Musiikkibisnes ›

Esimerkiksi Youtube:ssa on melkoisesti tekijänoikeuksin suojattua materiaalia ja tällöin on oikeudellisesti selvää, että oikeuksien haltija ei ole mahdollistanut materiaalin saavutettavuutta. Tällöin materiaalin käyttäminen on kaikin tavoin oikeudetonta.
 
Kuitenkin, olen huomannut, että joskus (ja erityisesti marginaaligenreissä, joita itse kuuntelen) on erittäin vaikeaa löytää mitään näytteitä joistain levyistä. Sen sijaan, ne voisivat olla tilattavissa (jopa) ulkomailta.
 
Tällöin olen pohtinut, että sen sijaan, että tilaisi sokkona levyjä ulkomailta + aiheuttaisi turhia kuljetuksia ja palautuksia, niin voisiko olla kohtuullista kuunnella laittomasti saatavilla olevia materiaaleja esim. < 20 kertaa ostopäätöksen tueksi? No oikeudellisesti tietysti ei, mutta tässä onkin tämmöinen pragmaattinen näkökulma.
 
Sitten, jos joku kysyy, että kuunteleeko laittomasti musiikkia, niin pitäisi osoittaa, että käyttökerrat ylittävät esim. fair use:n rajat. Palveluntarjoajia voisi velvoittaa säilyttämään käyttökertadatan joitain kuukausia. Poikkeus ei koskisi itselle waretettua levyä tms., vaan ainoastaan streamausta. Näin ollen itseasiassa materiaalin saataville laittaja on edelleen rikollinen, mutta sitä hyväksi käyttäviä streamaajia ei voisi rangaista, jos se on fair use:a.
 
Tällä fair use:lla on kuitenkin myös promotionaalinen arvo (+ se on ilmaista mainosta), joten ei voida sanoa, että se vahingottaisi artisteja suoraan.