Studiotyöskentely ›

soundmodel: Lineaarisesti pitäisi siis olettaa, että U87 kestää käytössä 25 vuotta?
 
U87 kestää käytössä ainakin 50 vuotta :)
 
Edit. Tällä hetkellä myös näyttäisi siltä, että aikoinaan ostettu Neumann pitää kohtuullisesti arvonsa.

Aiheeseen kuitenkin liittyen:
 
Onko täällä jotakuta, joka haluaisi tuottaa ilmaiseksi omista geareistaan niitä harmonisia analyysejä? Ohje: https://www.heamusic.com/Documents/Plugins/Harmonics.html tjsp.
 
Tietysti, jos ja kun Gearank:ille tulee jokin avoimen lähdekoodin kilpailija, niin siihen voisi liittää sellaisen sopimuksen, että muiden dataa saa käyttää sen mukaan, mitä kontribuoi itse. Eri kontribuutioilla taas tienaa eri määrän tokeneja.
 
Ei mitään 100e per analyysi, vaan p2p tokeneja eli kontribuoimalla saa itse ostettua muiden antamaa dataa.
 
Toki siis hinta voi edelleen olla näennäisesti 100e per analyysi, mutta idea on, että tienesti oikeuttaa ostamaan vain muiden dataa eikä kaikkea. Ts. palvelussa olisi käytössä oma rahayksikkö.
 
Sitten, jos palvelu on riittävän hyvä, niin se voi myydä non-contributor tier:iä siten, että voi maksaa itsensä ulos kontribuutiovelvollisuudesta. Tulot käytettäisiin esimerkiksi palvelinkustannuksiin.

soundmodel:
 
Onko täällä jotakuta, joka haluaisi tuottaa ilmaiseksi omista geareistaan niitä harmonisia analyysejä?
 
Tuskin, mutta olisko joku 100€ per analyysi ok palkka? Vai meneekö liian halvalla? Luppoaikana, kuten nyt, voisin tuolla 100€ hinnalla vaikka tehdäkin.

soundmodel: No tässä nyt esimerkiksi olisi jo se, että yhden U87:n hinnalla voi ostaa 5 WA:ta. Lineaarisesti pitäisi siis olettaa, että U87 kestää käytössä 25 vuotta?
 
Ruhahahaa! 5 mikrofonia!
 
"100% Hand Tested in Austin, Texas"
 
Kiinasta ostaminen tai materiaalin ja energian tuhlaaminen ei ole nyt muotia.
 
Kaverilla on useampi Neumann, jotka ovat yli 50-vuotiaita ja spekseissä.

ituvirtanen: Kaverilla on useampi Neumann, jotka ovat yli 50-vuotiaita ja spekseissä.
 
Ikä harvemmin tekee mistään studiomikistä itsessään käyttökelvotonta. Olennaisintahan on miten niitä säilyttää ja käsittelee. Kovassa käytössä ajanoloon kapseli saattaa likaantua, jolloin se on syytä ehkä huollattaa ja putsauttaa, ehkä myös vaihtaakin joskus jossakin tilanteessa. Samoin kytkimiin ja liittimeen voi tulla jotakin korjaamisen tarvetta, mutta ikä muuten ei ole mikään sellainen asia, mihin ekaksi tuijottaisin käyttökelpoisuutta arvioitaessa.
 
Muistelisin, että kaikkineen koskaan sen jälkeen, kun olen ekan mikrofonin ostanut joskus kasarin alussa, mulla on tasan yksi mikrofoni mennyt rikki ja se oli Behkun RTA-mikki, joka rupesi sekin kyllä taas temmeltämään, kun vaihdoin siihen uuden kapselin. Hukkaan on mennyt yksi mikrofoni, mutta se on eri juttu kuin mennä rikki. Vanhin käytössäni oleva mikrofoni lienee AKG D12, jonka ostin aikoinaan puolikuntoisena. Siinä oli muistaakseni yksi juotos vähän haurastunut eli korjaantui kolvia näyttämällä.

Pitkä keskustelu, en jaksanut kokonaan lukea. Mutta. Mulle analogisuus tuo eniten etua äänitysvaiheessa. Jos on käytössä hyvä etuaste, kompura & ehkä jotain muutakin, niin saundi on jo sisään mennessä valmiimpi ja vaatii vähemmän miksaamista. Toinen tärkeä paikka analogi vermeille on mix bus ja masterointi. Käytän rautaa myös muissa busseissa ja jopa yksittäisillä kanavilla, jos näen tarpeelliseksi.
 
Jos miksaukseen tuleva kama on äänitetty keskinkertaisesti (ja yleensä se on) saatan "printata" tärkeimpä juttuja kuten päälaulun, basson, virvelin ja basarin analogi ketjun läpi, jotta lähtösaundin saa valmiimmaksi ennen varsinaista misaamista. Joskus stereo bussien printtaaminen voi käydä kyseeseen jos ja kun laitteita ei ole tarpeeksi käytössä joka paikkaan leviteltäväksi (esim. kaikki akustiset kitarat yhdelle stereoraidalle vari mu kompuran läpi). En pidä tuota printtaamista muutenkaan huonona sen takia, että on hyvä komittoitua asioihin eikä lykätä jokaista miksauspäätöstä ihan kalkkiiviivoille asti. Nykyään tosiaan niitä muutos pyyntöjä tulee paljon, mutta suurin osa on luokkaa voisiko tuota laittaa isommalle, tai tuota pienemmälle, tai tuosta vähän diskanttia pois.
 
Olemassahan on myös digitaalisesti ohjattavia täysin analogisia laitteita mm. Wes Audion, Bettermakerin, Cranborne Audion ja Tegelerin tekemänä. Noita voi ohjata etänä plugarilla ja niitä voi automatisoida ihan samalla tavalla kuin plugareitakin ja kaikki asetukset voi tallentaa vaikka per biisi (eli ei recall ongelmaa). Plugareihin nähden ainoa jäljelle jäävä negatiivinen seikka on se, että yksi laite voi edelleenkin olla vain yhdessä paikassa yhtä aikaa (tai no, dual mono voi tietenkin olla kahdella mono kanavalla).
 
Itse käytän analogi vehkeitä (lähtösaundin maksimoinnin lisäksI) lähinnä sen takia, että se on hauskaa. En jaksa 100% ITB miksausta enää yhtään, se on tylsää. Koen myös, että vähemmällä työllä pääseen helpommin tyydyttävään lopputulokseen. Monesti tarvitsee 3-5 plugaria siihen, mihin riittää yksi rauta. Käytän myös paljon DAW kontrollereita, koska yritän minimoida hiiren heiluttelun. Plugareiden suhteen olen todella old school, eli käytän eniten vanhan liiton laitteita mallintavia plugareita. Sellaisia jotka pakottavat kuuntelemaan, eivätkä tuijottamaan käppyröitä ruudulla.