Bassot ›

Aye,
 
Yamaha-klubia sun muuta löytyy, mutta Rickenbacker-threadia ei taida vielä olla pystyssä, ainakaan bassoille? Pistetään pystyyn, saa nähdä tuleeko ketään muita mukaan!
 
Itsellä -06 Jetglo 4003 jonka ostin syksyllä 2011. Käytettynä ostaessa tallamikkinä oli Seymour Duncanin SRB-1, mutta alkuperäinen vaihtui takaisin koska Rickenbacker!
 
Kerran Loosen keikalta bussipysäkiltä kävellessä joskus aamuyöstä basso päätti tippua asfalttiin huonosti suljetusta gig backista..sydänkohtaus oli lähellä, mutta lopputuloksena ihan pieni kuluma selkäpuolen reunassa. Moni basso olisi ollut tuossa vaiheessa ihan päreinä.
 
Rumpalikaverin kanssa on diili, että jos joku EI kysy mitään Rickenbackerista keikan jälkeen, tarjoan sille bissen. Ei ole vielä koskaan tarvinnut bisseä tuosta syystä tarjota.
 
Rickenbackerin ääni on vaan..no..hyvällä tavalla ilkeä! P ja J toimi joka tyylissä ja biisissä, Riku on ehkä krantumpi..mutta NIIN persoonallinen soitin!
 
Ergonomian kanssa meni jonkun aikaa päästä sinuiksi (tai no on se vieläkin aika paska), mutta on se vaan ihana basso. En luovu ikinä.

Bugsy Boy: Aye,
 
Yamaha-klubia sun muuta löytyy, mutta Rickenbacker-threadia ei taida vielä olla pystyssä, ainakaan bassoille? Pistetään pystyyn, saa nähdä tuleeko ketään muita mukaan!
 
Haku tuotti tällaisen. Vähän vanha kyllä.
 
https://muusikoiden.net/keskustelu/ … 35&t=24877&o=0&#p251450

Tulin vuonna 1985 ostaneeksi lokakuussa 1974 valmistuneen punaisen 4001:n joka on minulla vieläkin, tosin jonnin verran modattuna: poistatin siitä Kitarapajalla nauhat heti ostotapahtuman yhteydessä ja sittemmin hioin kaulan takaa lakat pois tatsin parantamiseksi. Sittemmin nauhat ovat palanneet takaisin ja mikrofonit vaihtuneet Joe Bardenin Rick-settiin. Muutakin pientä, kuten virityskoneiden sekä tail lift -taipumiksellisen tallan vaihto.
 
Mainio basso yhtä kaikki, ja (omasta mielestäni) pääosin mainiompi modausten jälkeen. Välillä vain hirvittää ajatus, että kyseinen basso osoittautuisi aikoinaan soitetuksi jollakin klassikkolevyllä, ja alkuperäisyyden vaalijat ilmestyisivät tuonne alaovelle soihtujen ja heinähankojen kanssa...

Ai olihan täällä jotain. Parikymmentä vuotta vanhaa kamaa, mutta eipä ole Rickenbackerien designkaan hirveästi tuosta muuttunut...
 
Nelisormimangusti: Haku tuotti tällaisen. Vähän vanha kyllä.
 
https://muusikoiden.net/keskustelu/ … 35&t=24877&o=0&#p251450

Pictures or didn't happen :D
 
jPekka: Tulin vuonna 1985 ostaneeksi lokakuussa 1974 valmistuneen punaisen 4001:n joka on minulla vieläkin, tosin jonnin verran modattuna: poistatin siitä Kitarapajalla nauhat heti ostotapahtuman yhteydessä ja sittemmin hioin kaulan takaa lakat pois tatsin parantamiseksi. Sittemmin nauhat ovat palanneet takaisin ja mikrofonit vaihtuneet Joe Bardenin Rick-settiin. Muutakin pientä, kuten virityskoneiden sekä tail lift -taipumiksellisen tallan vaihto.
 
Mainio basso yhtä kaikki, ja (omasta mielestäni) pääosin mainiompi modausten jälkeen. Välillä vain hirvittää ajatus, että kyseinen basso osoittautuisi aikoinaan soitetuksi jollakin klassikkolevyllä, ja alkuperäisyyden vaalijat ilmestyisivät tuonne alaovelle soihtujen ja heinähankojen kanssa...

Bugsy Boy: Pictures or didn't happen :D
 
Oletin että tuossa
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/174320.jpg

Nelisormimangusti: Oletin että tuossa
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/174320.jpg
 
Siinäpä juuri. (Kuvan oikeanpuolimmaisin omatekoinen on sittemmin lahjoitettu kummipojalle.)

On löytynyt jo vuosien ajan 4001 vuodelta 1970. En vain ole oikein päässyt sinuiksi sen kanssa, mutta Riku piti saada. On siinä se oma juttunsa, joka on vaikea kaivaa esiin muista.

En pääse enää klubiin, mutta kolme Rikua on ollut:
- 4001 (1971)
- 4003 (1997)
- 4004 (en muista mikä vm.)
 
Hienoja soittimia, MUTTA paljon pieniä juttuja, joiden takia jäi aika paljon telineeseen.

Isoimmat epäkohdat:
1) Onneton ergonomia
2) Onneton / vaikea säädettävyys
3) Soundi ei istu kaikkeen
4) Alin botne puuttuu
 
Näyttää toki hienolta, mutta jos soittimessa on em. epäkohtia, paljon helpompi on ottaa joku muu basso soitettavaksi. Toki Rikun soundia ei saa muista.

Miten nuo ergonomian puutteet ilmenevät?

Kefiiri: Miten nuo ergonomian puutteet ilmenevät?
 
Body on suora lankku jossa ei ole viistettä kyynärvarrelle sekä mikkihässäkkä leivänpaahtimella tiellä ettei tiedä mistä välistä sitä soittaa. Pari on ollut ja yhtä huonoja.

Kefiiri: Miten nuo ergonomian puutteet ilmenevät?
 
Komppaan edellistä:
 
-terävä bodyn reuna, joka ainakin omalla soittotyylillä aina vähän tiellä
-"teinin hammasraudat" -tyylinen tallaratkaisu kaikenmaailman ulokkeineen, joka lievästi sanottuna haittaa demppausta aika tehokkaasti
-kaulaprofiili, joka ei kapene juuri yhtään lapaa kohti. Tämä nyt ei mikään show-stopper, mutta tuntuu suht kummalta Fenkun bassojen jälkeen
-se lakattu otelauta on vaan kumma ratkaisu
 
Kaikkeen tottuu, mutta autiolle saarelle lähtisi Jazzari tai Presari. Jos tarvitaan mojoa lavalla niin Riku on aika varma ratkaisu...
 
Se mikin päällä oleva legacy-feikkikromihässäkkä lähti eka päivänä pöytälaatikkoon. Vanhemmissa 4001:ssähän tuo taitaa olla ihan hevosenkenkämallinen mikrofoni (korjatkaa jos oon väärässä), mutta 4003:ssa vaan turha joulukuusenkoriste.

Nelisormimangusti: Oletin että tuossa
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/174320.jpg
 
Vinhannäkösiä pelejä jpekkalla

ruma: On löytynyt jo vuosien ajan 4001 vuodelta 1970. En vain ole oikein päässyt sinuiksi sen kanssa, mutta Riku piti saada. On siinä se oma juttunsa, joka on vaikea kaivaa esiin muista.
 
Tämän ketjun innoittamana otin Rikun treeneihin ja täytyi taas todeta, että joku muu on enemmän mun juttu ja yllä listattuja huonoja puolia on. Mutta pitäähän Riku olla varalla, jos sitä soundia tarvitsee tai haluaa poseerata ;/
 
Gibson Grabberin soundissa on munsta paljon Rickenbackeria, tosin botnea on perhanasti enemmän. Joku on varmasti eri mieltä, ja se on ok.

Ergonomia ja botnen puute sikseen, mutta jostain syystä itsevarmuus keikalla nousee ainakin 2-3 yksikköä kun Rickenbacker roikkuu kaulassa. Varsinkin metallihommissa yritän kompensoida keikalla nörtihköä ulkonäköäni yhdellä maailman munakkaimmista bassoista ;D Ja kyllähän se murisee kivasti. Motörhead-covereita soittaessa J tai P jää kyllä telineeseen.

No jaa, Chris Squire, Macca, Geddy, Rick James...onhan noita muitakin legendoja ja musatyylit ihan erilaisia.
 
trih: Rikun basso identifioituu rokkenrollissa kyllä niin vahvasti Lemmyyn, että en keikalle sellaista veisi. Paitsi jos on Motörhead-cover-bändi.

Bugsy Boy: No jaa, Chris Squire, Macca, Geddy, Rick James...onhan noita muitakin legendoja ja musatyylit ihan erilaisia.
 
Onhan se näinkin. Lemmyllä oli se custom, niin näytti aika erilaiselta kuin perus riku.
 
Cliff Burton oli se minkä takia kaverin kanssa käpisteltiin aikoinaan Soitin Huttusessa jotain mustaa rikua (heh). Hinnat oli silloin vielä sellaiset, että sen hankinta olisi ollut jotenkin teinillekin mahdollinen, mutta kaveri päätyi Charveliin.

Bruce Foxton The Jamista on myös aika kova Riku-kepittäjä. Tai ainakin taisi soittaa parilla eka levyllä Rickenbackeria. Muutenkin post-punkissa ja new wavessa suht tuttu soundi.

Kai Suomessakin joitain Rickenbacker-julkkiksia on? Jussi Raittisella ainakin on joskus ollut.
 
Bodyn särmikkyyden kanssa vielä pärjäisi mutta se kuulostaa hankalalta että ei pysty kämmensyrjällä demppaamaan.