| Aihe: Kenellä merkittävin esikoissinfonia? | |
|---|
 megatherium
27.07.2004 17:57:56 (muokattu 27.07.2004 19:17:31) | |
|
Kenen esikoissinfonia on mielestänne merkittävin milloinkaan sävelletty 1. sinfonia?
Esim. Brahmsin, Beethovenin, Tsaikovskin, Sibeliuksen, Schubertin, Brucknerin 00, Mahlerin jne.
Brucknerin 1. sinfonia taitaa olla numeroinniltaan jotakin 00, koskapa säveltäjä ei ollut tyytyväinen pariin harjoitustyönään valmistuneeseen sinfoniaansa.
Pari päivää sitten olin kyllä ihmeekseni vaikuttunut Schubertin 16-vuotiaana säveltämästä D-duuri sinfoniasta D 82 ja osittain haltioitunut musiikin kauneudesta samalla vakuuttuen siitä, että sen täytyy olla Beethovenin 30-vuotiaana säveltämää 1. sinfoniaa, jos ei musikinhistoriallisen asemansa tai sinfonis-teknisen rakenteensa, niin ainakin musiikin spontaanisuuden ja melodisen kauneutensa vuoksi, merkittävämpi teos.
Itse siis kallistuisin Mahlerin Titaanin, Sibeliuksen 1. ja Schubertin kannalle, varsinkin kun ottaa huomioon, sen tosiseikan, että Schubert sävelsi sinfoniansa soittavia tovereitaan ja itseään varten kotitarpeisiin ja kuuli esitettävän konviktikoulussa itsensä johtaman oppilasorkesterin soittamana koulun rehtorin Innocentius Langin nimipäivän kunniaksi, ja silti se on korkealuokkainen teos.
16-vuotias opettajakokelas Franz merkitsi ylpeänä partituuriin: "Finis et Fine. 28.10.1813"
Tsaikovski taasen kumma kyllä piti 1. sinfoniaasa, jonka nopean säveltämisen vuoksi menetti miltei järkensä, parhaanaan Pateettisen ohella.
Myös Rachmaninovin 1. sinfonia on vaikuttava teos, jonka 1. pianokonserton kanssa saama murskavastaanotto horjutti säveltäjän psyykkistä terveyttä niin, että tämä joutui turvautumaan psykoterapian apuun.
Musiikki on ylevämpää kuin kaikki viisaus, politiikka ja filosofia |
ajs
27.07.2004 19:14:18 | |
|
En osaa sanoa ehdotonta suosikkia, mutta tuo Mahlerin ykkönen on varmaankin yksi parhaimpia. Monimuotoinen, mutta eheä kokonaisuus.
"Mozart sentään sävelsi sinfoniansa loppuun asti sen sijaan että olisi jäänyt jotain kuppaa potemaan." -sub zero |
 sub zero
27.07.2004 19:46:49 (muokattu 27.07.2004 19:47:26) | |
|
Myös Rachmaninovin 1. sinfonia on vaikuttava teos, jonka 1. pianokonserton kanssa saama murskavastaanotto horjutti säveltäjän psyykkistä terveyttä niin, että tämä joutui turvautumaan psykoterapian apuun.
Glazunovhan säesti tuon sinfonian kantaesityksen kännissä, joten ei ihme että ei kuulostanut ihmisistä hyvältä. Välttämättä se murskavastaanotto ei suoraan horjuttanut terveyttä, vaan sitä seurannut ryyppyputki, mutta ihan sama.
Joka tapauksessa Shostakovichin ensimmäinen voisi olla yksi ehdokas. Se ainakin noteerataan suhteessa säveltäjän muuhun tuotantoon ehkä enemmän kuin kenenkään muun ensimmäinen sinfonia.
What's there to live for? Who needs the peace corps? |
megatherium
27.07.2004 19:58:45 (muokattu 27.07.2004 19:59:09) | |
|
Glazunovhan säesti tuon sinfonian kantaesityksen kännissä, joten ei ihme että ei kuulostanut ihmisistä hyvältä. Välttämättä se murskavastaanotto ei suoraan horjuttanut terveyttä, vaan sitä seurannut ryyppyputki, mutta ihan sama.
Joka tapauksessa Shostakovichin ensimmäinen voisi olla yksi ehdokas. Se ainakin noteerataan suhteessa säveltäjän muuhun tuotantoon ehkä enemmän kuin kenenkään muun ensimmäinen sinfonia.
Ei tiennyt että Rachmaninovinkin oli kova ryyppäämään. Tsaikovski sen sijaan omien päiväkirjamerkintöjensä mukaan saattoi olla "kännissä" kokonaisen päivänkin ellei peräti putki ollut pitempiaikaisempikin, kuten myös saattoi käydä, eikä säveltämisestä tullut mitään. Tsaikovski rakasti myös miltei naisellisesti kukkia ja Mozart oli hänen kotijumalansa. Brahmsin musiikkia hän vihasi. Hänen teoksensa vaan eivät milloinkaan saavuttaneet kuin enintään kohtalaista menestystä moskovassa, vaan sen sijaan hänet otettiin ruhtinaallisesti vastaan uudella mantereella Amerikassa, ja hän ihmetteli kuin hyvin ihmiset siellä tunsivat hänen musiikkiaan. Hän kuoli juotuaan keittämätöntä vettä sairastuttuaan sitä saamaansa kolera-bakteeriin, vaikka tämän veli kielsi ankarasti näin tekemästä. Oliko kyseessä itsemurha vai ei, en tiedä.
Musiikki on ylevämpää kuin kaikki viisaus, politiikka ja filosofia |
|
Vaikea sanoa... ehkä kallistun loppujen lopuksi Brahmsin ykkösen kannalle. Hän oli kuitenkin jo nelikymppinen päästäessään ensimmäisen sinfonian käsistään, enimmäkseen kovan paineen vuoksi; hänenhän odotettiin olevan Beethovenin tasaveroinen seuraaja sinfonisessa traditiossa. Teos on varmasti kypsempi ja rakenteellisesti eheämpi kuin monen muun nuorempana säveltämä "ykkönen". Mahlerin Titaanikin on kyllä tosi upea ja monimuotoinen teos.
Toisaalta moni vähemmän tunnettu säveltäjäkin on saanut suurta huomiota ja tunnustusta ensimmäisellä sinfoniallaan. Esim. Camille Saint-Saënsin 17-vuotiaana säveltämä Sinfonia Es-duuri kantaesitettiin "tuntemattoman saksalaisen säveltäjän" säveltämänä, ja se sai loistavat arvostelut. Kun selvisi, että teoksen luoja olikin nuori ranskalainen säveltäjänalku, ylistivät kollegat Saint-Saënsia "Ranskan Beethoveniksi" ja Ranskan musiikin tulevaisuuden hahmoksi. Siinä mielessä sekin on merkittävä sävellys, vaikkei nykyään kovin tunnettu enää olekaan.
"Eli,oletteko huomanneet orkesterissa soittaessanne eri stemmojen käyttäytymiseroja. Esim. sellistit notkuu ja lorvii siellä ja suurinpiirtein nukkuvat siinä pultissaan" -nammi, muusikoiden.net |
|
Ei tiennyt että Rachmaninovinkin oli kova ryyppäämään.
En tiedä kännäsikö se muulloin kuin masentuneena. Ja sehän ei ollut masentunut enää sen jälkeen kun pääsi jaloilleen jonkun psykiatrin ansiosta, jolle 2. pianokonsertto on omistettu.
Hän kuoli juotuaan keittämätöntä vettä sairastuttuaan sitä saamaansa kolera-bakteeriin, vaikka tämän veli kielsi ankarasti näin tekemästä. Oliko kyseessä itsemurha vai ei, en tiedä.
Myös murhaa on epäilty, joka liittyisi homoskandaaliin, jossa Tshaikovski oli mukana.
What's there to live for? Who needs the peace corps? |
|
Voisi muuten keskustella siitäkin, että kuka on säveltäjä on nuorimpana tehnyt jotain mahdollisimman hienoa.
Onko joku kuullut Mozartin ensimmäisen sinfonian?
What's there to live for? Who needs the peace corps? |
ajs
30.07.2004 16:15:15 | |
|
Voisi muuten keskustella siitäkin, että kuka on säveltäjä on nuorimpana tehnyt jotain mahdollisimman hienoa.
Mozarthan kerkesi jo kuollakin 35-vuotiaana.
"Mozart sentään sävelsi sinfoniansa loppuun asti sen sijaan että olisi jäänyt jotain kuppaa potemaan." -sub zero |
|
Koetteko, että ensimmäisen sinfonian taiteellista arvoa nostaa kovastikin se, että minkä ikäisenä se on sävelletty? (Tuntuu vaan olevan monien perusteluissa.) Eikö musiikin kannalta ole suhteellisen samantekevää minkä ikäisenä se on sävelletty? Tietysti ihmisen sävellystyyli muuttuu, kun ihminen vanhenee ja kokemus karttuu. Mutta itse en uskaltaisi väittää, että Stravinskyn kypsät vanhemmalla iällä tehdyt kappaleet olisivat välttämättä parempia teoksia kuin hänen nuoruuden aikaiset teoksensa (siitä huolimatta, että myöhemmin syntyneiden teosten tekninen taso on huikea).
Lisäksi jos ihminen on kyennyt valjastamaan taiteensa oman tunne-elemänsä tulkiksi (olipa korni ilmaisu) avautuu hänen nuoruuden aikaiset teoksensa kenties helpommin saman ikäiselle yleisölle, kuin monien säveltäjien viimeiset, monimutkaiset ja joskus katkeratkin tilitykset (jotka tosin usein ovat säveltäjän arvostetuimpia ja myös suurimpia teoksia). |
megatherium
04.08.2004 15:30:15 (muokattu 05.08.2004 20:01:47) | |
|
Voisi muuten keskustella siitäkin, että kuka on säveltäjä on nuorimpana tehnyt jotain mahdollisimman hienoa.
Onko joku kuullut Mozartin ensimmäisen sinfonian?
Kyllä ja varsin hyvin sen tunnenkin, KV 16, jonka hän sävelsi Lontoossa ollessaan 8-vuoden ikäinen. Gould pioti tuosta teoksesta enemmän sen barokkihyveidensä vuoksi kuin Mozartin g-mollisinfoniasta KV 550 ja se oli kuulemma myös ainoa teos, jonka hän oli koskaan johtanut, mikäli muistan oikein. Jtkut tutkijat epäilevät sen aitoutta ja olettavat säveltäksi isä-Leopoldia. mutta kyllä se Mozartia on, ja voi huomata hän vapautuvansa kankean alun jälkeen sivuteemassa uuden instrumentin käsittelyssään. Hitaan osan pääteema toistuu myöhemmin mm. Jupiter-sinfonian finaalissa käikein selvimmin kuuluvana teemana neljästä teemasta, joitka lopussa yhtyvät viisiääniseksi polyfoniseksi kudokseksi.
Ja Schumannin muutoin varsin kypsältä vaikuttava, mutta kypsässä iässä toki sävellettykin Kevätsinfonia opus 38, hajoaa kasaan siksi, että se on liiaksi Beethovenin orjallista jäjittelyä.
Musiikki on ylevämpää kuin kaikki viisaus, politiikka ja filosofia |
|
Koetteko, että ensimmäisen sinfonian taiteellista arvoa nostaa kovastikin se, että minkä ikäisenä se on sävelletty? (Tuntuu vaan olevan monien perusteluissa.)
Arvosta en ole puhunut mitään, mutta onhan siinä eroa että säveltääkö ensisinfoniansa kaksi- vai nelikymppisenä. Vai 8-vuotiaana, kuten Megatherium kertoi Mozartin tehneen. Jos Brahms esimerkiksi olisi säveltänyt omansa parikymppisenä, kiihkeimpään sturm und drang -aikaan, olisi se ollut takuulla täysin erilainen. Ei välttämättä sen huonompi kuin mitä se nyt on, mutta saavuttaahan säveltäjä ikänsä myötä yleensä myös kypsyyttä. Mutta säveltäjät ovat niin erilaisia; toiset säveltävät teoksensa hetken inspiraatiossa nuoresta pitäen, toisilla taas sävellyksen valmistuminen vaatii pitkääkin kypsyttelyä ja korjailua. Toiset säveltävät parhaat teoksensa uransa alkutaipaleella, toiset vasta myöhemmällä iällä. Eli ei iällä ole juuri mitään merkitystä. Tietysti jos 16-vuotias ja 40-vuotias säveltävät molemmat todella merkittävän teoksen, niin kyllä kai se nuorempi säveltäjä huomiota herättää enemmän, ja puhutaan, että "onpa merkittävä teos noin nuoren säveltämäksi". Mutta ei taiteen laatu lopulta ole kiinni sen tekijän iästä.
"Eli,oletteko huomanneet orkesterissa soittaessanne eri stemmojen käyttäytymiseroja. Esim. sellistit notkuu ja lorvii siellä ja suurinpiirtein nukkuvat siinä pultissaan" -nammi, muusikoiden.net |
|
En tiedä kännäsikö se muulloin kuin masentuneena. Ja sehän ei ollut masentunut enää sen jälkeen kun pääsi jaloilleen jonkun psykiatrin ansiosta, jolle 2. pianokonsertto on omistettu.
Ja eilen olin Liisa Pohjolan konsertissa jonka ohjelmassa luki Rahmaninovin kohdalla, että kun hän ei saanut toivomaansa paikkaa huippusävletäjänä, hän vaipui masennukseen ja turvautui hypnotisoijaan(?) ja vuonna 1900 sävelletty 2. pianokonsertto takasi hänelle paikan kuuluisana säveltäjänä. Tiedä nyt sitten oliko se psykiatri vai hypnotisoija..
"I only know that in the music itself I found out what the fingers had to do" -Vladimir Horowitz- |
|
Tiedä nyt sitten oliko se psykiatri vai hypnotisoija..
Hypnotisoijat on psykiatreja tai psykologeja
What's there to live for? Who needs the peace corps? |
|
En kyllä paljopa arvosta Prokofjevin klassista sinfoniaa, vaikka se onkin näppärä väärennös aidosta klassimista. Jättää jotenkin pinnallisen vaikutelman 18-vuotiaankin säveltämäksi.
Musiikki on ylevämpää kuin kaikki viisaus, politiikka ja filosofia |
|
En kyllä paljopa arvosta Prokofjevin klassista sinfoniaa, vaikka se onkin näppärä väärennös aidosta klassimista. Jättää jotenkin pinnallisen vaikutelman 18-vuotiaankin säveltämäksi.
Suomessahan muistaakseni Kalevi Aho sävelti sinfonian 18-vuotiaana. En kyllä ole tutustunut.
What's there to live for? Who needs the peace corps? |
|
Suomessahan muistaakseni Kalevi Aho sävelti sinfonian 18-vuotiaana. En kyllä ole tutustunut.
Prokofjev sävelsikin Klassisen sinfoniansa vasta 26-vuotiaana v. 1917.
Musiikki on ylevämpää kuin kaikki viisaus, politiikka ja filosofia |
|
Eräs kiintoisa esikissinfonia on Myös Berwaldin sinfonia n:o 1, jonka aion kuunnella tänään, mikäli muistan.
Musiikki on ylevämpää kuin kaikki viisaus, politiikka ja filosofia |
|
Heikki Suolahden Sinfonia Piccolakin on ihan merkittävä nuoren miehen sävellys, vaikka suomalaisen romantiikan tyypillisimmät "kliseet" (no, sanotaan kauniimmin: vaikutteet) siinä vielä vahvasti kuuluvatkin. Harmi ettei hän saanut elää kauemmin; Suolahdesta olisi varmasti tullut mielenkiintoinen musiikkipersoona.
"Eli,oletteko huomanneet orkesterissa soittaessanne eri stemmojen käyttäytymiseroja. Esim. sellistit notkuu ja lorvii siellä ja suurinpiirtein nukkuvat siinä pultissaan" -nammi, muusikoiden.net |
|
Ääneni menee Brahmsille, jonka ensimmäinen on tarpeeksi järeä kokonaisuus verrattuna monen muun säveltäjän kypsimpiinkin teoksiin. Schubertista pidän myös, mutta nostaisin esiin paremminkin hänen toisen sinfoniansa, jonka laajaan avausosaan ja finaaliin on ladattu hurjasti energiaa ja mm. toiseen osaan suloutta. Venäläisistä Rahmaninovin ensimmäinen sinfonia on kovaa valuuttaa sentimentaalisine kliimakseineen. |
sub zero
03.10.2009 18:27:50 (muokattu 03.10.2009 18:28:07) | |
|
sub zero: Voisi muuten keskustella siitäkin, että kuka on säveltäjä on nuorimpana tehnyt jotain mahdollisimman hienoa.
Nyt vuosia myöhemmin tiedän, että nuorimpana sävelletty taidemusiikin "kaanoniin" päätynyt teos on kaiketi Mendelssohnin 16-vuotiaana luoma Oktetti jousille
mr. finland, walk on by, your ideapark dream.
mr. finland, walk on by, your alko store supreme |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
