Klassinen ›

Minä rupesin kuuntelemaan Schubertia sen seikan inspiroimana, kun kerroin siitä väittelystä sen laudaturin ylioppilaan kanssa, ja se toimi semmoisena yllykkeenä. Mutta sitten rupesi kiinnostamaan se, mistä Schubertin teoksista voi lumoutua ylimalkaan niiden mittasuhteista ja suuruudesta riippumatta, sillä myös tietty musiikillinen ja taiteellinen kypsyys ja sielullisten kokemusten karttuminen säveltäjässä on kuitenkin edellytys sille, että teos saa syvyysperspektiiviä ja näin ollen tekee kuulijaan jonkinmoisen vaikutuksen, jos hän on kuunteluprosessin edellyttämässä virittäytyneessä tilassa ja rakastaa säveltaidetta intohimoisesti.
 
Schubert, kuten ihmelapsena tunnettu Mozartkin, saattoi kuitenkin inspiroituessaan säveltää tuoreessa luomisvoimassaan jo varsin persoonallista säveltaidetta melodisen ja modulatorisen keksintäkykynsä ansiosta hetkittäin nuoresta iästään huolimatta jo varhain, josta päätellen heidän neronsa kehittyi nuppuasteelta täyteen kukkaansa muita eteviäkin säveltäjiä aikaisemmassa vaiheessa, mikä selittää heidän eräät huomattavat säveltaiteen saavutuksensa ja musiikilliset ansionsa paitsi vielä omaa tyyliään hakevana sävellysoppilaana, mutta myös niiden suurteosten synnyn kypsyysajoilta, jota varhain kehittynyt taidokkuus säveltäjänä edellytti kohotakseen säveltaiteen suurimpien mestarien rinnalle ja siten lupauksensa suuriksi neroiksi kehittymisen lunastaen.
 
Esimerkkinä nuoren Schubertin taidosta on vaikka usein mainittu laajaa resitatiivisooloa muistuttava laulu Hagars Klage https://youtu.be/x8eSuGqvJ7Y?list=RDx8eSuGqvJ7Y, jossa hän jo kykenee koskettamaan sielun herkimpiä kieliä, mutta niitä on paljon muitakin ja jopa sävellysharjoituksia, jotka hän laati opettajansa Salierin alaisuudessa.
 
"Salierin ohjauksessa Schubert alkoi säveltää monia italialaisia tekstejä, erityisesti Metastasion tekstejä, sekä joitakin Schillerin runoja saksaksi. Opetus keskittyi ilmeisesti äänen kuljetukseen, fraasien muotoiluun ja oikeaan tekstin esitykseen, ja herätti Schubertissa herkkyyden puhe rytmeihin, joka myöhemmin auttoi häntä säveltämään liedejä". https://youtu.be/iMGUALSEKfs?list=RDiMGUALSEKfs
 
Tässä eräs hämmästyttävän kypsä ja Deutschin numeroltaan aivan liian myöhäiseksi ajoitettu kuoroteos: https://youtu.be/OixV_i24AEw?list=RDOixV_i24AEw molli?modulaatioineen dramaattisessa sointiasussaan ja päätöksen vauhdikkaine strettoineen.
 
Tämä on kuitenkin uskomaton saavutus 14 v. Schubertilta ja jonka johdannossa voidaan kuulla kaikuja Don Giovannistakin, mutta allegro taitteen orkesterinkäsittely ja soitinnus erikoisine soitinyhdistelmineen, raa'assa orkestraalisessa voimassa tuttijaksoissa, jossa basso välillä katoaa vaskien melskeeseen ja mielikuvituksellisessa tavassa asettaa koko orkesteri ja ilmeikkäät puhallinsoolot vastakkain, on jo klassismia askeleen pidemmällä romantiikan tiellä https://youtu.be/jdB0cnMCqUo puhallinsoolot vastakkain, on jo klassismia askeleen pidemmällä romantiikan tiellä.
 
Tässä eräs suhteellisen menettelevä ensemble ja kuoro https://youtu.be/iLpvCwG1X0U?list=RDiLpvCwG1X0U keskeneräisestä 14 v. sävelletystä Spiegelritter oopperasta, joka osoittaa ainakin sen vielä hieman persoonattomasta tyylistään johtuen, ettei musiikkidramaatikon suuriin saappaisiin astuminen tullut olemaan Mozartia esikuvanaan palvovalle Schubertille mikään helppo tehtävä ja tavoite, semminkin kun wieniläisyleisö oli ihastunut italialaiseen keveyteen ja saksalaisen oopperan suosio taikahuilua lukuun ottamatta näki päivänvalon vasta Weberissä ja sittemmin Wagnerissa.
 
Teoksen kvaliteetit eivät ole mainitun ensemblenumeron varassa, vaan teoksessa on muitakin nuoruuden oopperaksi jopa vaikuttavia musiikkinumeroita, joissa kuoro on epätavallisen paljon esillä ja musiikissa voi luonnollisesti kuulla joitakin muistumia mm. Mozartilta, niin myös joitakin yhtymäkohtia Schubertin omaankin tuotantoon enteellisinä musiikillisen puumerkin kaltaisina tunnuksina, eikä teos ole täysin vailla viehätystä jos edes dramatiikkaakaan, ja tässä mielessä valmistuessaan se olisi voinut olla näyttämöllä toteuttamiskelpoisimpia säveltäjän näyttämöteoksia, jos ajatellaan Alfonso ja Estrella oopperaa, jossa on kyllä paljon kaunista musiikkia, mutta vähän dramatiikkaa, ja niin paradoksaaliselta kuin se voi kuulostaakin, ei fragmentti ansaitse sitä joidenkin musiikintutkijoiden esittämää vähättelevää asennetta teosta kohtaan, sillä onhan ooppera myös orkestroitu varsin värikkäästi, vaikka melodiikka ja harmonia yleensä kulkee vielä nuorelle säveltäjälle ymmärrettävästi mozartlaisessa tyylilajissa ja musiikki on marssirytmien sävyttämää.
 
Jo nuorempana tunnetaan, mutta on myös kadonnut, säveltäjän orkesteriteoksia, tai jäänyt keskeneräiseksi, mutta tämä teos on eräs pieni mestariteos säveltäjän nuoruudentuotannossahttps://youtu.be/b2uJX_rwAm0https:/ … u.be/x0-RxidoKCg?list=RDx0-RxidoKCg jo toinen d molli Kyrie kertoo Schubertin ambitioista säveltää luultavasti sävellysharjoitukseksi tai veljelleen Ferdinandille ehkä Mozartin kyseisessä sävellajissa olevan Kyrien esikuvallisesti inspiroimana eräänlainen vastine kirkkomusiikin alalla, ja vaikka siitä ei mikään metafyysinen vielä ehkä täysin ilmenekään, sen hartaaksi rukoukseksi epätavallisen turbulentti ja myrskyisän pauhaava luonne saattaisivat viitata, jos säveltäjä olisi joku muu kuin Schubert, sturm und drang, myrsky ja kiihkokauteen tai sitten esim. kiihkeään ikävaiheeseen säveltäjällä, ellei se ollut sävelletty keskeneräiseksi jääneen messun aiotuksi Kyrieksi.
 
Tämä c molli uvertyyri jousikvintetolle on myös vakava ja osin jopa myrskyisän kiihkeästi sykkivä sävellys rauhallisemman ja ohihiipivästi Luomisen alkusoiton aavistelulla parissa tahdissa mieleen tuovasti spurttaavan johdannon jälkeen, joskin valoisa sivuteema luo teoksen kiihkeään yleisilmeeseen huomattavan kontrastin https://youtu.be/rB0cXtMBeIY?list=RDrB0cXtMBeIY kehittely on äärimmäisen suppea.
 
Tässä on varsinainen mestariteos nuorelta Schubertilta https://youtu.be/SXogqn7fwQ4?list=RDSXogqn7fwQ4
 
https://youtu.be/ry-xJSdnESU?list=RDry-xJSdnESU viimeinen näistä Herra armahda sävellyksistä päättyy fugatoon.
 
Ensimmäistä kertaa kuuntelin nuoren Schubertin koskettavan kauniin miesäänten a cappella kuorolle sävelletyn tyyliltään polyfonisen ja kaanonin tavoin sävelletyn Sanctuksen https://youtu.be/V27TQAH8sAQ?list=RDV27TQAH8sAQ
 
https://youtu.be/NXKdZgSas8k?list=RDNXKdZgSas8k
 
Johdannon kromatiikka on rohkea avaus tähän nuoruuden jousikvartettoon https://youtu.be/CbPTMDPd_Uk?list=RDCbPTMDPd_Uk joka on vielä kaukana Schubertin kypsien lajityypin teosten hurmioituneesta ilmaisusta, mutta enteilee irtiottoa haydnilaisesta maaperästä myrskyisän ja kiihkeän ilmaisukielensä ansiosta.

Täsmennän vielä sen verran, etten sentään alun perin vasta tuon mainitsemani erään oppilaan kanssa musiikintunnilla lukiossa käymäni väittelyn takia ryhtynyt fanittamaan ja kuuntelemaan Schubertia, kuten tekstin perusteella saattaisi käydä ilmi, vaan olinhan jo musiikintunneilla paljon aikaisemminkin tutustunut mm. hänen h-molli sinfoniaansa ja saanut isän ostamaan Valituilta Paloilta Sävelten siivin levykansion, jossa myös tuon maailman rakastaman sinfonian avausosan esittelyjakso on taltioitu ja jota paljon kuuntelin, ja jossa erään musiikkitieteilijän mukaan Schubert kohoaa huimiin korkeuksiin ja tulee sieltä alas vahingoittumattomana mukanaan teos tai pikemminkin keskeneräinen sellainen, joka pienimpiäkin detaljeja myöten kuuluu yksin hänelle.
 
Tämäkin nuoruuden alkusoitto hieman kaavamaisesta ja nousevien sekvensiaalisten sävelkulkujen sävyttämästä alustaan huolimatta, jolla musiikki kiihdytetään vauhtiin, on kuitenkin todiste Schubertin kyvystä luoda aikalaiseensa Rossiniin verrattuna aitoa sinfonista, mutta myös aidon näyttämösäveltäjän tavoin draamallista jännitettä ilmeisesti puuttuvasta todellisesta kehittelystä huolimatta alkusoittokaavaan sävelletyn teoksen kontrastoivien ja dramaattisesti yllättävässä sointiasussaan tarkkaan harkitusti, mutta spontaanin oloisesti vuoroin eri soitinryhmissä dramaattisesti esiin syöksähtävien ja toisensa äkisti tieltään työntävien motiivien vauhdikkaan hengästyttävässä risteilyssä https://youtu.be/iGzwMafG94g?list=RDiGzwMafG94g saattaa teoksessa ollakin kehittely, mutta äärimmäisen suppea sellainen, joka tyytyy aiheiden aidon kehittelemisen sijaan miltei vain kertaamaan esittelyssä kuultavaa materiaalia, ja vauhdikas loppustretta. Ei teoksessa taidakaan olla kehittelyjaksoa, vaan esittely vain kerrataan hiukan varioidussa muodossa. Aiheiden dramaattisessa sykkeessä on kuitenkin jotain hyvin oopperamaista. Tuossa vasta tajusinkin sen, ettei alkusoittokaava yleensä sisällä sinfonian avausosan tavoin kehittelyä, vaan hitaamman välitaitteen, mutta tästäkin on poikkeuksia ja esim. Haydnilla kehittelykin saattaa kuulua alkusoiton muotorakenteeseen, varsinkin mikäli hän on käyttänyt jonkun sinfoniansa avausosaa myös alkusoittona jossakin oopperassaan, kuten Roxelande sinfonian avausosaa Il Mondo della Luna oopperassa tai Metsästys sinfoniansa finalea, jossa käyrätorvet levittävät metsästystorvien raikunaa sinfoniseen maisemaan ja Haydn käyttää sitä Fedelta premiata oopperan uvertyyrinä, mutta myös muissa säveltäjän oopperauvertyyreissä on kehittely ja mm. Schubertin B duuri uvertyyrissä.