Kitarat: kitarakamat ›

Onko kaikki vihdoin päässeet yli G.A.S.sista, kun tänne ei ole kirjoitettu yli neljään vuoteen :D
 
Olen suht tyytyväinen omiin bassoihin, kitaroihin, pedaaleihin ja vahvistimiin eikä jostain syystä ole enää niin gassuttaneet mitkään instrumentit. Plugarit sen sijaan...

Bugsy Boy: Onko kaikki vihdoin päässeet yli G.A.S.sista, kun tänne ei ole kirjoitettu yli neljään vuoteen :D
 
Valitettavasti oma tauti ei ole parantunut, vaikka oireet ovat onneksi lieventyneet. Pieni tulehdus kytee koko ajan jossain - aina välillä hetkeksi aktivoituakseen.

En tiiä että pääseekö GAS:sitä koskaan kokonaan eroon kun on kerran kamarunq tielle lähtenyt mutta kai sen hallintaan voi saada eli ettei ihan kaikki pennoset mene kamarunq:Iin,tällä haavaa olen todella tyytyväinen FGN odysseyhini ja Marshall code vahvaimeeni,multispedu osasto saattaa vielä elää hiukan

Niin kauan kuin GAS ei tapa mua niin asiat on kuta kuinkin reilassa. Eilen tuli tilattua kaksikaulainen monsteri Gear4Musicista ja tänään mennään serkkupojan kanssa tekemään perinteinen kitarakauppakierros Tampereella, eikä sieltäkään tod. näk. tyhjin käsin palata.

WanhaWetäjä: GAS killed GAS ts GAS Guitarworksin tekemä thinline tele riittää mulle 1. kitaraksi lopun ikää, varalla omien kuvien Yamaha + pari akkaria.
Pari halpista myin pois ja eipä ole ollut niitä ikävä kun tuolla soittelee.
https://muusikoiden.net/dyn/users/153639.jpg
 
Lainaan itseäni eli ihan noin ei ole mennyt, 2017 jälkeen on hommattu 2 Revstaria, teetetty GAS thinline tele nylonkielinen elektroakkari, ostettu Rolandin sähköpiano ja Korg Nautilus syna, vaihdettu Helix Floor HX Stompiin, myyty Stomp ja ostettu taas Helix floor, ostettu Powercap 112, myyty se ja ostettu Powercap 212, myyty se ja ostettu Yamahan 12" PA-kaappi joku vaihtui dB:n vastaavaan.Viimesin ostos on tuo Sire tele johon vaihdettiin P-railsit. Myös vasuri Ibanez As 93 335 kopio kävi kääntymässä, ihan asiallinen peli mutta ei saanut soittoa tarpeeksi. Jaa joo, POD Express "mini-Helix" tuli hommattua ja sillä vedän harrastebandin treenit sujuvasti.
 
Mutta aika maltillista on ollut kun aattelee että kyse on liki 8 vuoden ajanjaksosta.Nyt tuntuu siltä että näillä mennään, 2 loistavaa ja 3 ihan ok kitaraa, yks Yamahan basso, 3 akkaria ja nuo edellä mainitut kiipparit ja olkkarissa akustinen Yamahan pystypiano.
 
Mulla oli ns "pro" jakso eli vuodesta 1978 aina vuoteen 2014 jolloin olin päätoiminen tanssimuusikko lukuisissa eri kuvioissa, 1997 koin totaalisen väsymisen keikkailuun ja soittamiseen kun takana oli muutama vuosi 15 keikkaa/kk keskiarvolla kapakoissa resuamista, pahimillaan 22-03.30 5 iltaa viikossa hirveessä röökinkatkussa. Jäin isyyslomalle joka kesti 2 vuotta jona aikana en soittanut tahtiakaan enkä kuunnellut musaa, onneksi järki pelasi enkä myynyt oikeastaan mitään kamoja pois. Joku tuolla aiemmin mainitsi että pahimmat kaasutukset lähtee pois kun alkaa soittaan työkseen ja näin mullekkin lopulta kävi. Vuodesta 1999 vuoteen 2014 tein vielä päätoimisena keikkoja mutta ala alkoi hiipumaan kunnes tietyt kuviot loppuivat kokonaan.
 
Nyt enää harrastetaan ja into soittamiseen on palannut, harvat huttukeikat vedetään
ilolla ja ne tuovat mukavaa vaihtelua eläkeukon arkeen.
 
Prkl juu, vähän kyllä kiinnostelee Tonexilta tullut/tuleva mallintaville suunniteltu combo, kovasti on kehuttu...katotaan kuin käy.

WanhaWetäjä: hommattu 2 Revstaria
 
Mitä mieltä näistä? Itseä kiinnostaa kovasti tuommoinen RSP20 kun Yamahan laatu tunnetusti on loistavaa ja hakusessa olisi japanilainen "Les Paul."

Noni, 4-5 vuotta on gassuttanut Fanon JM4 -basso ja nyt tuli vedettyä liipaisimesta. Vähän hirvittää paljonko tuohon tuli upotettua rahaa, mutta eipä kaduta. Loistava basso.

EDIT: Ja paskan marjat, antaa olla

EDIT: Sama

Kivijalka: Mitä mieltä näistä? Itseä kiinnostaa kovasti tuommoinen RSP20 kun Yamahan laatu tunnetusti on loistavaa ja hakusessa olisi japanilainen "Les Paul."
 
Jaa juu, jäi vastaamatta tähän mutta ei ole japsimalleista kokemusta kun ei niitä saa vasurina eikä ole Les Paulia mihin verrata.
 
Molemmissa "halpiksissani" on/oli pientä säätämistä, elements on vielä ns tehtaan jäljiltä mutta oon soitellut sillä treeneja, standardilla myös joitain huttukeikkoja.
 
Parasta noissa on soittoergonomia ja etenkin standardin laaja soundipaletti. P90 tyyppistä soundia saa elementsilla, siinä on jonkinmoinen alapääleikkuri kun nostaa tonepotikan ylös.
 
Hintaeron lisäksi mitään todella merkittävää kuultavaa eroa ei ole standardin ja pro mallin välillä poiskukien valmistusmaa ja jotain pientä viimeistelyssä. Ohessa asiallinen vertailu mistä selviää pienet erot.
 
https://www.youtube.com/watch?v=4PJ-uGobhew

Näin OP:n ominaisuudessa huvittaa, että tää ketju aina välillä ponnahtaa pintaan. =DD
 
Eihän sitä oo gäässistä päässy eroon, välillä vähä uinuu ja sitten taas iskee. 2021 tein huonoja (tai no hyviä) kauppoja ja jäin kaipaamaan muutamaa kitaraa ja vahvistinta ja sen seurauksena oon vähän yrittäny olla myymättä mitään. Ja se onki kohta onnistunu 1,5v ajan. Lisää on tullu sen sijaan ostettua pedaaleita lähinnä. Isommat möyrinät rigien suhteen on nyt jäänyt, toivon mukaan lopullisesti. Mutta mutta, pedaaleita nyt voi ostaa kaapit täyteen jne katsotaan mihin matka vie. =D Voimia kaikille!

Mulla kuoli joskus 2009 tjsp GAS kun lopetin käytettyjen ja usein vähän kyseenalaisten vehkeiden kanssa pelailun ja ostin köyhänä opiskelijana Nord Electro 3:n. Ei ole vielä hetkeäkään harmittanut ja en ole sen jälkeen edes katsellut mitä muuta sitä nykyisin olisi tarjolla. Tiedän että tuo palvelee enkä soita millään muulla sen paremmin.
 
Sen sijaan muiden soittimien hankkimisessa en ole päässyt GASista eroon, vaikka niitä en osaakaan soittaa senkään vertaa kuin koskettimia. Mutta etenkin vanhat ja akustiset vehkeet on ihania ja ainutlaatuisia.

Jos soittimiin menevät rahat tulisi ryypättyä, niin silloin se soittimien ostelu on ihan hyvä vaihtoehto. Mikäli esim kitaroita alkaa olemaan useita kymmeniä, niin homma on karannut käsistä. Mieluiten joitakin laatukitaroita kuin kasapäin jotain kiinanpaskaa, jos saa valita.
Toki jokainen voi tehdä niinkuin itse haluaa...

Tuota kiinanpaskahommaa minä juuri viime perjantaiehtoona snadissa hiivassa tuossa yllä kyselin, mutta deletoin ko. viestit sitten lauantaiaamusella. Menee nimittäin herkästi riitelyksi, ja siinä taas ei ole minkäänmoista järjen hiventäkään. Mutta siis joo, laatu ennen määrää ehdottomasti.

Bugsy Boy: Onko kaikki vihdoin päässeet yli G.A.S.sista, kun tänne ei ole kirjoitettu yli neljään vuoteen :D
 
Just pari viikkoa sitten tapoin GASin ostamalla pari räkkikompuraa.
 
Ja nyt sitten muka pitäis jostain saada LP-tyyppinen kitara o_O

opel99: En tiiä että pääseekö GAS:sitä koskaan kokonaan eroon kun on kerran kamarunq tielle lähtenyt mutta kai sen hallintaan voi saada eli ettei ihan kaikki pennoset mene kamarunq:Iin,tällä haavaa olen todella tyytyväinen FGN odysseyhini ja Marshall code vahvaimeeni,multispedu osasto saattaa vielä elää hiukan
 
noi oli kuuluisat viimeiset sanat itseltäni,multispedu osasto eli kyllä sen verran että nyt mulla on boss gt-1 mutta kitaraosatokin eli jo sen verran että FGN vaihtui toiseen Fujigen plantissä aikanaan tehtyyn keppiin eli -82 JV62 Squier stratoon siihen on joku aiempi omistaja katsonut asiaksensa routata humpparin mutta kyllä mä sen kestän kun muutenkin tykkään HSS mikitetyistä stratoista/superstratoista

Aika hyvin pärjää nykyään vaan ikkunashoppailulla kun ei oo akuuttia tarvetta oikein millekään enää. Ja niin monta kitaraa käyty läpi et pakko uskoa ettei soitinta vaihtamalla tule paremmaksi soittajaksi tai tee yhtään sen parempia biisejä :D
 
Osaltaan varmasti auttanut tuo biisien tekemiseen, taltiointiin ja miksailun maailmaan uppoutuminen ettei yksittäinen soitin, plugari tms pääse liiaksi korostumaan. Kun kokonaisuuden kannalta ei niin väliä onko just se yksi pieni palikka se ehdottomasti paras mahdollinen.

Bassoja, kitaroita, vahvistimia ja pedaaleja on ihan riittämiin, plugareita voisi nyt aina ostella...mutta oma GAS siirtyi vähäksi aikaa vaellusharrastuksen pariin. Sinnekin on helppo upottaa suht paljon rahaa...vaikka oikeasti vähempi olisi enempi.

Eiköhän GAS ole kohdallani jo aika tukevasti menneen talven lumia. Piti oikein katsoa soitinkamatietokantaa, niin viimeisin iso ostokseni oli tammikuussa 2018 kun ostin tuon Mesa mark V:n ja Zilla fatboy kaapin. Tulin samalla määritelleeksi, että kaksi vahvistinta on minulle kipuraja jota enempää en voi ahdistumatta omistaa. Nyt kun minulla on kaksi unelmavahvistintani, niin se tarkoittaa etten voi lisääkään hankkia luopumatta jommasta kummasta eikä se tule kyseeseen kohdallani.
 
Sähkökitaroissa kaksi olisi minulle ihanteellinen määrä, mutta siedän näköjään kolme koska en voi luopua yhdestäkään noista kolmesta. Viimeisen sähkiksen ostin helmikuussa 2017, mutta sitten niitä olikin neljä ja päädyin myymään yhden pilkkahinnalla päästäkseni siitä eroon, mutta kompensoin alihintaa myymällä sen kaverille joten kaverihinta ei haittaa.
 
Selailen joskus toria ja vielä on olemassa laitteita, jotka saavat sydämen hypähtämään eli en ole vielä ihan kuollut (Viimeksi näin Yamaha SG3000 kitaran, joka on myös ollut unelmalistallani iät ja ajat), mutta mitään ostoimpulssin ylittävää ei ole tullut eteen. Ja hyvä niin, koska minun pitäisi luopua jostakin ostaakseni jotakin. Mulla kummiskin on ihan hyvät vehkeet jotka ovat itselleni vieläpä ne unelmakamppeet, niin parempi pysytellä vaan niissä ja keskittyä soittamaan. Elämä on liian lyhyt ostelemiseen ja omistaminen on oikeasti vain illuusio joten miksi nähdä vaivaa.