Bassot ›

Pakko sanoa, että ehdottomasti Music Man Bongo!

Pakko sanoa, että ehdottomasti Music Man Bongo!
 
Häähähä! Joo, meni vissii BMW:n muotoilijoiden kanssa Musarilla hommat päin persettä. Nimittäin sehän näytää vessanpöntön rinkulalta koko soitin...
 
Tosin se Warvickin goottihenkinen ritsa on ihan kauhee kans. Samoin monet ESP:n mallit kans.

God had a bad day so he decided to create Ibanez EDA-series.
http://www.ibanez.co.jp/world/products/eb/page/EDA900NMS.html
 
Myös nämä amerikkalaisten suosimat Conklinit ja muut kielihirvitykset ovat vähän outoja... Joskus.

Kyllä Bongolla soittaisin ihan mielelläni, varsinkin kun kuulemma tuplahumpparimalli nelikaistaisella EQlla kuulostaa varsin nohevalta.
 
Ei se ruma ole, ainoastaan "visuaalisesti haasteellinen" :/

Tosin se Warvickin goottihenkinen ritsa on ihan kauhee kans. Samoin monet ESP:n mallit kans.
 
TRUE. Espit on kyllä.. EI!!!!

Ei se ruma ole, ainoastaan "visuaalisesti haasteellinen" :/
 
Kerran heräsin aamulla ja vieressä oleva rouvakin oli sitten "visuaalisesti haasteellinen"...itse asiassa yllättävänkin monena aamuna.

Kerran heräsin aamulla ja vieressä oleva rouvakin oli sitten "visuaalisesti haasteellinen"...itse asiassa yllättävänkin monena aamuna.
 
Mää näen aina peiliin katsoessa visuaalisesti haasteellisen karvanaaman.

Mutta oikeasti rumin sajavalmisteinen basso on Gibson SG bass.

Mutta oikeasti rumin sajavalmisteinen basso on Gibson SG bass.
 
Gibsonillahan oli joskus 80-luvun alussa joku bassomalli, jonka suunnittelijan ainoa työväline oli ollut viivotin ja 90 asteen kulmaviivain. Vehkeessä ei ollut mitään muuta kuin suoria kulmia. Ei kauhean kaunis, eikä edes sillai elegantti kuin Gretschin Bo Diddley -kitarat.

Eikös Epillä ole muuten melkoinen hirvitys, jonkinlainen goottiviritys SG-bassosta taaksepäin sojottavilla sarvilla ja peltipleksillä :)

Mutta oikeasti rumin sajavalmisteinen basso on Gibson SG bass.
 
Jollain perverssillä tavalla minä pidän noista. Tarkotus olis tollanen ostaakkin..

Mutta oikeasti rumin sajavalmisteinen basso on Gibson SG bass.
 
Moista vehjettä ei ole.. tarkoitat varmaankin EB-0, EB-3 ja uudemmman mallista EB-6:sta.. Niitä paksummalla SG:n rungolla olevia. Makuasia tämä on, meidän basistilla on ollu vuosia EB-3...
Jaa nin, olihan noita sitte vähän ohuemmalla rungolla, numero-sarjankin bassoina, nimittäin 400, 450 ja muutama muukin. Tuo suorakulmabasso, se oli muistaakseni 20-20 mallinimeltään, futuristinen oli se..
Mutta pitkältihän nää on ns. makuasioita.. :)

Näyttäisi vahvasti siltä, että jos moista vehjettä ei ole, niin kanssani tämän erheellisen kuvitelman tuon basson olemassaolosta jakaa moni muukin. Googleen kun kirjoittaa "Gibson sg bass" niin sieltähän tuota virheellistä tietoa tulee ruudun täydeltä.
 
Sen mallin virallinen nimitys on EB, ensimmäisenä kyseisestä mallista valmistettu versiota EB-0. Sittemin myös muita versioita, kuten täältä http://www.gibsonbass.com/basses.php näkyy. Ilmeisesti ihmiset on vaan alkanu käyttää nimitystä "SG bass" sen basson muodon takia. Eikä muuten oo ollenkaan rumia noi!
 
Tää on kyl aika jännä vehe: http://www.gibsonbass.com/RDartist.php

God had a bad day so he decided to create Ibanez EDA-series.
http://www.ibanez.co.jp/world/products/eb/page/EDA900NMS.html
 
Myös nämä amerikkalaisten suosimat Conklinit ja muut kielihirvitykset ovat vähän outoja... Joskus.
 
Tolle pisteet.... Hirveä...

Tää on kyl aika jännä vehe: http://www.gibsonbass.com/RDartist.php
 
Tulee katteltua aina välillä... http://www.lehmo.com/augustrock/ar3/passion.htm

Tulee katteltua aina välillä... http://www.lehmo.com/augustrock/ar3/passion.htm
 
Fox, oliskos sulla tietoa sen mainitsemani kulmikkaan Gibsonin mallinimestä? Ilmeisesti jokseenkin samaa ikäluokkaa kuin ei-erityisen-kaunis-sekään Gibson Corvus -kitara (80-luvun alku, noin), malli toi vähän mieleen Steinbergerit, vaikka tässä olikin (kapea ja kulmikas) lapa sekä kulmikas, kapea, kaulan suuntainen yläsarvi, ja soitin oli muutenkin "tavallisen" basson kokoinen.
 
Ai niin, Rolandin samoin 80-luvun alkupuolella valmistama bassokitara ei ollut sekään kaunis. Yläsarvi jatkui tukikaarena lapaan asti - mikä oli kaulan lujuuden kannalta oiva ratkaisu, mutta estetiikan kannalta ei.

Fox, oliskos sulla tietoa sen mainitsemani kulmikkaan Gibsonin mallinimestä? Ilmeisesti jokseenkin samaa ikäluokkaa kuin ei-erityisen-kaunis-sekään Gibson Corvus -kitara (80-luvun alku, noin), malli toi vähän mieleen Steinbergerit, vaikka tässä olikin (kapea ja kulmikas) lapa sekä kulmikas, kapea, kaulan suuntainen yläsarvi, ja soitin oli muutenkin "tavallisen" basson kokoinen.
 
Juups, kyllä mä tuon basson muistan, ja yllä epäilin että mallinimi olis ollu 20-20 mutta mä koitan tässä varmistaa, illan mittaan. Eipäs se Steinberger niin kaukaa haettu ole, konsernissa oli sekin...
Mutta varmistan, ja koitan jopa saada jotain speksiä...
 
Ai niin, Rolandin samoin 80-luvun alkupuolella valmistama bassokitara ei ollut sekään kaunis. Yläsarvi jatkui tukikaarena lapaan asti - mikä oli kaulan lujuuden kannalta oiva ratkaisu, mutta estetiikan kannalta ei.
 
Tuosta on hämäriä muistikuvia, oliko siitä kitaramallikin??

Tuosta on hämäriä muistikuvia, oliko siitä kitaramallikin??
 
Oli, joo. Kitarassahan oli vakiona heksamikkikin Rolandin esi-midi-synaa varten, bassossa ei moista viritystä tainnut olla.
 
Eikun itseasiassa oli, löytyi nimittäin kuva: http://www.steinbergerworld.com/images/g-77.jpg
 
Muinainen hyvänpäiväntuttu hommasi tuollaisen ja veisti alkuperäisen lankun tilalle oman, suunnilleen presarin mallisen, jonka yläsarvesta se tukivarsi lähti. Oli vähän nätimpi.

Kyllähän Parkeritkin on aika saatanan rumia. Lisäksi kaikki Warwickit, joissa on se kullin näköinen yläsakara.