Yleistä keskustelua musiikista ›

Terve.
 
Olis tällanen asenteenmuutos-ehdotus kaikille nykymusiikin huonosta tolasta ahdistuneille (allekirjoittanut mukaanlukien):
 
Kelatkaa matkailua, lomareissuja ym. Juntit paahtaa chartereilla edestakaisin Espanjan aurinkorannoille tai tosi eksotiikan hakuisena Pattayalle viikoksi löhöämään ja äkkiä takaisin tsiigailemaan valokuvia. Kaikki oikeasti hyvät mestat on sellasia mitkä täytyy itse löytää ja siellä ei käy kukaan muu. Siksipä ne onkin vielä hyviä mestoja; saa olla rauhassa eikä tarvi syödä lihapullia... eli ei pidä sotkea musaa ja menestystä keskenään. Kai.

1. Siinä mies ensinnäkin puhelee siitä, ettei ikinä tulisi kuuluisaksi, jos aloittelisi nyt uraansa.
2. Hänen mukaansa nyt on kaikilla niin kova kiire, bändejä tulee julkisuuteen, kestävät pari vuotta ja katoavat.
3. Knopflerin mukaan isojen levy-yhtiöiden ahdinko heijastuu koko alaan.
4. .. harmittelee nykyisiä radioiden soittolistoja ja sanoo, että kuluttajat eivät enää kauaa sulata nykymeininkiä.
 
1. Varmasti pitää paikkansa. Musa bisneksissä mennään kiihtyvällä tahdilla siihen idioottimaiseen suuntaan että taiteilijan pitää olla jo alle kaksikymppisenä täysin valmis ja kykyjensä huipulla. Yli kolmekymppinen ei muka kykene luomaan mitään. Ja syy on siinä että levy yhtiöt olettavat maksukykyisen ja ostohalukkaan porukan löytyvän siitä samasta ikäryhmästä. Raha puhuu ja markkinointi sedät häärää.
 
2. Just näin. Jos taloudelliset edellytykset eivät täyty niin kenkää. Suuri maailman luokan tähti joka myy neljä miljoonaa levyä odotetun kymmenen miljoonan sijasta ei ole enään hyvä tuote joten menköön menojaan ;)
 
3. Kyllä ne sulattaa koska suuri osa kuuntelijoista on ehdollistettu pulla mössö musiikille.

No niin täytyykin kohta tilata netistä musiikkinsa.
Musiikkityyli: rock
Kappaleen pituus:3,0756min
Esittäjä:Mies
Ikähaitari:25-30v
Vaatteet:Cowboy-asu
Kait se nettiin siirtyy musiikin hakeminen,kun suuret levy-yhtiöt
pudottaa kustannuksiaan ja pienet levy-yhtiöt ei pysty kilpailemaan
vrt.Nokian kännyköiden hinnanalennukset.
Ei ne isot mihinkään kaadu,korkeintaan fuusioituu ja sitten on pari suurta levyfirmaa BMG-EMI.

"Hyvälle" musiikille käy, tai on käynyt tai on käymässä, niinkuin korimaiselle maataloudelle. Rokkareita ei maatalous kiinnosta eikä maatilallisia rokki. Paitsi ehkä Rehupiitleseitä.
 
Ilmiö ei siis ilmiönä ole uusi. Eikös ne Idolssitkin laula että "tuulet puhaltaa".

Itse ennustan Knopflerin loppua;)

Terve
 
...Hesarissa taloussivulla on pieni Mark Knopflerin haastattelu. Siinä mies ensinnäkin puhelee siitä, ettei ikinä tulisi kuuluisaksi, jos aloittelisi nyt uraansa.
 
Tästä rohkenen kyllä olla aivan eri mieltä herra Knopflerin kanssa. Miehellä on niin hienoja biisejä plakkarissa, että väistämättä olisivat löytäneet tiensä myös tämän päivän "massamarkkinoille."

Mun käsittääkseni levyjenmyyntiluvut ovat aika kovaa luokkaa... siis näillä "yhden hitin" ihemeillä. Kertakäyttömusiikki on kai tullut jäädäkseen.
 
Nykyisin ei oikeastaan muita tulekaan kuin näitä yhden hitin tai levyn ihmeita. Artistit ja bändit jotka menestyvät pidempään ovat nykyään harvassa. Ja mun mielestäni Knopfler on oikeassa kun hän sanoo ettei menestyisi jos olisi nyt tulossa pinnalle. Sillä nykyään ulkonäkö on laitettu musiikillisten ansioiden edelle, valitettavasti. Ei nykyisin enää levy-yhtiöön otettaisi artistia joka kaljuuntuisi nuorena niin kuin Knopfler, vaikka olisi kuinka taitava ja lahjakas biisintekijä. Ulkonäkö vaikuttaisi liikaa. Siinä missä ennen Led Zeppelin, Dire Straits, Black Sabbath ja kumppanit menestyivät musiikillaan, nykyään artistit menestyvät olemalla joka päivä lööpeissä.

Totta on, että nykyään kaikki fuusioituu, ja yhtiöt toimivat yhä useammassa maailmankolkassa ja useammalla alalla yhtä aikaa. Media-alalla(johon musiikkikin lukeutuu) toimitaan lähes kaavamaisesti, formulaan istutetaan aina yksi artisti kerrallaan.
 
Siitä ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, kauanko näin tulee olemaan. Trendit eivät koskaan kestä ikuisesti, ja nykyisen asiantilan tulevaisuuden kannalta on olemassa monia potentiaalisia akilleen kantapäitä, joista monet liittyvät teknologian kehitykseen. Ajatelkaapa vaikka tilannetta, jossa maksat luottokortilla tietyn summan, jonka jälkeen pääset lataamaan netistä levyllisen musiikkia ja printtaat kansivihon kotikoneellasi. Tässä prosessissa levy-yhtiöllä on aika pieni rooli.
 
Ja toiseksi voi käydä yksinkertaisesti niin, että suuryritykset yksinkertaisesti lakkaavat menestymästä. Syynä voivat olla kuluttajien muuttuneet mieltymykset tai heilahtelut talouselämän kentässä. Entä jos kuluttajat yhtäkkiä alkavatkin vaatia enemmän, suuressa mittakaavassa? Tai entä jos tulee suuri lama? On monia tekijöitä, joiden takia on mahdollista, että koko bisneskenttä kääntyy täysin päälaelleen ja Knopflerin ennustus toteutuu. Kuten jo sanoin: mikään ei ole ikuista. Ja ennemmin isot firmat kuolevat pois, kuin itse musiikki.
 
P.S. kun näin otsikon ensi kertaa, oli ensimmäinen, harkitsematon ajatukseni "kunpa niin kävisi". Mitä se kertoo minusta?

Tulikin tässä mieleen, että eihän tässä vaakalaudalla ole kuin väliinputoajat, eli hyvää musiikkia tekevät, jotka haluavat paistatella julkisuudessa. Kyllä hyvää musiikkia aina ja tulevaisuudessakin tehdään, mutta ei sitä kannata massamarkkinoilta etsiä. Kunhan vain tietää mistä etsiä niin aina löytyy yhtä hyvää musiikkia kuin millä vuosikymmenellä tahansa.

Oliko niitä yhden hitin ihmeitä ennen sitten vähemmän? En usko. Joka vuosikymmeneltä jää ne muutamat legendabändit ja loput unohdetaan ja jäävät vain marginaaliryhmien diggaamiksi. Kyllä 60-luvullakin oli varmaan ihmisiä joiden mielestä Beatles oli täyttä shaibaa, joka varmasti unohdetaan pian.
 
Mä taas epäilen, että superbändien aika on ohi. Ei 90- tai 2000-luvulla tullut semmoisia bändejä jotka voisivat täyttää stadioneita vielä vuosikymmenien päästä niinkuin Springsteen, Rollarit, U2 tai Metallica. Ja kyllä tästä saa syyttää nimenomaan mediaa ja levy-yhtiöitä. Tai sitten ihmisten kyky luoda musiikkia on romahtanut nykysukupolven aikana...

Mä taas epäilen, että superbändien aika on ohi. Ei 90- tai 2000-luvulla tullut semmoisia bändejä jotka voisivat täyttää stadioneita vielä vuosikymmenien päästä niinkuin Springsteen, Rollarit, U2 tai Metallica. Ja kyllä tästä saa syyttää nimenomaan mediaa ja levy-yhtiöitä. Tai sitten ihmisten kyky luoda musiikkia on romahtanut nykysukupolven aikana...
 
Tai ehkä nykyajan superbändi on Linkin Park. Tiedän, että kuulostaa hullulta ja vastaan saa väittää.
 
Pointtini on kuitenkin kutakuinkin tämä: Linkin Parkin on todella suosittu. Monet nuoret kuuntelevat Linkin Parkia. Monet näistä nuorista saattavat innostua soittamaan musiikkia Linkin Parkin takia. Tulevaisuudessa näistä muusikoista muodostuu bändejä, jotka nousevat tähteyteen ja ilmoittavat vaikuttajikseen "Linkin Parkin". Ei mielestäni osu kovin kauas esim. Led Zeppelinistä, joka oli suuri hitti, vaikka arvostelijat eivät tykänneet. Samalla tavalla mainstreamin pioneereja molemmat bändit, olematta kuitenkaan se ensimmäinen bändi genressään.
 
Myönnetään, että nykyään markkinointi on astetta rajumpaa ja musiikkimaailma on raaempi eikä menestystä voi saavuttaa omilla ansioilla. Silti voi olla, siis VOI OLLA, että halusimmepa tai emme, Linkin Park (tai joku muu vastaava) on SE juttu tuleville muusikoille.
 
Ei tarvi vetää hernettä nenään Led Zeppelin -vertauksen vuoksi. En täysin tosissani ole, mutta onpahan yksi kauhukuva lisää tulevaisuuden varalle...
 
Ottakaa kantaa.

Mä taas epäilen, että superbändien aika on ohi. Ei 90- tai 2000-luvulla tullut semmoisia bändejä jotka voisivat täyttää stadioneita vielä vuosikymmenien päästä niinkuin Springsteen, Rollarit, U2 tai Metallica. Ja kyllä tästä saa syyttää nimenomaan mediaa ja levy-yhtiöitä. Tai sitten ihmisten kyky luoda musiikkia on romahtanut nykysukupolven aikana...
 
Eiköhän 10-20 vuoden päästä tältäkin vuosikymmeneltä joku legendabändi muisteta. Olihan 90-luvullakin Nirvana, jolla oli valtava vaikutus siihen, millaista musiikki on nykyään. Vaikea usko että nyt yhtäkkiä olisi kestävä musiikki loppunut maailmasta.

Suurten yrityksien ongelma on se, että ajan myötä ne tulevat jäykiksi eivätkä kykene reagoimaan tarpeeksi nopeasti mihinkään. Tällöin alkaa yleensä niiden alamäki, jota ne joskus yrittävät tasapainottaa ostamalla innovatiivisia pieniä yrityksiä, jolloin emoyhtiö taaskin kasvaa. Innovatiiviset tekijät taas menettävät helposti luovuutensa kun kaikki on jo saavutettu ja rahaa on taskussa pienen maan budjettia vastaava summa.

Toinen mun mielestä erittäin tärkeä juttu on se, että kuka oikeasti tarvitsee levy-yhtiöitä tulevaisuudessa. Levy-yhtiöthän perustettiin aikanaan tarpeeseen, koska muuta mahdollisuutta musiikin levittämiseen ei ollut. Nyt tilanne on jo aivan erilainen ja yhtiöt joutuvat keksimään tarpeellisuutensa uudestaan. Onko tulevaisuudessa tarvetta levy-yhtiöille? Tässä on jo pitkään ollut lopun alun fiilikset entisenlaiselle musabisnekselle.

Tuumailin tässä...
 
Tavallinen maan matonen on muuttanut pikkuhiljaa ajan käyttöänsä, joko omasta tahdostansa tai ympäröivän oravanpyörän mukana. Länsimainen yhteiskunta ympäripyöreästi sanottuna on jostain syystä muka niin hektinen; Matti tai Maija matonen ei enää älyä ajatella omalla rusinallaan sen vertaa, että istuisi perseelleen jokaisena päivänä ja keskittyisi oikeasti yhteen asiaan kerrallaan.
 
Sitä on muka niin monenlaista asiaa, mitä pitäisi saada tehtyä päivän aikana; ettei vaan jää saamatta jotain mitä muilla on.
 
Tästä hieman kärjistetystä liirumlaarumista voidaankin siirtyä päätelmään, että matoset ovat laiskuuttaan hyväksyneet itselleen kertakäyttöisen pika-heti-mulle-nyt -mentaliteetin, joka heijastelee peruselämiseen, kuin vaikkapa musiikkiin; kulttuuriin ylipäätänsä.
 
Siinä kun suhaillaan autolla paikasta toiseen, tai tehdään virka-aikatyötä, suihkitaan edes ja takas...kaikki mikä sopii siihen pirtaan, esim. radiokanavien suoltama hittiparaati, leffat jne. sulautuu matosen korvissa esilämmitetyksi pötköksi, joka on helppo sulattaa.
 
Kertapyyhkäisyllä saadaan ylijäämät pyyhkäistyä pois ja taas vastaanotin terävänä voidaan suhata toinen päivä, viikko ja kuukausi jne. eteenpäin matosen elämässä.
 
Tätä pyörää ruokkii ansiokkaasti tekninen ympäristö, joka tunkee joka paikassa matosen maailmaan. Voi jee kun sitä pitäisi osata nyt sitten hyödyntää joka ikinen kikkare, mitä pertti tai pörssi eteen tarjoaa.
 
Eli, jotta tätä isoa ratasta voisi pisnesmielessä rullata tehokkaasti, tarvitsee kasvaa isoksi; haalitaan saman katon alle riittävästi koneistoa, jolla voidaan levittää sanomaa (lue vaikkapa nykymusiikkia radioissa) joka torppaan. Eikä riitä, että ollaan tehokkaita, vaan kaikesta pitäisi saada revittyä mahdollisimman paljon katetta.
 
Koneiston pyöriessä voidaan pitää meteliä puolihurskaasti myös omaa katetta kalvavasta sairaudesta nimeltä piratismi, tai kopiointi; samaan aikaan pidetään uusien äänitteiden hinnat poskettoman korkealla.
 
Jos matonen suostuisi siis istumaan hetkeksi perseelleen ja kuulostelemaan mitä hän haluaisi vaikkapa kuunnella ja miksi, niin jotain voisi muuttua. Tai miettiä vaikkapa sitä, että mitä siitä kokemuksesta on valmis maksamaan...
 
Jospa tässä olisi pikkuhiljaa käymässä niin, että tätä asiaa pohtii entistä isompi joukko matosia, joiden kulutuskäyttäytyminen pakosta tulee muuttamaan asioita?
 
Tai sitten tämä kaikki on vain ison pahan koneiston meteliä puolesta ja vastaan; se vain hallitsee nykyään kaikkia mahdollisia palasia isossa ketjussa, jonka päässä matonen juoksee henkensä pitimiksi :)

Tuumailin tässä...
 
Ihan pätevää pohdintaa, mutta tollasessa ajattelussa aina alkaa vaivaamaan se, että oliko asia ennen sitten erilainen? Ei ainakaan minun tietääkseni. Nykyäänhän tiedostavuushan on ollut muotia jo muutaman vuoden ajan ja kaikenlainen aktivismi tullut yleisemmäksi. Aina suurelle yleisölle on kelvannut mitä tarjotaan, ja aina on riittänyt muusikoita ym. marginaaliryhmiä jotka muistelevat kuinka ennen kaikki oli parempaa ja pulutkin lihavampia.

Noten linjoilla oon noin yleisesti. Yhtiöitten toimenkuva ja levitystavat saattavat muuttua. Ja iso tietysti kääntyy suht hitaasti.
 
Mutta nykytrendi yrityksissä on hurja kasvu ja massamarkkinat. Se vaatii resursseja markkinointiin. Vain isoilla nuo resurssit on olemassa. En näe tuossa kehityksessä mitään muutosta.
 
Toisaalta sana leviää verkossa hiton nopeasti ja tehokkaasti. Tietty yksityisten ihmisten mahdollisuudet ovat siitä huolimatta rajalliset ja suurimpien levy-yhtiöiden mainoskampanjavyöryihin ei tehokkuudessa pystytä kotikonstein vastaamaan, mutta onhan nyt jo olemassa ainakin yksi esimerkki siitä, kuinka tehokkaasti suosio kasvaa netin avulla: surullisenkuuluisa Pizza Enrico nousi suosioon, kun biisi levisi netissä. Eikä sitä sinkkuakaan muistaakseni markkinoitu ollenkaan niin paljon kuin muita listaykkösiä yleensä - levy-yhtiön kampanjat tulivat oikeastaan vasta suosion ollessa lähes huipussaan. Eli pohjatyö sille menestykselle tehtiin kokonaan netissä yksityishenkilöiden takia.
 
En usko netin kaatavan markkinointijärjestelmiä, mutta horjuttamiseen se kykenee.

: surullisenkuuluisa Pizza Enrico nousi suosioon, kun biisi levisi netissä. .
 
Tuo ohimenevä sketsi olis ehkä noussu suomalaisten huulille minkä tahansa kautta. Kyllä näitä ilmiöitä aina joskus ilmestyy kuollakseen hyvin nopeasti pois. Toki netti oli hyvä väline tuossakin tapauksessa.
 
Netin hyvyys markkinointivälineenä riippuu varmasti hyvin paljon kohderyhmästä. Nyt se ei kyllä oikein toimi edes siihen. Vai luetteko ja tutkitteko popuppien yms. sivuilla välkkyvien mainossivustojen tarjontaa?
 
Kymmenen vuotta sitten vannottiin it-huumassa nettikaupan nimiin. Vasta nyt se alkaa olla jonkinmoinen tekijä kaupankäynnissä. Kauanko menee että se on uskottava ja hyväksytty markkinointiväline laajemmassa merkityksessä? Markkinatkin on iso ja hidaskäänteinen.

Tai ehkä nykyajan superbändi on Linkin Park. Tiedän, että kuulostaa hullulta ja vastaan saa väittää.
 
Pointtini on kuitenkin kutakuinkin tämä: Linkin Parkin on todella suosittu. Monet nuoret kuuntelevat Linkin Parkia. Monet näistä nuorista saattavat innostua soittamaan musiikkia Linkin Parkin takia. Tulevaisuudessa näistä muusikoista muodostuu bändejä, jotka nousevat tähteyteen ja ilmoittavat vaikuttajikseen "Linkin Parkin". Ei mielestäni osu kovin kauas esim. Led Zeppelinistä, joka oli suuri hitti, vaikka arvostelijat eivät tykänneet. Samalla tavalla mainstreamin pioneereja molemmat bändit, olematta kuitenkaan se ensimmäinen bändi genressään.
 
Myönnetään, että nykyään markkinointi on astetta rajumpaa ja musiikkimaailma on raaempi eikä menestystä voi saavuttaa omilla ansioilla. Silti voi olla, siis VOI OLLA, että halusimmepa tai emme, Linkin Park (tai joku muu vastaava) on SE juttu tuleville muusikoille.
 
Ei tarvi vetää hernettä nenään Led Zeppelin -vertauksen vuoksi. En täysin tosissani ole, mutta onpahan yksi kauhukuva lisää tulevaisuuden varalle...
 
Ottakaa kantaa.
 
Linkin Park on minunkin mielestäni verrattavissa Zeppeliniin, kuten on myös The Darkness. Siinä vasta onkin superbändi. Mahtava lavashow, persoonallinen imago, loistavia biisejä ja riffejä ja kaiken kruunaa Justin Hawkinsin korkealta ja kovaa lähtevä laulu. Livenä täysin omaa luokkaansa. Veikkaan että Darkness voi hyvinkin olla Linkin Parkin ohella se toinen bändi joka inspiroi tulevia muusikoita.

Tuo ohimenevä sketsi olis ehkä noussu suomalaisten huulille minkä tahansa kautta. Kyllä näitä ilmiöitä aina joskus ilmestyy kuollakseen hyvin nopeasti pois. Toki netti oli hyvä väline tuossakin tapauksessa.
 
Netin hyvyys markkinointivälineenä riippuu varmasti hyvin paljon kohderyhmästä. Nyt se ei kyllä oikein toimi edes siihen. Vai luetteko ja tutkitteko popuppien yms. sivuilla välkkyvien mainossivustojen tarjontaa?
 
Kymmenen vuotta sitten vannottiin it-huumassa nettikaupan nimiin. Vasta nyt se alkaa olla jonkinmoinen tekijä kaupankäynnissä. Kauanko menee että se on uskottava ja hyväksytty markkinointiväline laajemmassa merkityksessä? Markkinatkin on iso ja hidaskäänteinen.
 
Asiaahan tässä on.
 
Noista ennusteista: tuntuu, että niitä tekivät aikoinaan ihmiset, jotka olisivat eniten hyötyneet ennusteiden toteutumisesta. Ja toisaalta kautta historian uusien innovaatioiden tuomat muutokset, ainakin jos vähän yleistetään, ovat olleet vähäisempiä ja hitaampia kuin alkuun on uskottu.
 
Netti vauhdittaneekin tiedon leviämistä lähivuosina lähinnä alakulttuurien ja erilaisten kulttibändien osalta. Mutta mitä tahdoin sanoa, oli, että markkinointikoneistojenkin osalta voidaan joutua miettimään uusia jippoja.
 
Vielä sellainen pointti, että netissä firmojen maksamat mainokset eivät ole yhtään niin tehokkaita, kuin toisen ihmisen sana. Muusikoiden.netin kaltaisilla keskustelupalstoilla leviävä sana saattaa vaikuttaa joidenkin bändien suosioon ihan eri tavalla kuin jokin vilkkuva mainosbanneri. Ei siltikään kovin suuresti, sanottakoon.