Kitarat: kitarakamat ›

mpekkanen: Mun mielestä tuo 52,5 mm on parempi sellaisille soittajille, jotka käyttää ohuempia kieliä. Jotkut 8 ja 9 varmaan paras tuolle leveydelle.
 
Mulla oli yhdessä akustisessa 7 kielisessä kielet aika lähellä toisiaan ja se kitara oli jotenkin kummallinen soittaa. Hävitin kitaran lopulta pois kun en oppinut siihen kieliväliin. Siinä oli 7 kieltä suurin piirtein yhtä leveällä kuin normaalisti on 6 kieltä.
 
Itselläkin "loppuu tila kesken", jos satula on kapea. Sormet ovat kuin nippu kyrpiä, niin tarvitsee enemmän tilaa. Näyttäisi kolmessa stratossa olevan satulan itsensä leveys 42,5 milliä, mutta kieliväli on yhdessä vähän kapeampi ja tiedä sitten onko kuvittelua, mutta leveämmällä on helpompi soittaa, vaikka erot kuulostavat häviävän pieniltä. Nauhatkin varmasti vähän vaikuttavat, että siinä mielessä hankala sanoa varmaksi mitään.
 
Enemmän tuo tremolon kieliväli tuntuu vaikuttavan pikkauksen helppouteen. Ajattelin, että tallassakin leveämpi kieliväli olisi parempi, mutta en ole varma enää. Erot mitoissa niin pieniä, että onko kaikki vain kuvittelua vai vaikuttaako muut ominaisuuden enemmän. Tosin pikkaukseen ei luulisi muiden nyt niin paljon vaikuttavan.
 
Notta terveisiä vaan taas täältä kaninkolosta millin osia ihmettelemässä.
 
Sen verran ihan reaalimaailmankin juttuja, että myös sopivuus mietityttää, kun noissa kuitenkin on pieniä eroja mitoissa.
 
Nuo Classic Playerin lukkovirittimetkään eivät oikein vakuuta. Keneköhän valmistamia ne mahtavat olla? Tekisi mieli vaihtaa perus Gotohiin, mutta katsotaan nyt.

Millaisia kokemuksia porukalla on Classic Playereistä? Kannattaako alkaa tuunaamaan, vai laittaako suoraan kiertoon ja muuta tilalle. Speksit ja kaula on aika hyviä, vaikkei tuo soundi nyt ihan huippua ole tinablokin kanssa, kun nuo muut soivat terästallalla paremmin.

Laulava Kylätohtori: Millaisia kokemuksia porukalla on Classic Playereistä? Kannattaako alkaa tuunaamaan, vai laittaako suoraan kiertoon ja muuta tilalle. Speksit ja kaula on aika hyviä, vaikkei tuo soundi nyt ihan huippua ole tinablokin kanssa, kun nuo muut soivat terästallalla paremmin.
 
Mä olen huomannut, että jos kitaraan joutuu vaihtamaan runsaasti osia, niin sellainen soitin, ainakin minulla, joutuu lähes vuoren varmasti vaihtoon pitkässä juoksussa. Kun soittimia on runsaasti tarjolla, myös sellaisia joihin ei tarvitse välttämättä mitään vaihtaa, niin itse vaihdan ennemmin koko soittimen kun lähden siihen modausrumbaan.
Vaikka vaihtaminen toki maksaa sekin, niin yleensä soittimen modaus on aika hukkaan heitettyä rahaa. Ei niistä päivitetyistä osista saa juuri mitään, jos sen soittimen joskus myy.
 
Onneksi nyt on viime aikoina mulla vähentynyt kaikenlainen uuden kaman kaasuttelu. Tietysti aina voisi vaihtaa parempiin soittimia, mutta ei se lopputulos enää tästä kauheasti kummemmaksi muutu.

mpekkanen: ...yleensä soittimen modaus on aika hukkaan heitettyä rahaa. Ei niistä päivitetyistä osista saa juuri mitään, jos sen soittimen joskus myy.
 
Eräällä palstalla oli taannoin keskustelua siitä, pitäisikö muokattua soitinta kutsua nimellä upgraded vai modified ja lopputulema oli jälkimmäinen. Useampi ilmaisi myös, että on helpompi myydä huokeakin soitin eteenpäin alkuperäiskunnossa.
 
Korkeintaan se, joka on tehnyt muutokset, saattaa pitää lopputulosta hienona. Ilman alkuperäisosia mitään lisähintaa ylimääräisistä palikoista tuskin edes saa. Melkein kuin myisi loppuun käytettyjä kieliä ja kuvittelisi saavansa niistä vielä rahaa.

Soittimia voi modata myös niin, että ne voi helposti palauttaa orkkiskuntoon.
Esim. mikkien tai pleksin vaihtaminen on helppoa ja usein palautettavissa alkuperäiskuntoon. Tallan tai tallapalatkin voi vaihtaa.
 
Osa modauksista voi olla myös oikeasti hyödyllisiä, kuten vaikkapa Les Pauliin uuden ja kunnollisen yläsatulan teettäminen. Tai nauhatyöt hionnasta vaihtamiseen, etenkin vanhemmissa soittimissa joissa alkuperäiset ovat liian kuluneet.
 
Mutta totta on se, ettei esim. 300 euron mikkisatsin hintaa saa takaisin. Jos Squjun CV-sarjan soittimeen laittaa kalliit mikit ja elektroniikan, niin ei se ainakaan suoraan heijastu käytetyn soittimen myyntihintaan. Toki tuollainen fiksusti paranneltu soitin on arvokkaampi kuin orkkiskuntoinen CV-Skuju, muttei laskutapa suinkaan ole "normihinta + kilkkeet täydestä arvosta".
 
Mulla on profiilissa omissa kuvissa tuollainen 80-luvun alun Ibanez Blazer, jonka modasin mieleisekseni. Tiedostin jo soittimen hankkiessa, ettei siitä välttämättä tule kaikkien muiden mielestä kiva, tai nätti, tai hyvä. Mutta teetätin soittimeen kokonaan uuden pleksin ammattilaisella, runkoa hieman jyrsittiin pleksin alta (jotta saatiin Widerange-mikit mahtumaan) ja perään n. 500 euron arvoinen Lollarin mikkisatsi. Alkuperäinen pleksi mikkeineen ja elektroniikkoineen on tallella. Samoin alkuperäiset virikoneistot. Voin siis halutessani poistaa henkilökohtaisen modauksen ja saattaa soittimen "alkuperäiseen kuntoon", miinus tietysti rungon jyrsintä (vaikkei se pleksin alta näy).

Se vähän riippuu että mitä osien vaihdolla saavutetaan - niin ulkonäöllisesti kuin funktionaalisesti. Esimerkkejä:
 
-Lisenssifloikan tilalle OFR: upgraded, ehdottomasti. Homman X hoitava osa vaihdetaan sellaiseen, joka hoitaa X:n luotettavammin.
-Virittimien vaihto lukkovireihin: upgraded, jo senkin takia että orkkisvirit on helppo vaihtaa takaisin. Rahallisesti voi olla kyllä kannattavampaa näin tehdäkin ennen myyntiä, mutta jos kyse on jostain perus lukkovirisatsista joka maksaa 50e, niin en varmaan itse jaksaisi jos ei niille ole uutta asennuskohdetta näkyvissä.
Rosterinauhat: modified, koska rosterien soittotuntuma on erilainen ja voi toisille olla huono asia.
-Orkkistallan tilalle Evertune: modified, koska kitaran ulkonäkö ja ominaisuudet muuttuvat merkittävästi (ja tässä tapauksessa jyrsintätöiden takia peruuttamattomasti).
 
Mikkien vaihto on sitten vähän harmaata aluetta, koska mikkien paremmuus on enemmän mielipidekysymys. Toisen upgrade on toisen downgrade, ellei nyt vaihto ole ihan sarjaa Ibanezin INFien tilalle DiMarziot. Tästä syystä varmaan "modified" olisi parempi termi.
 
Noihin stratojen talloihin en ole niin perehtynyt että osaisin ottaa kantaa mikä on upgrade ja mikä ei, mutta jos ei uusia ruuvinreikiä tarvitse porailla, niin vakiointi on helppoa. Antaisin varmaan myydessä option ostaa joko "paremmalla" tallalla tai sitten vakioituna hieman halvemmalla.

dajackal: Se vähän riippuu että mitä osien vaihdolla saavutetaan - niin ulkonäöllisesti kuin funktionaalisesti. Esimerkkejä:
 
-Lisenssifloikan tilalle OFR: upgraded, ehdottomasti. Homman X hoitava osa vaihdetaan sellaiseen, joka hoitaa X:n luotettavammin.
-Virittimien vaihto lukkovireihin: upgraded, jo senkin takia että orkkisvirit on helppo vaihtaa takaisin. Rahallisesti voi olla kyllä kannattavampaa näin tehdäkin ennen myyntiä, mutta jos kyse on jostain perus lukkovirisatsista joka maksaa 50e, niin en varmaan itse jaksaisi jos ei niille ole uutta asennuskohdetta näkyvissä.
Rosterinauhat: modified, koska rosterien soittotuntuma on erilainen ja voi toisille olla huono asia.
-Orkkistallan tilalle Evertune: modified, koska kitaran ulkonäkö ja ominaisuudet muuttuvat merkittävästi (ja tässä tapauksessa jyrsintätöiden takia peruuttamattomasti).
 
Mikkien vaihto on sitten vähän harmaata aluetta, koska mikkien paremmuus on enemmän mielipidekysymys. Toisen upgrade on toisen downgrade, ellei nyt vaihto ole ihan sarjaa Ibanezin INFien tilalle DiMarziot. Tästä syystä varmaan "modified" olisi parempi termi.
 
Noihin stratojen talloihin en ole niin perehtynyt että osaisin ottaa kantaa mikä on upgrade ja mikä ei, mutta jos ei uusia ruuvinreikiä tarvitse porailla, niin vakiointi on helppoa. Antaisin varmaan myydessä option ostaa joko "paremmalla" tallalla tai sitten vakioituna hieman halvemmalla.
 
Näin minäkin asian näen. Jotkut muutokset ovat vain modauksia jotkut oikeita parannuksia.
 
Kun alkaa olemaan tarkempi spekseistä, niin on hankala löytää kitaraa, jossa kaikki on ok. Tai sitten se maksaa enemmän kuin olen valmis kitarasta maksamaan.
 
Tuossa Classic Playerissä on mielestäni hyvä kaula, mutta sitähän ei sitten tiedä, millainen soundi on osien vaihdon jälkeen. Ei sillä muuta väliä, mutta kunhan ei olisi huonompi kuin nuo muut kitarat.

Laulava Kylätohtori: Millaisia kokemuksia porukalla on Classic Playereistä? Kannattaako alkaa tuunaamaan, vai laittaako suoraan kiertoon ja muuta tilalle. Speksit ja kaula on aika hyviä, vaikkei tuo soundi nyt ihan huippua ole tinablokin kanssa, kun nuo muut soivat terästallalla paremmin.
 
Mulla on ollut 60s CP viitisentoista vuotta ja originaalikuosissa. Ei mitään valittamista soundissa tai soittotuntumassa.

Mikä *ittu siinä on, kun omat kitarat ovat jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta jatkuvasti tulee netistä vieraita kitaroita katseltua himokkain silmin ja kuola poskella?
 
Onko tähän lääkettä?

Pop Corn: Onko tähän lääkettä?
 
Ei mutta voit korvata addiktion jollain toisella. Postimerkkejä en voi suositella.

Pop Corn: Mikä *ittu siinä on, kun omat kitarat ovat jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta jatkuvasti tulee netistä vieraita kitaroita katseltua himokkain silmin ja kuola poskella?
 
Onko tähän lääkettä?
 
Ei vissiin ainakaan kunnollista lääkettä.
 
Just ostin 12 kielisen kitaran, tosin sitä ei mulla ole koskaan ollut niin tällä tekosyyllä ostin tuon. Mutta täytyy todeta, että vähän on sama homma itsellänikin, että vaikka ei pitäisi kuolata näiden perään niin siitäkin huolimatta vesi valuu suupielistä.
 
Alkoholin suhteen on AA joten olisiko jokin AMH (Anonymous Music Holist) sitten paikallaan ;D

pappasfin: Alkoholin suhteen on AA joten olisiko jokin AMH (Anonymous Music Holist) sitten paikallaan ;D
 
Gear acquisition syndrome eli GAS.
 
Mutta koska me taidamme olla koko porukka enemmän tai vähemmän hankintojen lumoissa, riittäisikö MA, musicians anonymous tai anonyymit musistit?

Toimivin lääke on ollut soitto tekniikkaan ja jonkun uuden asian opetteluun pärähtäminen, sävellys/sovitus/nauhoitus hommat ja ylipäätään kaikki sillä kitaralla tekeminen. Sit kun noita ei jaksa tai motivaatio hukassa muuten vaan ni nopeesti alkaa torin selailu yms :D

Billsner: Onko Ibanez tietäjiä?
 
Saakohan tätä https://www.levytukku.fi/kielen-lukituspalan-kiristysruuvi-2ed2-4 ruuvia mistään lyhyempänä versiona? Mitään speksejä tuosta ruuvista ei löydy internetistä, että mikä kierre siinä on alkupäässä.
 
Ongelmana on, että kun kitara on viritetty H-standard vireseen ja jos säädään intonaation kohdilleen, niin tuo kieltenlukitusruuvi on sen verran takana, niin se ottaa kampea alaspäin käyttäessä bodyyn kiinni. Intonaatio on nyt siis kompromissi.
 
Vastaan itselleni, jos joku sattuu joskus saman ongelman kanssa painimaan :D
 
Isosta ruuvikaupasta Oulusta ei löytynyt suoraan tuollaisia M4 kierteellä olevia ruuveja missä on tuollainen "kärki" missä ei olisi kierrettä. Pitäisi itse viilailla kierrettä pois.
 
Paikallisella soitinkorjaajalla sattui olemaan omassa miljoonalaatikossaa vastaavanlainen lyhyempänä. Nämä kieltenlukitusruuvit ovat yhteensopivia orginal floyd rosessa, Ibanez edgessä ja sekä ilmeisesti Schaller lockmaisterissa. Lockmaisteriin on saatavilla noita ruuveja lyhyempänä, niin oiskohan miljoonalaatiksta löytynyt ruuvi juuri tuollaisesta.

Kuinka paljon lyhyempänä?
Esim. https://www.levytukku.fi/kielen_lukituspalan_kiristysruuvi_2le2-4b

McNulty: Kuinka paljon lyhyempänä?
Esim. https://www.levytukku.fi/kielen_lukituspalan_kiristysruuvi_2le2-4b
 
Tuo on jo vähän liian lyhyt. Melkoista taitelua olisi saada se paikoilleen :D

Billsner: Vastaan itselleni, jos joku sattuu joskus saman ongelman kanssa painimaan :D
 
Isosta ruuvikaupasta Oulusta ei löytynyt suoraan tuollaisia M4 kierteellä olevia ruuveja missä on tuollainen "kärki" missä ei olisi kierrettä. Pitäisi itse viilailla kierrettä pois.
 
Paikallisella soitinkorjaajalla sattui olemaan omassa miljoonalaatikossaa vastaavanlainen lyhyempänä. Nämä kieltenlukitusruuvit ovat yhteensopivia orginal floyd rosessa, Ibanez edgessä ja sekä ilmeisesti Schaller lockmaisterissa. Lockmaisteriin on saatavilla noita ruuveja lyhyempänä, niin oiskohan miljoonalaatiksta löytynyt ruuvi juuri tuollaisesta.
 
Juu, noi taitaa olla samoja ruuveja kuin Gotohin floikkakopiossa (GE1996t), kun ainakin osa Edgeistä on nimenomaan Gotohin tekeleitä. Niihin tosiaan menee päikseen OFR:n tai muun vastaavan tallan lukkoruuvit kun ovat samalla mitoituksella ja kierteellä.
 
Tuli itsellekin tutuksi kun jälkiasentelin Gotohia lisenssifloikan tilalle ja ala-E:n ruuvit kolisi routtauksen reunaan. Ylimääräisestä 1000-sarjan floikasta lyhyemmät ruuvit tilalle ja taas pystyy tykittelemään.

Valistakaa aloittelijaa: ostin torilta Kramer Focus2000 v.1982-83 jossa alkuperäisen semi-Floyd Rosen tilalle on 90-luvulla vaihdettu Charvel:in lisenssifloikka.
Purkamisen ja puhdistuksen jälkeen laitoin uudet teräkappaleet jotka lukitsee kielet floikkatallaan. Kun talla on melkein vaakasuora, ehkä radius 16 tjs, ja kaularadius 10-12 kuten Kramerilla tapaa olla vanhoissa kapineissa: eikös nämä ole niin lähellä toisiaan ettei tallapalojen alle tarvitse shimmipaloja laitella ?

blingmatic: Valistakaa aloittelijaa: ostin torilta Kramer Focus2000 v.1982-83 jossa alkuperäisen semi-Floyd Rosen tilalle on 90-luvulla vaihdettu Charvel:in lisenssifloikka.
Purkamisen ja puhdistuksen jälkeen laitoin uudet teräkappaleet jotka lukitsee kielet floikkatallaan. Kun talla on melkein vaakasuora, ehkä radius 16 tjs, ja kaularadius 10-12 kuten Kramerilla tapaa olla vanhoissa kapineissa: eikös nämä ole niin lähellä toisiaan ettei tallapalojen alle tarvitse shimmipaloja laitella ?
 
Riippuu mistä soittaja tykkää. Tuohan käytännössä tarkoittaa sitä, että talla on "litteämpi" kuin otelaudan kaarevuus. Kun saat D ja G-kielen säädettyä sopivalle korkeudelle, saattaa E- ja e-kielet olla aavistuksen korkeammalla suhteessa D ja G-kieliin. On puhtaasti makuasia, häiritseekö tämä vai ei.
 
Itse shimmaisin, mutta ei se mikään pakko ole. Tiedät vain, että E ja A-kielet ovat aavistuksen korkeammalla kuin D ja G-kielet. Samoin B ja e-kielet ovat keskimmäisiä kieliä korkeammalla. Tai jos säädät korkeuden E- ja e-kielten mukaan, hyväksyt että D ja G-kielet voivat hieman rämistä nauhoja vasten. Sekin on vaihtoehto ja asian kanssa pystyy elämään. Säädöistä tulee siis kompromissi.