Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Kuten otsiko kertoo, tarttisin apua dummy coil- asioissa. Jotta ei menisi liian helpoksi, yksikelainen mikki on valettu epoksiin eli kelan mittoja ei pääse näkemään. Jahka mikki saapuu, saan mitattua siitä resistanssin ja induktanssin. Myös kelarungosta saan jonkinlaisen käsityksen magneettipaperin kanssa. Saako noilla tiedoilla suunniteltua toimivan dummy coilin? Tartteeko jotain muuta tietoa? Mikin valmistajalta ei saa tietoa, varsinkaan kun taisin vähän suututtaa heidät yhdellä tekemälläni bassolla.

Just toisaalla kirjoitin, ettei dummyn tarvitse olla identtinen mikin kanssa. Kela voi olla vaikka muun elektroniikan kanssa poterossa.
 
https://www.offsetguitars.com/forums/viewtopic.php?t=77012

ituvirtanen: Just toisaalla kirjoitin, ettei dummyn tarvitse olla identtinen mikin kanssa. Kela voi olla vaikka muun elektroniikan kanssa poterossa.
 
https://www.offsetguitars.com/forums/viewtopic.php?t=77012
 
Näin minäkin olen ymmärtänyt. Tuon mikin valmistajan (ja samanmerkkisten bassojen valmistajan tai omistajien) foorumeita kun lukee tulee sellainen vaikutelma, että kyse on jostain yliluonnollisesta alkemiasta, johon vain ja ainoastaan A..c pystyy. No, kunhan mikki rantautuu niin kokeilen ja rakentelen.

Tänne myös:
 
https://ilitchelectronics.com/

Moi.
 
Tietäjästä niin tiedä, mutta olen moista aikoinaan mielenkiinnosta suunnitellut mutta toteutus jäi koska humbucker-soundi tuntuu kuitenkin olevan se mun juttu.
Kuten tuntuvat olevan aktiivimikitkin ;).
Matalaimpedanssisistakin tuossa taannoin hivenen innostuin, mutta muutamaa kokeilua lukuunottamatta nekin ovat jääneet.
 
Kuten aikaisemminkin olen vastaaviin viestiketjuihin todennut, se tosiasia että sähkömagneettiset häiriöt ovat muuttuneet pitkälti sellaisiksi ettei perinteinen häiriönpoistokela välttämättä toimi lainkaan, asettaa omat haasteensa edes sinnepäin toimivan rartkaisun löytämiselle.
 

 
Periaate on passiivisessa häiriöidenvaimennuksessa "yksinkertainen".
Kuten kaikki vastaavat menetelmät taajuudesta ja poimintatavasta riippumatta, kaikki perustuu siihen että häiriöjännitteet pitää saada kumoutumaan ja hyötysignaali pysymään mahdollisimman muuttumattomana.
 
Fysikaalisiin ilmiöihin aiheen tiimoilta en sen enempää pureudu koska en halua provota turhanpäiten mnetmielensäpahottajia.
Jos teoria kiinnostaa, löytyy sitä yllinkyllin kirjallisuudesta ja netistä.
Ja jos sidosryhmistä löytyy fysiikan opettaja, hän kyllä kertoo hyvin nopeasti mistä relevanttia tietoa löytää.
 
Toteutus -ja matematiikka jos haluaa paperilla simuloida- on puolestaan verraten haastavaa, etenkin jos vaaditaan että häiriönsieto on erityisen hyvä, ja että toiminta on häiriötöntä myös muihin suuntiin kuin poimivien elementien pääakseleiden suuntaisesti.
Antennitekniikan simulaatio-ohjelmia voinee käyttää hyväkseen jos haluaa asiaa tietokoneella simuloida.
 
Vaikka mm. Musarilla kela oli suoraan normimikin alla, Alembic- ja jälkiasennus tyyliin kauempana mikistä toimii paremmin (tai ainakin eri tavalla) koska ilman magneettikenttää jota häiritä, ilmasydäminen kela ei poimi lainkaan kielten värähtelyä äänimaailmaa sotkemaan, ainoastaan sähkömagneettisia häiriökenttiä.
Varjopuolena kauemmas asentamisessa on se että häiriöiden vaimennus on riippuvainen kelayhdistelmän asennosta.
Häiriönvaimennuskelan sähköiset ominaisuudet vaikuttavat tetenkin hyötysignaaliin kelan sijoituspaikasta riippumatta.
 
Jos joskus asiasta innostun uudelleen, veikkaan että käämin ilmasydämisen kelan väliulosotoilla, ja kokeilen mikä parametrisuhde mahdollistaa parhaan kompromissin häiriöiden ja soundin välillä.
 
T:Samuli

Teoriaa löytyy juu vaikka kuinka paljon. Täysin häiriötön ei nyt ole tähtäimessä, riittää, kunhan hurinat on sellaisella tasolla etteivät häiritse. Muistelen soitelleeni yksikelaisella Dark Starilla varustettua bassoa eikä sen hurinat minua häirinneet. Luultavasti asennan mikin sellaisenaan ja kokeilen, minkälaista taustamölyä se saa aikaiseksi ennenkuin alan kelaa käämimään. Joku Ilitch- tyyppinen potikkakolosysteemi voisi olla ehkä mieluisin.

MPU: Teoriaa löytyy juu vaikka kuinka paljon. Täysin häiriötön ei nyt ole tähtäimessä, riittää, kunhan hurinat on sellaisella tasolla etteivät häiritse. Muistelen soitelleeni yksikelaisella Dark Starilla varustettua bassoa eikä sen hurinat minua häirinneet. Luultavasti asennan mikin sellaisenaan ja kokeilen, minkälaista taustamölyä se saa aikaiseksi ennenkuin alan kelaa käämimään. Joku Ilitch- tyyppinen potikkakolosysteemi voisi olla ehkä mieluisin.
 
Iso suositus Ilitech kelalle.
Perinteinen dummycoil muuttaa soundia. Nevalainen taisi todeta: minkä voitat häiriöissä, menetät soundissa. Bassossa ei ehkä niin tarkkaa. Minusta nämä singlecoilhäiriöt ovat ainakin bassossa ihan hallittavissa. On toki harvoja paikkoja joissa häiriöt niin pahat, että singlecoil pirinä on häiritsevää.
Henkilökohtaisesti olen pärjännyt ihan suojaamattomalla Telecaster Basson singlecoililla. Oli keikka tai äänitys.

Moi.
 
MPU: Täysin häiriötön ei nyt ole tähtäimessä, riittää, kunhan hurinat on sellaisella tasolla etteivät häiritse.
 
Tuohon päässet millä tahansa häiriönpoistokelavaihtoehdolla, ja sen enempää teoriaan syvemmälle perehtymättä.
 

 
MPU: Luultavasti asennan mikin sellaisenaan ja kokeilen, minkälaista taustamölyä se saa aikaiseksi ennenkuin alan kelaa käämimään.
 
Ehdottomasti suositeltava lähestymistapa.
Sen lisäksi että elämäämme kiusaavat häiriöt ovat siirtyneet korkeammille taajuuksille, perinteiset häiriöt ovat erikoistapauksia lukuunottamatta vaimentuneet tai jopa kokonaan kadonneet niitä aiheuttaneiden laitteiden myötä.
 

 
MPU: Joku Ilitch- tyyppinen potikkakolosysteemi voisi olla ehkä mieluisin.
 
Ainakin helpoin toteuttaa ilman sen suurempia muutoksia itse instrumenttiin.
Toki mitä kauempana häiriönvaimennuskela on varsinaisesta mikistä, sitä suuntaavampi yhdistelmästä tulee.
 

 
okabass: Perinteinen dummycoil muuttaa soundia. Nevalainen taisi todeta: minkä voitat häiriöissä, menetät soundissa.
 
Tuo on täysin totta.
 
Tuollainen passiiviseen ja vastavaiheeseen perustuva häiriönpoistomenetelmä ei tietenkään tee eroa häiriö- ja hyötysignaalin välillä, joten hyötysignaali vaimenee samoilla taajuuksilla kuin häiriösignaalikin.
Enemmän tai vähemmän, riippuen siitä kuinka paljon häiriönvaimennuskela poimii hyötysignaalin aikaansaamaa liikettä.
 
Mulla on sellainen -kenties väärä- käsitys että tehdastekoisissa instrumenteissa (lähinnä Alembic ja kloonit) joihin häiriönvaimennuskela on asennettu jo valmistusvaiheessa, on myös itse mikkejä muutettu niin että yhdistelmä on likempänä singelcoilin soundia, eikä mikki/mikit ilman häiriönvaimennuskelaa kuulosta välttämättä lainkaan totutulta.
Eli yhdistelmä on mahdollista saada halutunkuuloiseksi mutta vaatii myös varsinaiseen mikkiin kajoamista.
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 
Mulla on sellainen -kenties väärä- käsitys että tehdastekoisissa instrumenteissa (lähinnä Alembic ja kloonit) joihin häiriönvaimennuskela on asennettu jo valmistusvaiheessa, on myös itse mikkejä muutettu niin että yhdistelmä on likempänä singelcoilin soundia, eikä mikki/mikit ilman häiriönvaimennuskelaa kuulosta välttämättä lainkaan totutulta.
Eli yhdistelmä on mahdollista saada halutunkuuloiseksi mutta vaatii myös varsinaiseen mikkiin kajoamista.
 
T:Samuli
 
Joo. Tai sitten preampin ekvalisoinnissa huomioitu. Paljon helpompi ja toistettavampi kuin mikkiä muuttamalla.
Tuo Ilitech on minusta paras kela-tyyppinen systeemi. Paras = ei juuri muuta singlecoilin soundia ja poistaa häiriöt varsin tehokkaasti. Voi olla paksumpi lanka ja vähän kierroksia. esim. 0,1 mm ja tuhannen kierr. Nerokas systeemi.

okabass: Joo. Tai sitten preampin ekvalisoinnissa huomioitu. Paljon helpompi ja toistettavampi kuin mikkiä muuttamalla.
Tuo Ilitech on minusta paras kela-tyyppinen systeemi. Paras = ei juuri muuta singlecoilin soundia ja poistaa häiriöt varsin tehokkaasti. Voi olla paksumpi lanka ja vähän kierroksia. esim. 0,1 mm ja tuhannen kierr. Nerokas systeemi.
 
Eikä vie tilaakaan välttämättä niin paljoa tai vie siellä, missä sitä on.

basisti1971: Moi.
 
Tuohon päässet millä tahansa häiriönpoistokelavaihtoehdolla, ja sen enempää teoriaan syvemmälle perehtymättä.
 
Ehdottomasti suositeltava lähestymistapa.
Sen lisäksi että elämäämme kiusaavat häiriöt ovat siirtyneet korkeammille taajuuksille, perinteiset häiriöt ovat erikoistapauksia lukuunottamatta vaimentuneet tai jopa kokonaan kadonneet niitä aiheuttaneiden laitteiden myötä.
 
Ainakin helpoin toteuttaa ilman sen suurempia muutoksia itse instrumenttiin.
Toki mitä kauempana häiriönvaimennuskela on varsinaisesta mikistä, sitä suuntaavampi yhdistelmästä tulee.
 
Tuo on täysin totta.
 
Tuollainen passiiviseen ja vastavaiheeseen perustuva häiriönpoistomenetelmä ei tietenkään tee eroa häiriö- ja hyötysignaalin välillä, joten hyötysignaali vaimenee samoilla taajuuksilla kuin häiriösignaalikin.
Enemmän tai vähemmän, riippuen siitä kuinka paljon häiriönvaimennuskela poimii hyötysignaalin aikaansaamaa liikettä.
 
Mulla on sellainen -kenties väärä- käsitys että tehdastekoisissa instrumenteissa (lähinnä Alembic ja kloonit) joihin häiriönvaimennuskela on asennettu jo valmistusvaiheessa, on myös itse mikkejä muutettu niin että yhdistelmä on likempänä singelcoilin soundia, eikä mikki/mikit ilman häiriönvaimennuskelaa kuulosta välttämättä lainkaan totutulta.
Eli yhdistelmä on mahdollista saada halutunkuuloiseksi mutta vaatii myös varsinaiseen mikkiin kajoamista.
 
T:Samuli
 
Mulla on myös sellainen mielikuva, että meillä vähänkään uudemmat sähköasennukset on tehty niin, ettei häiriöitä tule lähellekään niin paljon kuin esmes Ameriikan diy- asentajien asennuksista. Lisäksi sähkökalusto tosiaan vaikuttaa rutkasti. Mulla oli verstaassa ennen ikivanhat loisteputkivalaisimet ja käytännössä ihan joka bassosta kuului jonkinlaisia häiriöitä. Ledivalaisimiin vaihdon jälkeen on ollut kumman hiljaisia bassoja pöydällä. Vissiin vanhat, jykevät muuntajat, jotka hurisi ja sirisi korvin kuultavasti olivat myös melkoisia häiriögeneraattoreita.
Jos häiriönpoistokela niistääkin vähän ylä-ääniä pois niin basson kyseessä ollessa ei liene katastrofi. Ei ne ylimmät kilinät tartte kuuluakaan.

Joskus oli työpöydällä Suhr Classic S ja ainakin siinä oli tehtaalla asennettu dummy coil plekusuojan alla. En nyt löytänyt omia kuvia, mut tällanen: https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn. … yIrt1jxMZ0rZAji-05Q&oe=68BEA6C7
 
En muista sen dummyn DCR:ää, mut täältä löytyi vastaava. 0,44kohmia: https://www.tdpri.com/threads/suhr- … -backplate-kind-wire-gauge.1162476/
 
Oli varsin hyvänkuulonen systeemi. Toki kun ei A/B-testiä dummyllä ja ilman pystynyt tekemään niin ei ihan tarkkaan tiedä kuinka paljon yläpäätä söi, mut hurinat oli aikalailla selätetty ja klangia löytyi silti. Fiksu systeemi super switchillä, jollon tallahumpparin puolituskin oli hurinaton. Sinkut ja humpparin kelathan ei missään nimessä olleet identtisiä, mut silti hurinat kumoutu varsin mallikkaasti. Paksuu lankaa x määrä, muutaman tommosen kun kelailee niin pääsee varmaan aika nopeesti kärryille optimista.

erty: Joskus oli työpöydällä Suhr Classic S ja ainakin siinä oli tehtaalla asennettu dummy coil plekusuojan alla. En nyt löytänyt omia kuvia, mut tällanen: https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn. … yIrt1jxMZ0rZAji-05Q&oe=68BEA6C7
 
En muista sen dummyn DCR:ää, mut täältä löytyi vastaava. 0,44kohmia: https://www.tdpri.com/threads/suhr- … -backplate-kind-wire-gauge.1162476/
 
Oli varsin hyvänkuulonen systeemi. Toki kun ei A/B-testiä dummyllä ja ilman pystynyt tekemään niin ei ihan tarkkaan tiedä kuinka paljon yläpäätä söi, mut hurinat oli aikalailla selätetty ja klangia löytyi silti. Fiksu systeemi super switchillä, jollon tallahumpparin puolituskin oli hurinaton. Sinkut ja humpparin kelathan ei missään nimessä olleet identtisiä, mut silti hurinat kumoutu varsin mallikkaasti. Paksuu lankaa x määrä, muutaman tommosen kun kelailee niin pääsee varmaan aika nopeesti kärryille optimista.
 
Tuo muistuttaa hyvin paljon Alembicin dummya. Music Manin Silent Circuitissa dummy on bufferoitu, jolloin se ei ilmeisesti kuormita mikin kelaa eikä niinollen muuta soundia. Kela buffereineen on maajohtimen puolella, kuuma menee mikiltä passiivikytkentöjen kautta.

Moi.
 
okabass: Joo. Tai sitten preampin ekvalisoinnissa huomioitu. Paljon helpompi ja toistettavampi kuin mikkiä muuttamalla.
 
Totta, mutta tuolloin teollisessa mittakaavassa kopioijat ja teinitsesäästäjät pääsevät verraten helposti "samaan" lopputulokseen vain etuasteen (pelkän topologiankin) kopioimalla, seikka joka tuntuu olevan joillekin valmistajille tärkeä juttu.
 
Muutoinkin aktiivielektroniikan käyttö muuttaa tilannetta huomattavasti, niin hyvässä kuin pahassakin.
Mulla oli jotenkin sellainen käsitys että tällä kertaa ajatuksena olisi ollut passiivisysteemi, mutta näin jälkikäteen ajatellen taisin olla väärässä.
 
Skemaa en etsimisestä huolimatta löytänyt, mutta esim. PF-6 etusessa on mielenkiintoinen ratkaisu häiriönpoistokelan ja varsinaisen mikin yhdistämiselle:
 
(Basically, the input section for each pickup (not the filters, that's a whole separate thing) has a buffer with high input impedance (a matched pair of JFETs in series operating at their saturation current) driving an op amp. The op amp is set up as differential, with the pickup coming into the non-inverting input and the hum canceller coming into the inverting input. There's a gain control for the pickup and another for the hum canceller, which is used to null out the interference.
 
Tuosta:
 
https://www.talkbass.com/threads/al … th-dummy-coil-construction.1672426/
 
TB viestiketjusta.
 
Sen sijaan että käytettäisiin kahta operaatiovahvistinta (=kaksikkoa yksimikkisessä, nelikkoa kaksimikkisessä) kuten ainakin äkkipäätään tuntuisi luontevammalta, käytetäänkin vain yhtä operaatiovahvistinta differentiaalivahvistimena jossa mikki kytketään ei-kääntävään sisäänmenoon ja häiriönvaimennuskela kääntävään sisäänmenoon.
Bufferoituina toki kumpainenkin, muuten homma ei toimi alkuunkaan kuten on tarkoitus.
 
Jos joltakulta löytyy tuo tai vastaava skema tai linkki moiseen, olisin kiinnostunut näkemään kuinka operaatiovahvistimen biasointi on suoritettu, tuo kun hoidetaan yleensä audiokytkennöissä kääntävän sisäänmenon avulla.
 

 

 
MPU: Mulla on myös sellainen mielikuva, että meillä vähänkään uudemmat sähköasennukset on tehty niin, ettei häiriöitä tule lähellekään niin paljon kuin esmes Ameriikan diy- asentajien asennuksista.
 
Voi tuollakin vaikutusta asiaan olla, mutta pieleenkään menneillä asennuksilla ei kovin helposti ilman kautta kulkeutuvaa häiriösaastetta aikaiseksi saa, eikä toisaalta normi sähkölaitteilla rikkinäisinäkään kenttiä jotka ulottuisivat muutamaa metriä kauemmaksi.
Teoriassa se että täällä meillä yleensä kuljetamme pidemmissä vedoissa kierretyin johtimin kolmivaihesähköä nollan ja suojamaan kanssa, ja jenkkilässä vain yhtä, aiheuttaa johdon ympärille jenkeissä kauemmas ulottuvan ja amplitudiltaan suuremman häiriökentän.
Mutta puhutaan senteistä tai maks. kymmenistä senteistä, ei metreistä.
 

MPU: Lisäksi sähkökalusto tosiaan vaikuttaa rutkasti. Mulla oli verstaassa ennen ikivanhat loisteputkivalaisimet ja käytännössä ihan joka bassosta kuului jonkinlaisia häiriöitä. Ledivalaisimiin vaihdon jälkeen on ollut kumman hiljaisia bassoja pöydällä. Vissiin vanhat, jykevät muuntajat, jotka hurisi ja sirisi korvin kuultavasti olivat myös melkoisia häiriögeneraattoreita.
 
Totta, loisteputkien ja purkauslamppujen kuristimet ja jälkimmäisten virtalähteet olivat -ja jos on vielä käytössä, ovat- yleisimpiä ilman kautta kulkeutuvien voimakkaiden paikallisten häiriöiden lähteitä.
 
Ledilamppujen ja muiden hakkurivirtalähteillä varustettujen laitteiden häiriöt kulkeutuvat yleensä lepsuista normeista johtuen piuhaa pitkin verkkoon päin, mutta kyllä nuokin ilmankin kautta säteilevät.
Topologiasta ja toteutuksesta riippuen ehjinä kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin samantehoiset kuristimet.
Rikkoutuessaan noistakin tietysti tulee herkästi radiolähettimiä.
 
Kenkuin häiriölähde on kuitenkin ne lukemattomat langattoman tiedonsiirron kantoaallot joita ympärillämme pörrää, noihin on usein hankalaa tai jopa mahdotonta saada täysin toimivaa häiriönvaimennusta aikaiseksi.
Ja koska kantoaallot ovat usein moduloituja tai moduloituvat syystä jos toisestakin, ne erottuvat hyötysignaalista ärsyttävän hyvin vaikka taso olisi kuinka matala tahansa.
 
T:Samuli

Mun omissa kuvissa on nuo skeemat.

okabass: Ihan kokemukseeen pohjaavana mielipiteenä, nyrkkisääntönä: mitä yksinkertaisempi kytkentä bassossa, sitä parempi.
 
Joo, melkoinen hässäkkä on tuo Alembicin systeemi. Varsinkin, kun heillä on tuon singlecoil- mikin rinnalla hyvin samanlaiseen aistivaan mikkiin perustuva mikki, jossa on dummy coil mikin alla sarjaan kytkettynä.

Moi.
 
MPU: Mun omissa kuvissa on nuo skeemat.
 
Suurkiitos, onhan mielenkiintoinen toteutus.
 
T:Samuli