Aihe: Schubertin pianoduettokirjallisuús
1
megatherium
26.07.2025 00:12:42 (muokattu 26.07.2025 12:52:08)
Schubertin monipuolisuus ja nerokkuus säveltäjänä ilmenee myös hänen nelikätisestä pianokirjallisuudestaan, jossa edustettuina ovat lähes kaikki pianomusiikille ominaiset tavanomaiset muoto-ja lajityypit näennäisesti kevyemmistä divertimentotyyppisistä teoksista, kuten äsken lumoutuneena kuuntelemani hypnoottinen Unkarilainen divertimento, jonka Eschenbach ja Frantz soittavat mitä herkimpiä ja vivahteikkaimpia nyansseja ja sävyjä viljellen ja musiikkia tarkasti artikuloiden, voimakkaita dynaamisia aksenttejakaan säästelemättä, marsseihin, fantasioihin, ländlereihin, rondoihin, uvertvyyreihin ja muihin sonaatin osiin, muunnelmiin ja sonaatteihin ulottuen. Myös ranskalainen divertimento teki vaikutuksen ja muidenkin esittäjien toimesta Grand duo. Kokonaislevytyksiä Schubertin pianoduettotuotannosta on jo niin paljon, että niiden arpominen paremmuusjärjestykseen on äärimmäisen vaateliasta. Schubertissa kiehtoo hänen klassismin viimeistä ääntä ja romantiikan airuetta edustava sävelkielensä tainomaisessa ja maagisessa runollisessa hehkussaan. Duon Taal & Groethuysen tulkintaide Schubertin vähän soitetuista poloneeseista on lumoavinta, vivahteikkainta ja vaikuttavinta kaikista tuntemistani hieman ylimalkaisista ja väljähtäneistä nykytulkinnoista ja ne tavoittavat hyvin Schubertin musiikin runollisen romanttisen hurmioituneen kauneuden.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
28.07.2025 11:20:48 (muokattu 28.07.2025 20:40:47)
Täsmennän vielä sen verran, etten sentään alun perin vasta tuon mainitsemani erään oppilaan kanssa musiikintunnilla lukiossa käymäni väittelyn takia ryhtynyt fanittamaan ja kuuntelemaan Schubertia, kuten tekstin perusteella saattaisi käydä ilmi, vaan olinhan jo musiikintunneilla paljon aikaisemminkin tutustunut mm. hänen h-molli sinfoniaansa ja saanut isän ostamaan Valituilta Paloilta Sävelten siivin levykansion, jossa myös tuon maailman rakastaman sinfonian avausosan esittelyjakso on taltioitu ja jota paljon kuuntelin, ja jossa erään musiikkitieteilijän mukaan Schubert kohoaa huimiin korkeuksiin ja tulee sieltä alas vahingoittumattomana mukanaan teos tai pikemminkin keskeneräinen sellainen, joka pienimpiäkin detaljeja myöten kuuluu yksin hänelle.
 
Tämäkin nuoruuden alkusoitto hieman kaavamaisesta ja nousevien sekvensiaalisten sävelkulkujen sävyttämästä alustaan huolimatta, jolla musiikki kiihdytetään vauhtiin, on kuitenkin todiste Schubertin kyvystä luoda aikalaiseensa Rossiniin verrattuna aitoa sinfonista, mutta myös aidon näyttämösäveltäjän tavoin draamallista jännitettä ilmeisesti puuttuvasta todellisesta kehittelystä huolimatta alkusoittokaavaan sävelletyn teoksen kontrastoivien ja dramaattisesti yllättävässä sointiasussaan tarkkaan harkitusti, mutta spontaanin oloisesti vuoroin eri soitinryhmissä dramaattisesti esiin syöksähtävien ja toisensa äkisti tieltään työntävien motiivien vauhdikkaan hengästyttävässä risteilyssä https://youtu.be/iGzwMafG94g?list=RDiGzwMafG94g saattaa teoksessa ollakin kehittely, mutta äärimmäisen suppea sellainen, joka tyytyy aiheiden aidon kehittelemisen sijaan miltei vain kertaamaan esittelyssä kuultavaa materiaalia, ja vauhdikas loppustretta. Ei teoksessa taidakaan olla kehittelyjaksoa, vaan esittely vain kerrataan hiukan varioidussa muodossa. Aiheiden dramaattisessa sykkeessä on kuitenkin jotain hyvin oopperamaista. Tuossa vasta tajusinkin sen, ettei alkusoittokaava yleensä sisällä sinfonian avausosan tavoin kehittelyä, vaan hitaamman välitaitteen, mutta tästäkin on poikkeuksia ja esim. Haydnilla kehittelykin saattaa kuulua alkusoiton muotorakenteeseen, varsinkin mikäli hän on käyttänyt jonkun sinfoniansa avausosaa myös alkusoittona jossakin oopperassaan, kuten Roxelande sinfonian avausosaa Il Mondo della Luna oopperassa tai Metsästys sinfoniansa finalea, jossa käyrätorvet levittävät metsästystorvien raikunaa sinfoniseen maisemaan ja Haydn käyttää sitä Fedelta premiata oopperan uvertyyrinä, mutta myös muissa säveltäjän oopperauvertyyreissä on kehittely ja mm. Schubertin B duuri uvertyyrissä.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)