Bänditoiminta ›

Lavakartan ja kanavalistan tekemiseen menee pikkubändillä aikaa ehkä noin puoli tuntia, ei se liene liikaa vaadittu keneltäkään. Ja kun keikkapaikalle pitää joka tapauksessa pitää yhteyttä, niin samahan se on pistää sinne päin menemään.
 
Keneltä se on pois? Ei sitä kukaan ammattimies "brassailuna" pidä, sillähän vain yritetään tehdä siellä keikkapaikan päässä hommat helpommiksi ihmisille.
 
Jos sen lapun kyhääminen on ylitsepääsemätön ongelma jollekulle tai joku katsoo, että se ei kuulu asiaan, niin ok. Itse olen kyllä sitä mieltä, että vaikka kuinka olisi harrastelija, niin ei tuommoisen infopaketin olemassaolo haittaa yhtään, päinvastoin. Joskus voi tulla vastaan keikkapaikka, jossa se suorastaan vaaditaan ja onpahan mistä laittaa sitten. Eikä tarvitse olla edes kovin suuri festari ja kyllä festareita pääsevät vetämään nimettömämmätkin orkesterit. Kyllä meitin pikkuorkan lavakarttaa ja kanavalistaa kiiteltiin viime kesänä festarikeikalla, se säästi pirusti aikaa, kun tekniikan ihmiset saivat monitorit yms. laitettua valmiiksi ja päästiin suoraan itse asiaan.
 
Toki voihan sitä ihminen olla niin perusvittumainen, että haluaa tehdä toisten ihmisten työn aina mahdollisimman vaikeaksi. Joskus sitä lavakarttaa ei katsotakaan, mutta sitten tilanne on niin. Ei siitä nokkiinsa pidä ottaa.
 
Ja mielestäni asenne, jossa äänentoistosta vastaava kieltäytyy joustamasta tippaakaan tyyliin "nämä ovat kamat, te vedätte näillä eikä yritetäkään poikkeuksia", vaikka ennakkoon ilmoitettaisiin, on perseestä. Toki resurssien puitteissa pitää mennä, mutta jos vaikka tuommoinen isompi bändi kovalevyineen ilmoittaa etukäteen erikoisemmasta kanavien ja mikkien tarpeesta, niin ei kai siinä nyt äänimies saa perkele vieköön ruveta vinkumaan, että "muutkin vetävät näillä, ei tuommoisia kovalevyjä tarvitse".
 
En käsitä tuollaista asennetta. Vaikka kuinka olisi harrastelijatasolla, niin kyllä hommat pitää tehdä viimeisen päälle olemassaolevilla resursseilla. Eikä se esiintyjän tarpeiden täyttäminen ole mitään nöyristelyä tai esiintyjän puolelta tapahtuvaa kyykytystä, vaan yhteispeliä. Ei voi olla niin vaikeaa. Kyllä minä olen asiallinen tekniikasta vastaavia kohtaan, mutta oletan myös, että homma toimii toisinkinpäin. Samaa juttua siellä tehdään.

Tehkää ihmeessä lavakarttoja ja kamalistoja ja raidereita. Ei niistä haittaa ole. Joskus voi jopa olla jotain hyötyä.
 
Härmärokkiin ei tartte listaa tehdä. Mä soitan ja kysyn soittimet, kerron mitä löytyy backlinesta ja mitä löytyy backstagelta. Kerron myös bändille varatun 20min soittoon ja 5min vaihtoon. Bändien määrä sanelee aikataulut. Näin ollen backline on kiinteä koska aikaa muuhun säätämiseen ei ole.
 
Toki molemmin puolin lavaa on varattu paikka omalle styrkkarille. ei oo konsti eikä mikään siirtää mikkiä sen eteen. Vaihtoaikatauluun sopii myös rumpalin pedaalien vaihto ja pieni säätö rumpujen asentoihin. Oman syntikan voi myös nostaa stagella olevalle telineelle ja pukata piuhat kiinni.
 
Ei nämä pikkutapahtumat niin vaikeita ole. Pääasiahan on että bändit pääsee esiintymään. Ei näistä kannata tehdä yhtään vaikeampia.

Härmärokkiin ei tartte listaa tehdä. Mä soitan ja kysyn soittimet, kerron mitä löytyy backlinesta ja mitä löytyy backstagelta. Kerron myös bändille varatun 20min soittoon ja 5min vaihtoon. Bändien määrä sanelee aikataulut. Näin ollen backline on kiinteä koska aikaa muuhun säätämiseen ei ole.

 
Eli tässä tapauksessa se paperinen/sähköinen lavakartta ja kanavalista korvataan puhelinsoitolla ja henkilökohtaisella kontaktilla.
 
Se on jees, erittäin jees, jos sinulla on moiseen aikaa. Yleensä järjestäjät eivät vain vaivaudu/ehdi moista tekemään, silloin on hyvä laittaa infoa paperilla. Ei voi ainakaan vedota siihen, ettei tiennyt.
 
Tässä on nyt todennäköisesti tullut väärinkäsityksiä puolin ja toisin, mutta sellaista se on kun ei näe toisen naamaa ja kirjallinen ilmaisu on niin helppo ymmärtää väärin.
 
Kaikki puhuvat samaa asiaa, mutta eivät muista sanoa kaikkea.
 
Rauha maassa ja kaljaa mikserissä.

Anteeksi etukäteen kappalejaosta, iki-ihana notepad teki tepposet. Sorry...
 

 
Miksi joku tulis keikalle tälläisen sälän kans? Oletan ilmanmuuta että kama on miksattu valmiiksi ja voidaan stereoraitaa
 
pitkin välittää kokonaisuutena mikserin kautta sopivassa suhteessa muuhun touhuun.
 
Niinpä. Sä haluaisit tehdä sen noin. Mutta kun se ei menekään niin, että miten laitetoimittaja haluaa sen tehdä. Esimerkissä
 
oli kyse siitä, että kovalevyn kanavia voi hallita erikseen kun ne on erillään. Bändi X:n miksaaja haluaa siis hallita
 
kovalevyn jokaista kanavaa erikseen oman makunsa mukaan. Jonain iltana taustalaulut vaan joutuu laittaa hiljemmalle tms.
 
Mikserissä on olemassa kansainvälinen standardi mikä mihinkäkin menee.
 
Niinpä, mutta kun toiset haluaa toisin. Joillain tulee rumpujen jälkeen kiipparit, eikä basso. Sekin on kiva tietää etukäteen
 
vai? Jotkut aloittaa sillä laululla. Eikä siihen kanavajärjestykseen mitään kansainvälistä standardia ole. Tuo on vaan
 
sellainen yleinen käytäntö, että aloitetaan rummuista, bassosta ja kitaroista. Bändejä on muitakin. Jollain bändillä on
 
kahdet rätsilevysoittimet, neljä kanavaa kiippareita ja kaksi akustista ja rumpukone. Siitä voi laskea heti, että ahaa,
 
tarvitaan 12 kpl di-boxeja. Löytyykö sulta joka keikalla moinen määrä varastosta? Olis kiva tietää etukäteen.
 

 
Rockpiireissä ihanteena näyttää olevan että asiakas ei ole rockuskottava jos ei halua jotain mitä pitää lentokoneella hakea
 
jostain päin eurooppaa.
 
Tässä ei ole nyt kyse mistään takahuonevitsailusta vaan normaalista työnteosta. Asiakas haluaa ja sille toimitetaan. Jos ei
 
ole mitä toimittaa, neuvotellaan. Tää on niin arkipäiväista hommaa, että hohhoh. Ei liity korkeampaa taikuutta tai magiaa
 
sitten ollenkaan.
 
keskityttäis enemmän siihen miltä kuullostaa. Se on ala-arvoista tässä maassa vielä aivan liian pääsääntöisesti.
 
Siks näitä listoja laaditaan että sais homman kuulostamaan.
 
Bändin siis kannattaa ottaa selvää mitä kamaa paikan päältä löytyy.
 
Niin, tai jos tilaavat tavaraa, nii laittavat listan millaista siellä sopisi olla. Eli tekniikkaraiderin. Ei siinä tarvi
 
esittää mitään outoja vaatimuksia. Ja jos bändillä on paljon keikkaa, paljon keikkapaikkoa, niin ei sitä joka paikkaan jaksa
 
soittaa ja kysellä. Laittaa listat postiin(tai sähköpostiin nykyään), pyytää varmistusta listan saapumisesta, soittaa perään
 
jos sitä ei saa ja kun se on saatu onlupa olettaa, että asiat on kunnossa. Välillä soveltavin osin, mutta kumminkin.
 
On hieno on. Monessakos paikassa tuo toimii ja on pantu teidän toiveittenne mukaan? Näitä toivelistoja oon nähny muitakin.
 
Jokaisen uskottavan rockbändin on tuollainen tehtävä.
 
24ch tiski neljällä stereopaluulla. Mikit listan mukaan. Normaalit insertti/efektipaavot ja toimiva pa. Siinä se. Kaikki muu
 
tulee meiltä. Tarvittaessa ja yleensä tuodaan kaikki itse. Tuo lista on lähinnä festareille. Siitä kun vilkaisee, niin talon
 
monitorimies huomaa, ettei häntä tarvita kuin kytkemään tiski. Lavajätkä huomaa kerätä ylimääräiset mikit sivuun. Etupään
 
mies osaa kytkeä kompurat ja gatet valmiiksi(kaksi virveliä sekoittaa jos niistä ei tiedä) ja kaikki muukin on vaan
 
ilmoitettu yksityiskohtaisemmin kuin tuo lyhyt lausahdus.
 
Joka paikassa mihin se on tarvinnut lähettää se on luettu. Ja sit on soitettu takaisin, että mitäs tehdään tämän ja tämän
 
suhteen jos ei toimittajalla jotain ole. Haittaa siitä ei ole ollut kertaakaan. Ja mitään pelleilyn/brassailun makua tossa ei
 
ole. Pelkkää kylmää teknistä faktaa. Sitä voi sitten harrastaa catering-riderissa.:D
 
Kaikki on neuvoteltavissa. Joskus on viety itse koko etupää, että saadaan riittävä kanavamäärä. Joskus pärjäään pelkällä
 
monitoripäällä. Backline on mukana aina, ellei sitten paikalla ole muita artisteja, joiden kanssa sovitaan tuo yhteiskäyttö.
 
Mutta siitä infotaan erikseen.
 
Koita nyt ymmärtää, että tuo lista ei ole mitään brassailua. Se on vain tiedottamista siitä, mitä bändin tekninen toteutus
 
vaatii jos se tehdään niinkuin bändi haluaa.
 
Uskottavuuskysymys tuo ei ole. Mutta kyllä hatuttaa kun on houstina festarilla, jonka joka toinen bändi ei ole laittanut mit
 
ään infoa itsestään. Onko teknikoita? Millainen bändi? Mites monitorit? Valot? Kolmen vartin vaihdoilla mennään ja syödäkin
 
pitäisi jossain vaiheessa.
 
Silloin kun mennään omalla tekniikalla (miehet ja kalusto), niin aina. Joka kerta. Joskus joutuu soveltamaan, mutta meilläkin
 
on niin perusbändi, että tohon yleensä riittää normaaleilla, ammattimaisilla firmoilla rahkeet helposti. Ja jos ei jotian lö
 
ydy, tai kamat onkin laulukamatniin sitten mennään niillä. Ei meidän keikka vetämättä jää vaikkei paikalla olisikaan kaikkea.
 
Sillä mennään mitä on jos asiasta eiole kummemmin sovittu. Tuota lausetta sovelletaan varsinkin silloin kun ollaan jollain
 
kimppakeikkatyylisellä minifestarilla ja pa on mitä sattuu. Sit tehään vaan parhaamme sillä mitä on. Mut jos tilataan pa
 
noiden kriteereiden mukaan ja siitä kumminkin maksetaan kunnon hinta ja siellä ei ole mitä pitäis, niin se näkyy sitten
 
suoraan siinä mitä pa:sta maksetaan. Silloin saa ja pitää sanoa asiasta.
 
Jos on valmis sijoittamaan paljon vähistä penneistään siihen,että saa laadukastapalvelua haluamillaan vehkeillä, niin näin on
 
oltava. Muuten tulee sanomista kun pa pitää maksaa. Ja jos jotain on vaikka rikki tai muuten käyttökelvotonta, se joko
 
korvataan pa-toimittajan puolesta tai jos ollaan omine miehinemme matkassa paikassa x, vuokrataan paikallisesta firmasta
 
vastaava toimiva laite tavarantoimittajan laskuun. Yksinkertaista.
 
Sitä saa mitä tilaa, ainakin pitäs. Jos haluaa maksaa laadukkaista vehkeistä ja toteutuksesta, niin sitten siitä voi maksaa.
 
JOs haluaa/pitää toimia nollabudjetilla, niin sitten pitää. Niissä on eri pelisäännöt. Ja siitä voi sitten maksaa erikokoisia
 
summia. Klubisetti maksaa enemmän kuin pizzeriasetti. Sadan euron liksalla ei voi olettaa mahdottomia. Kun liksat nousee,
 
nousee myös esityksen teknisen toteutuksen taso TAI artistin lompsa paksuuntuu. Tietyn rajan jälkeen molemmat voivat
 
tapahtua.
 
Minä laitan mieluummin osan liksastani siihen, että saan vetää niin, että on mukavaa. Keikkaa on kumminkin sen verran vähän,
 
että ei sillä elä vaikka laittas joka ikisen penni taskuunsa. Mieluummin satsaa itse niihinkeikkoihin, että on mukava kiskoa
 
rokkia kun tietää, että kuulostaa ja näyttää hyvältä. Eikä käy liian raskaaksi. Itse pitää tehdä paljon ja teen sitä mielell
 
äni, mutta tiettyjä asioita ei voi itse tehdä.
 
Sata keikkaa, montako tällä periaatteella?
 
Ehkä kolme. Pyrimme siihen, että miksaaja on aina sama tai yksi niistä, joita luottomiehinä käytämme kun vakiomies ei pääse.
 
Aina mukanamme kulkee vähintään yksi oma mies. Näistäkin muutamasta kerrasta,joina olemmekäyttäneet ns. talonmiehiä kyseessä
 
on ollut ukot, jotka on tuttuja muuten, muttei meidän bändin puikoissa. Suomi on vaanniin pieni maa, että kaikki tuntee
 
kaikki. Yhden kerran ei saatu ketääntutuista, ei sitten millään. SOiteltiin ainakin kakstoista suomen ääniukkoa läpi. Lopuksi
 
mentiin nöyrinä paikalle, että anteeksi kun meillä ei nyt satu olemaan omaa äänimiestä. Talonmiehet tekivät sitten mitä
 
voivat.
 
Vaikka perusbändi ollaankin, niin ei sitä noin vaan soonista viidakkoa panna läjään yks kaks. Ei kukaan laita. Ei me mistään
 
pahimmasta päästä olla, mutta sen verran on kumminkin tavaraa, että jos ei sitä tunne, ei osaa kyllä yhäkkiä vetääkkään.
 
Pelkästään se,että bändissä on neljä laulajaa tekee hommasta tukalan. Sieltä tulee aika paljon rumpuja niistä mikseistä josei
 
yhtään tiedä,että koska niitä mikkejä voi pitää kiinni keikalla.
 
Kun näillä palstoilla kysellään lavakartan tarpeellisuudesta niin ei näiden miksaajat pääse valkkaamaan ja sanomaan että
 
mikä on kalusto. Keskitytään musaan.
 
Sillon niille soitetaan, että tämä on meidän kalusto, voiko vetää. Ei siinä ole kyse siitä, onko bändi iso vai pieni. Oikean
 
ammattilaisen pitää osata suhtautua samalla hartaudela bändiin, on kyse sitten Yö:stä tai The Ankeriaanhaarasta. Samalla
 
asialla kaikki ollaan kumminkin. Mä pyrin aina tekemään parhaani sillä tietämyksellä ja taidolla mikä mulla on. On siellä
 
lavalla sitten PMMP tai trio Kakofonia Nurmoosta. Ja mun kokemuksen mukaan niin yrittää tehdä muutkin. Joillain se kokemus
 
voi olla jo sellaista rutiinia, jota tehdään puoliksi kettuilemalla.
 
Ja jotkut on tottakai täysiä mulkvisteja, niinkun joka alalla. Mutta yhdessä toimitaan. Ympäri pyörii ja yhteen tullaan
 
kumminkin. Samoin jos oon itse silkkihanskakeikalla jossain. En mä silloin ala kettuilemaan jostain "miks täällä on tälläisä
 
lamppuja" -jutusta. Sillä mennään mitä on. Se sen paikan housti on kumminkin kohta jossain mun houstaamalla keikalla
 
silkkihanskamiehenä. Sit saa vaan saman kettuilun takas, se on siinä vaiheessa turha yrittää mitään ammatillista näyttöä
 
antaa kun henkilökohtainen kemia on valmiiksi ristissä.
 
Tuota basarin säätämistä ei voi käsittää maalaisjärjellä. Siinä kuvastuu se byrokraattien kolme kappaletta joka asiaa.
 
Tapansa kullakin.
 
Olkoon se siis suuri päämäärämme. Olla läsnä kuin ei äänentoistolaitteita olisikkaan.
 
Siksi mä näistämurehdin. Ettei tarvis murehtia ollenkaan. Voi keskittyä olennaiseen, eli väärinsoittamiseen kun muu puoli on
 
kunnossa.
 
Suurin osa Mnetinkin keskustelua koskettelee vermeitä. Miksaajat haluaa tietysti päteä kuin soittaja. Vain määrätynlaisilla
 
kamoilla voi vetää. Eli vain rolssilla voi ajaa. Kotona toki on mosse mutta se ei kuulu tähän.
 
Meidän miksaajan toivelista käsittää sen, mitä pidetään tavallaan tällä hetkellä standardina. PErushyvät, perustoimivat
 
vehkeet. That's it. Ja sillä on ne tarjota myös muille.
 
Puhun edelleen pienistä keikoista joilla pääasia on että bändi on päässyt stagelle. Niskalaukaukset ynnä muut
 
erikoisuudentavoittelijat on eri juttu. He toki ovat valmiita maksamaankin haluistaan. Rahalla saa ja hevosella pääsee.
 
kaikki muu on turhaa kohkaamista. Perusjutut kuntoon ja bändi pääsee esiintymään. Se vissiin kuitenkin on se pääasia.
 
Ja mä puhun sekä niistä pienistä, että isoista. Joku tossa sanoi, että miksei voi alusta asti hoitaa hommia ammattimaisesti
 
ja kunnolla. Mitä vikaa siinä on, että yrittää hoitaa hommansa hyvin. MUlla meni itsellä aika kauan aikaa opetella kaikki
 
shaisse,mistä nyt jauhan. Eikä ollut ketään opettamassa. Nykyään on näitä foorumeita ja netissä rajaton määrä tietoa, että
 
jos jostain haluaa ottaa selvää, niin onnistuu varmasti.
 
En mä tarkoita tällä sitä, että kaikkien pitää olla propropro. Ei. Pitää saada olla aloittelija. Aikansa. Aloittelijoita
 
kohdellaan aloittelijoina. Mun tapauksessa yritä olla kannustava ja joustava. Opettaa asioita tuputtamatta ja hermostumatta.
 
JOs ei tiedä, niin ei tiedä. Ei se tee tyhmää. Mut jos ei tiedä eikä haluakkaan tietää, silloin pysyy tyhmänä. Soittajan olis
 
vaan hyvä ottaa selkoa myös sen oman soittimensa ulkopuolisista asioista, että osaa siellä keikalla sitten säätää sen laina
 
jcm900:nsa ja saada siitä jotain järkevää ulos, mitä sinäkin Jami voit sitten toistaa pa:sta helposti ja vaivattomasti. Mä
 
pyrin siihen, että miksaajalla olis helppoa toimia sekä mun kanssa, että kaiken muunkin bändistä tulevan älämölön kanssa. En
 
mä huvikseen laittaanu ukkoja ostamaa korvamonitoreja myös itselleen. Soiton tarkkuus ja soittomukavuus parani. Eikä tuu enää
 
laulut lavalta niin saaterin kovaa, ettei meinaa pa:lla päästä päälle. Laulusoundi parani ulospäin kun lavalta ei tuu sitä
 
500 hertsin komoa enää. Sellaista se on, opettelua ja oppimista. Ja halua tehä hommat hyvin.
 
Toivotan kaikille jaksamista. Ei me Jami tavallaan hirveesti eri linjoilla olla, mutta just sen verran että tulee
 
keskustelua. Olkaa rohkeasti eri mieltä jos siltä tuntuu, se on täysin sallittua.
 
Ja nykikää hiasta jos näkyillään.

. Ei me Jami tavallaan hirveesti eri linjoilla olla,
 
Ei ollakkaan. Mun pitää vaan saada tuon kaiken hienon tekniikan keskellä yrittää tuoda esiin toistakin näkökantaa. Vermeet kun ei oo yhtään musikaalisia sinänsä. Monet hukkuu sinne kaman keskelle ja lopputulos on kuuntelijan kannalta surkea.
 
Muuten monet tanssibändit kuulostaa nykyään oikein hyvältä. Kamat on hyvin vaatimattomat rokkivaareihin verrattuna. Ei oo edes sitä miksaajaa jolle vois jotain raideria piirrellä. Että jotain on ehkä tuon tekniikan myötä menetetty.

Muuten monet tanssibändit kuulostaa nykyään oikein hyvältä. Kamat on hyvin vaatimattomat rokkivaareihin verrattuna.
 
Ihan totta juu. Mutta tota rock vs. tanssitouhua mä en lähde tän enepää sitten perkaamaan: Ja tämä on kärjistettyä.
 
Miksi ne kamat on vaatimattomat?
 
Tarpeet ja lähtökohta on niin erilaisia. Harvemmin tanssikeikalla tarvii lahkeiden lepattaa,kunhan vähän vipajaa niin hyvä. Kaikki mukavasti balanssiin ja tsup tsup. Sitten rokkibiisissä vähän "ärähdetään", että let's twist again. Tanssiessa pitää voida viihtyä ja vähän jutellakin.
 
Rokkikeikalla se lepatus kuuluu asiaan. Lahkeiden pitää lähes revetä. Jos meet tanssiriennoista ummikkona turistiksi Kotiteollisuuden keikalle niin huomaat eron. Siihen järkyttävän kovaan bassorumpusoundiin kiteytyy koko nykyajan rockmusiikki, tavallaan myös ikävä kyllä. Kapina on siltä osin vielä elossa, että vanhan liiton väki ei voi käsittää, et miks ihmeessä sen pitää tulla noin kovaa ja kuulostaa tuolta. Ja siksi kun sen vaan pitää. Ei voikkaan puhua nurkkapöydässä kun bändi soittaa. Kun tulee niin saatanallisen lujaa. Samoin kun tanssibändin pitää kuulostaa tietynlaiselta, pitää rokkiryhmänkin kuulostaa joltain. Yleensä aika erilaiselta.
 
Mä näin tossa yhden rokryhmän joka kuulosti radio novalta. Soittivat älyttömän hienosti,mutta se mutta. Ei rokbändi saa kuulostaa radio novalta. Sen pitää kuulostaa vähintään radio cityltä. Ja kun taas tanssiryhmän pitääkuulostaa siltä novalta. tai mieluummin iskelmäradiolta. Kohdeyleisö on eri.
 
Sama se on kun meet Kottarikeikalta tanssiravintolaan. On ihan vaikea olla kun on niin hiljaista. Ei tarvikkaan huutaa. Ja sit on olo kuin istuisit alasti torilla.
 
Paskakin soundi voi olla jonkun mielestä hyvä/paras. En mä itse esimerkiksi ymmärrä ollenkaan sitä death/trash/jotain metallimusiikkia mitä pikkujannut nykyään kuuntelee. Slipknotkn menee täysin yli ja jotkut fanittaa ihan hulluna. Mut sellaista se on. Mä ymmärrän sen miksi ne fanittaa vaikken siitä musiikista innostukaan. Korviaraastavaa meteliä se mun mielestä on. Jonkun mielestä mun bändin musa on sitä. Onneksi on valinnanvapaus. Kaikkea mistä ei tykkää voi inhota ihan vapaasti.
 
Kun oot nuori, sulle sanotaan, että mees nyt nappula sivuun siitä ku oot tiellä.
 
Kun tuut vanhaksi, sulle sanotaan, että mees nyt pappa sivuun siitä kun et enää ymmärrä.
 
Siinä välillä on iso harmaa alue. Toivon osuvani siihen kenttään joku päivä sillai, et ei kuulis noista lauseista kumpaakaan. :D
 
Kyse on periaatteessa kulttuurieroista sukupolvien ja ikäpolvien välillä. Niinkuin kaikki uudet asiat joita ei itsekkään ymmärrä. Lantiofarkutkin oli aluksi, että häh. Että pittääkö sitä puoli persettä näkyä, että on seksikäs. Mut kaikkeen tottuu, vissiin. Paitsi jäänpalaan peräsuolessa. Se kun kerkiää sulaa ennen ku siihen tottuu.

Mut kaikkeen tottuu, vissiin. Paitsi jäänpalaan peräsuolessa. Se kun kerkiää sulaa ennen ku siihen tottuu.
 
Pakko sanoa, paitsi jos on jääkone!

Spinal Tappihan eksyi pahasti matkalla lavalle jossainpäin usaa. Kyllä lavakartta on hyvä keksintö.

Kun tuut vanhaksi, sulle sanotaan, että mees nyt pappa sivuun siitä kun et enää ymmärrä..
 
Mä oon selkeesti tuos vaihees. hähähäh. Toki yritän kynsinhampain roikkua ajan henges mukana. Että kyllä mulle rokkitehot tuttuja on. Mun raja menee siinä että lähden pois kun alkaa sattua korvaan. Eli menee yli kipukynnyksen. Ja silloin lähtee jo nuoriakin. Että sattuu heilläkin.
 
Tein vuonna 1968 ekan keikkani. Siitä asti oon ollu tavalla tai toisella mukana, niin tanssi- kuin rokkitouhussakin. Oon nähny oikeastaan koko laitteitten kehittymisen kaaren. Ajattelen omahyväisesti että perspektiiviä jonkun verran olis asiaan. Että jonkintasoinen käsitys on termistä ammattimaisuus ja pro.
 
Kyllä laitteet mukavia on. Mulla on ittelläkin suhtmukavat klubikamat. Asia mistä en pidä ja joka saa mut aina näihin kamakeskusteluihin ottamaan osaa on laitteitten ylivalta. Nykytyylillä tulee korvattomia soittajia jotka ei itse osata pitää huolta balanssista eikä yhteissoitosta. Nyansseista puhumattakaan. Soundit on väännetty kotona yksin maailmojasyleileviksi ja kun korva ei sano mitään niin luullaan että se on bändissäkin hyvä.
 
Nykyään kun vähän toisella kymmenellä oleva jengi pääsee vetämään stadionkamoilla ja stagebalanssistakin on huolehtimas joku muu kuin soittaja niin miten heistä kehittyis soittajia? Komeita kamalistoja ja viimeisenpäälle lavakarttoja osataan kyllä väsätä. Se on ammattimaista ja pro.
 
Koitin tuossa vähän valottaa asiaa mistä mä oon huolestunu ja miksi vänkään näis kamakeskusteluis. Kohderyhmä näihin mun marinoihin on 15-20v porukka. Ne on mun sydäntä lähellä.
 
Jaarli ynnä muut pitkänlinjan kokeneet pro-bändit ei mua huolestuta. Pääsis vaan kuuntelemaan. En sitten viittiny Välipuistoonkaan tulla teinien keskelle seisomaan. Ne pian kattois että mikä ukko siinä toljottaa. Eihän se kuitenkaan tästä mitään ymmärrä. hähähäh.

Mikserissä on olemassa kansainvälinen standardi mikä mihinkäkin menee. Ja uskon miksaajien olevan myös lukutaitoisia.
Vai oikein standardi on. Missähän se on määritelty? Olenko tehnyt väärin laittaessani saxofonin kanavaan 16? Mikä on tenorisaxofonin standardoitu kanava?
 
Miksi siis asiasta pitää erikseen sopia?
Siksi.
 

 
Tuota seuraavaa en lainaa mutta sanon että meillä kaikilla varmasti on sama halu saada yleisö hurmokseen.
 
Paska keikka, hurmosta ei syntynyt. Ensi kerralla sitten. Oikeasti, ei minulla ole mitään tarvetta saada yleisöä hurmokseen. Minulla on tarve saada työni tehtyä. Voisin tulla joskus Jami hurmos-oppiin sinun keikallesi. Voisin pyytää pari kaverianikin mukaan. Myös he ansaitsevat elantonsa äänentoistoa tekemällä. Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta tuo hurmos-oppi, ihankuin herätysliike. Vai siitäkö onkin kysymys?

Oikeasti, ei minulla ole mitään tarvetta saada yleisöä hurmokseen. Minulla on tarve saada työni tehtyä.
 
Näin ollen uskon sua kiinnostavan enemmän lavakartat yms. kuin itse musiikki. Ajatella. Ja sitten soittaja on antanut sulle vallan päättää siitä miltä soittaja kuulostaa.

entäs tälläinen perustrio rummut-basso-kitara-laulu joka soittaa yleensä lainakamoilla, onko mitään järkeä tehdä lavakarttaa? kaikki mitä tarvitaan löytyy joka keikkapaikalta. mulla on kitaraan mallintava etuaste jonka voin lykätä kiinni mihin tahansa vahvariin tai vaikka suoraan mikseriin, kunhan sitä vain jostain itsekin kuulisi. basisti soittaa yhtälailla mihin tahansa ja rumpali on tottunut lainasettiin (omat pellit ja virveli luonnollisesti mukana)

Tehkää ihmeessä lavakarttoja ja kamalistoja ja raidereita. Ei niistä haittaa ole. Joskus voi jopa olla jotain hyötyä.
 
Härmärokkiin ei tartte listaa tehdä. Mä soitan ja kysyn soittimet, kerron mitä löytyy backlinesta ja mitä löytyy backstagelta. Kerron myös bändille varatun 20min soittoon ja 5min vaihtoon. Bändien määrä sanelee aikataulut. Näin ollen backline on kiinteä koska aikaa muuhun säätämiseen ei ole.
 
Toki molemmin puolin lavaa on varattu paikka omalle styrkkarille. ei oo konsti eikä mikään siirtää mikkiä sen eteen. Vaihtoaikatauluun sopii myös rumpalin pedaalien vaihto ja pieni säätö rumpujen asentoihin. Oman syntikan voi myös nostaa stagella olevalle telineelle ja pukata piuhat kiinni.
 
Ei nämä pikkutapahtumat niin vaikeita ole. Pääasiahan on että bändit pääsee esiintymään. Ei näistä kannata tehdä yhtään vaikeampia.
 
Joo. Eipä koskaan ole meillä mitenkään hirveitä lavakarttoja, vaikka orkesterissa on ollut alttoviulusta lähtien soittimia. Pärjätty silti on. Toisaalta olen soittanut noin palttiarallaa 300 keikkaa, eikä kukaan ole koskaan sellaista kysynytkään. No suurin osa omilla kamoilla pikku räkälöissä itse miksaten lavalta.
 
Pari seikkaa aiempien orkesterien kanssa on vain ollut kynnyskysymyksinä. Yhden aiemman bändin rumpalin vasen korva on kuuro. Eli siitä aina ilmoitimme jos muiden PA-kamoilla vedimme. Monitorit rumpalille oikealle puolelle.
 
Toinen tämän viimeisimmän orkesterin kanssa. Rumpali lyhytkasvuinen, ja pystyy soittamaan ainoastaan omilla rummuilla. Eli rumpujen vaihto pakollinen. Pyrittiin sitten sopimaan, että soitetaan ekana tai vikana. Jotenkin sujuvampaa niin.
 
Normaalitilanne on, että vedetään omilla kamoilla. Mulla on omat PA, jotka pikkukapakoihin riittää hyvin. Muuten yritetty aina pitää itse itsestä mahdollisimman pitkälle huolta. Eli vähintään omat DI-boksit mukana. Meidän multi-instrumentalistille järjestin pikkumikserin, josta saa yhdestä piuhasta pihalle ne kiipparit, ja sen viulun jne. Voi yrittää järjestää hommat mahdollisimman jouheviksi toimia, jos joskus sellainen "oikea" keikka tulee jossa on ihan miksaajakin. Siis muu kuin oma.
 
Sekavuus sikseen, mutta toistaiseksi ollaan tosiaan pärjätty mainitsemalla vain nämä aivan tärkeimmät asiat. Esim. pakollinen rumpujen vaihto. Ehkä jos homma olisi jonkun bändin kanssa edennyt vähän pitemmälle, niin noita karttojakin oltaisiin väsätty. Nyt tuntuu turhalta "Ameriikalta".
 
PS. En sitten erityisesti osoittanut tätä Jamille, vaan ihan yleistä pohdintaa. Tuosta oli vain hyvä lähteä.

Ja sitten soittaja on antanut sulle vallan päättää siitä miltä soittaja kuulostaa.
 
Huomaatsä Jami, tässähän se ero onkin. Kommentoimasi nimimerkin on bändi miksaajakseen palkannut kuulostaakseen siltä, miltä haluaa. Sun metodillasi taas roudausfirma päättää, miltä bändi kuulostaa ja varmaan myös miltä näyttää. Sun metodillasi siis tekniikka on tähti ja artisti statisti, joka tekniikan visiota toteuttaa.

Huomaatsä Jami.
 
Huomaan kyllä ettei sormusenkaan tavoite ole hurmos. Mutta jotenkin muuten se on ny seonnu lopullisesti. hähähähäh.

entäs tälläinen perustrio rummut-basso-kitara-laulu joka soittaa yleensä lainakamoilla, onko mitään järkeä tehdä lavakarttaa? kaikki mitä tarvitaan löytyy joka keikkapaikalta. mulla on kitaraan mallintava etuaste jonka voin lykätä kiinni mihin tahansa vahvariin tai vaikka suoraan mikseriin, kunhan sitä vain jostain itsekin kuulisi. basisti soittaa yhtälailla mihin tahansa ja rumpali on tottunut lainasettiin (omat pellit ja virveli luonnollisesti mukana)
 
Jos tosiaan teille sopii olla ihan missä vaan järjestyksessä lavalla ja kaikki kamat käy, niin mitäs sitä lavakarttaakaan tekemään. Siihen menee ainakin 2 minuuttia.
 
EDIT: Oho, tuo kuulosti nyt v**tuilulta, ja se ei ollut tarkoitus :)...pointti oli vaan, että jos tilanne on tuo kuin teillä, niin se lavakarttakaan ei voi olla mallia Jaarlit (jonne oli linkki tuossa aiemmin), jolloin se on nopea tehdä, sisältää lähinnä tiedon jannujen määrästä ja mitä kukin soittaa. Siitäkin voi jossain tilanteessa olla pieni hyöty, ja ikinä ei haittaa.
 
EDIT2: mulla on kitaraan mallintava etuaste jonka voin lykätä kiinni mihin tahansa vahvariin tai vaikka suoraan mikseriin, kunhan sitä vain jostain itsekin kuulisi.
 
Esim tämän takia voi joku tarvita etukäteen teistä tietoa. Soitatte lainakamoilla ja skittastyrkkariin ei saa tuota kiinni ja monitoreja ei ole (ihan yleistä pikkupaikoissa).

Eihän tuollaista vahvistinta ole olemassakaan. Jos siihen saa kitaran kiinni, siihen saa myös mallintavan etuasteen kiinni.
 
Niin, saahan sen esim ruuveilla, tarranauhalla tai sitten styrkkarin etusen kautta piuhalla kiinni, muttei välttämättä sillai kun olis tarkoitus (suoraan päätteeseen kulkematta etuasteen kautta).

Niin, saahan sen esim ruuveilla, tarranauhalla tai sitten styrkkarin etusen kautta piuhalla kiinni, muttei välttämättä sillai kun olis tarkoitus (suoraan päätteeseen kulkematta etuasteen kautta).
 
Niin, ja se styrkkarin etunen haittaa siinä miten? Senkun laittaa puhtaille soundeille. Tietty jos kaikesta välttämättä haluaa tehdä mahdollisimman vaikeaa, niin kyllähän sekin onnistuu. Helposti.
 
Hommat saa joko toimimaan, tai sitten niitten kanssa voi tapella aina. Itsehän sen valinnan tekee.

itse asiassa mielummin laitan sen mallintavani vahvistimen etusen läpi että saa vielä hienosäätää eq:ta kun vahvistin- ja kaappikohtaiset erot aina vaikuttavat saundiin, etenkin kun ruuvailen saundeja kotona kuulokkeilla.