanhaan ketjuun.
 
Nappasin divarista puoli-ilmaiseksi tuon Quireboysin debyyttiälppärin mukaan, kun olen joskus kuullut sitä kehuttavan ihan hyväksi levyksi julkaisuajankohdan huomioonottaen. Ja hyvänen aika! Tämähän on vallan mainio. Enemmän kuin Stones tämä on Faces. Itse asiassa tämähän on ihan Faces. Jopa laulajaa myöten. Tämä voisi olla Faces -tribuuttibändi. Huonomminkin voisi esikuvan valita. Luulin kuulevani Guns'n'Roses -tyyppista heviä, mutta paljon juurevammasta tavarasta on kyse. Parempi niin.
 
Kun seuraavan kerran olen ihan naamat pyörähtää A bit of fancy takuuvarmasti soittimessa. Heko heko.
 
EDIT: Siis A bit of WHAT YOU fancy.

Joo joo, olen kirjoittamassa vanhaan ketjuun.
 
Nappasin divarista puoli-ilmaiseksi tuon Quireboysin debyyttiälppärin mukaan, kun olen joskus kuullut sitä kehuttavan ihan hyväksi levyksi julkaisuajankohdan huomioonottaen. Ja hyvänen aika! Tämähän on vallan mainio. Enemmän kuin Stones tämä on Faces. Itse asiassa tämähän on ihan Faces. Jopa laulajaa myöten. Tämä voisi olla Faces -tribuuttibändi. Huonomminkin voisi esikuvan valita. Luulin kuulevani Guns'n'Roses -tyyppista heviä, mutta paljon juurevammasta tavarasta on kyse. Parempi niin.
 
Kun seuraavan kerran olen ihan naamat pyörähtää A bit of fancy takuuvarmasti soittimessa. Heko heko.
 
Oikke!
 
Pitääkin pistää myöskin Quireboysia soittimeen.

A Bit Of What You Fancyn ostin kirppikseltä eurolla vähäsen aikaa sit mut en oo kerenny kuuntelemaan. Hey You biisi on kuitenkin tuttu eräältä kokoelmalevyltä. Varsin mieleen jäävä ralli.
 
Täytyskin kuunnella toi levy ku jaksais.

A Bit Of What You Fancy on kyllä loistava lätty, kunnon kapakkarokkia. Näköjään noilta tulee uusi sinkku joulukuun 19. päivä, Tears In Heaven. Eric Claptonia siis, kieltämättä hieman erikoinen sinkkuveto...

Tarvii laittaa hankintaan. Tuli muuten käytyä Tavastialla katsomassa bändiä aikoinaan.

Spike Grayn ääni on kyllä aivan omaa luokkaansa.
 
Lääkärit kuulemma meinaisi aikoinaan, että Spike ei pitkään tuolla laulutyylillä potki.
 
Hieno bändi tosiaan kyseessä ja varsinkin debyytti on soinut useat olotilat läpi. Sex Party illalla ja I Don´t Love You Anymore aamulla. Bitter - levy ei niin hyvä ole , vaikka muutamia hienoja biisejä sisältääkin.
 
Well Oiled on kyllä briljantti rokkilätty eikä bändi ole lannistunut laisinkaan.
 
Kannattaa tsekata myös Tylan ja Spiken yhteislevy. Hienoja biisejä.

Well Oiled on kyllä todella kova albumi. Tämä yhtye on ehdottomasti allekirjoittaneen Pitää Nähdä Livenä- listalla.