Rock, pop, alternative ›

gandar: "JJylli & Kuoppis -Music of Kingston Wall -konsertin kivijalan luovat itseoikeutetusti bändin alkuperäisjäseniin kuuluvat Jylli & Kuoppis. Heidän lisäkseen illan musiikillisen ydinryhmän muodostavat Jesper Anastasiadis (laulu, kitara ja perkussiot), Juhani Grönroos (kitara), Esa Holopainen (kitara) ja Mikko Von Hertzen (laulu, kitara ja perkussiot), joista kaikille Kingston Wallin musiikki on ollut merkittävässä roolissa muusikoksi varttuessa."
(https://www.lippu.fi/artist/jjylli- … pis-music-of-kingston-wall-3521173/)
 
Miksei Juho pitkänen ole mukana .
 
https://youtu.be/YyqS01FL5nc?t=3

Music of Kingston Wall- kokoonpanoon haluttiin sellaisia hahmoja, joilla on vahva suhde ja/tai yhteys KW-materiaaliin, mut lisäksi haluttiin etteivät kyseiset tyypit ole olleet mukana missään edellisissä versioissa tai muissa aiheen ympärillä pyörivissä proggiksissa. Ajateltiin, että tällä tavoin saadaan uusia naamoja esille ja homma pysyy tuoreempana. Sääntöihin tarvitaan tietenkin aina poikkeus ja tässä tapauksessa se on bändin alusta alkaen kalustoon Freak Out -klubien kautta kuulunut Mikko Von Hertzen.

shuffle: Tykkäsin kolmosen remiksauksesta kahdella kommentilla. Ensimmäinen on se että käänsin kuunnellessa kuulokkeet ympäri, että sain skeban vasempaan luuriin. Tykkään niin päin enemmän.
 
Eli kuuntelet levyä ikään kuin Samin näkövinkkelistä? Hänestä katsottunahan Pete on vasemmalla ja Jukka oikealla. Mielenkiintoista!

koivu30: Eli kuuntelet levyä ikään kuin Samin näkövinkkelistä? Hänestä katsottunahan Pete on vasemmalla ja Jukka oikealla. Mielenkiintoista!
 
Aloitin keikkailut rumpalina, ehkä se on siitä jäänyt, heh. Muutama keikka rumpalina aluksi kun syrjäisellä kirkonkylällä (jossa asuin kaksi vuotta), ei ollut ketään muuta rumpuihin. Tri-Logy on jännä levy silleen että vahvin materiaali on jätetty levyn loppuun. Kolme viimeistä biisiä ovat vahvimmat. Makuasia tietenkin täysin.
 
Joskus leikkinyt ajatuksella, että jos eka biisi olisi ollut neliminuuttinen The Real Thing, sitten For All Mankind ja sitten Time, niin olis levy lähtenyt aika reteesti. En kelaa kuunnellessa onko For All Mankind joku viesti vai ei, se vain on hieno biisinä, kitaristin näkökulmasta. Hieno skebakuvio joka räyhää, hieno soundi ja loppubändin soitto sopii siihen hienosti. Petrin kela tosin tuskin oli tehdä kakkoslevyä uudelleen, vaan vähän taiteellisempi teemapläjäys.

Ensi sunnuntaina kesän eka fesfarikeikka Turussa. Toivotaan kelejä!
 
jukkajylli: jjylli & Kuoppis, Esa Holopainen, Juhani Grönroos, Jesper Anastasiadis ja Mikko von Hertzen
MUSIC OF KINGSTON WALL
 
Kesällä soitetaan näillä näkymin kuusi festarikeikkaa:
 
Su 9.6. Turun Kesärauha
La 15.6. Varjofestari Oulu
Su 14.7. Ilosaarirock Joensuu
Pe 26.7. Kuopiorock
La 27.7. Jytäkesä Go Go Helsinki
Pe 2.8. Porispere
 
Tulkaa festareille.
 
jj

Voi ristus miten upea keikka kertakaikkiaan. Fanina musiikki on tietty oma osansa ja on kaunista, jotenkin tuntui että soitossa oli ruuvattu turboruuvia vielä kireämmälle, ai että oli hienoa. Käsittämättömän upea show.

Aivan törkeen kova keikka! Kiitos

Oli pakko rekisteröityä ihan vaan, että saan jätettyä tän kommentin.
 
Ensinnäkin iso kiitos Robertille remastereista. Mun korvaan kuulostaa vitun loistavalta ja tekee kunniaa bändille.
 
Toinen iso kiitos Jyllille ja Kuoppikselle, että jaksatte pitää perintöä yllä. Sain viimeinkin tilaisuuden nähdä mulle tosi rakkaan bändin livenä viikko sitten ja jumalauta se oli odotuksen arvoista. Jokainen soittaja vetii suorituksensa täysin moitteettomasti ja kaikki selvästi nauttivat hetkestä. Pliis älkää lopettako keikkailua. Ootte parhaita.
 
Peace, Love & Kingston Wall

Parin päivän viiveellä iso kiitos bändille Oulun -keikasta. Oli kyllä sellainen musiikin riemuvoitto koko show, ettei näin partasuisena nelivitosena ukkona edes hävettänyt, kun tuli itku sen elämyksen voimasta.

Jarre Oxygene 1-3 vs. KIingston Wall Trilogy. Paljon yhtäläisyyksiä vai koenko asioita joita ei oikeesti ole?

Artturi: Jarre Oxygene 1-3 vs. KIingston Wall Trilogy. Paljon yhtäläisyyksiä vai koenko asioita joita ei oikeesti ole?
 
Millaisia yhtäläisyyksiä? Sen lisäksi, että numero 3 esiintyy myös Oxygene-sarjassa.

vanha_pieru: Millaisia yhtäläisyyksiä? Sen lisäksi, että numero 3 esiintyy myös Oxygene-sarjassa.
 
Onhan tuossa Oxygene-levyn kolmessa ekassa raidassa hieman samanlaista pulputusta, suhinaa ja mattoa äänimaisemassa, mutta toisaalta... aika moni synajuttu pohjautuu samoihin teemoihin, soundeihin ja juttuihin joita Jarre, Vangelis ja kumppanit aikoinaan loivat.

McNulty: ... aika moni synajuttu pohjautuu samoihin teemoihin, soundeihin ja juttuihin joita Jarre, Vangelis ja kumppanit aikoinaan loivat.
 
Niinpä. Mun mielestä, jos ajatellaan vaikka eräitä syntikkamusiikin varhaisia edustajia - ei niitä aivan ensimmäisiä elektronisen musiikin kokeilijoita, vaan lähinnä 1970-luvulla tunnetuksi tulleita syntikkapulputtelijoita - kuten juuri ranskalainen Jarre, kreikkalainen Vangelis, saksalaiset Tangerine Dream, Kraftwerk ja Klaus Schulze, niin heidän tyylinsä ovat minun mielestä lopulta hyvin erilaisia keskenään, Kraftwerk vielä aivan erityisesti noihin muihin verrattuna. Lisäksi oli joitain japanilaisia pioneereja, kuten Isao Tomita, Yellow Magic Orchestra ja siitä soolouralle lähtenyt Ryuichi Sakamoto, mutta näiden musiikkia en paljoakaan ole kuullut. Enkä naispuolisia amerikkalaisia syntikkataiteilijoita, kuten Suzanne Ciani, Laurie Spiegel ja Wendy (alun perin Walter) Carlos. Kiinnostava oma musiikillinen lajinsa tämä elektroninen/syntikkamusiikki.
Joka tapauksessa, kysymykseni oli aito, koska asia jäi niin auki. Olen kiinnostunut siitä, mitä yhtäläisyyksiä Artturi on kuullut Jarren Oxygenen ja Kingston Wallin Tri-Logyn välillä. En väitä, ettei yhtäläisyyksiä ole, mutta en itse ole tätä sillä lailla mieltänyt. Näin äkkiseltään sanoisin, että jos vertailukohtaa hakee, niin eniten Trilogyssä kuulisin kaikuja Tangerine Dreamin tavasta pistää sekvensserit pulputtamaan.
Erittäin hyvää työtä Kimmo Kajasto syntikoiden kanssa teki Tri-Logyllä. Pitkälti juuri tästä syystä tämä kolmoslevy on aina ollut mun ehdoton suosikki Kingston Wallin albumeista. Pidän tavattomasti siitä, miten musiikki virtaa kappaleesta toiseen ja nämä pulputukset ovat keskeinen elementti kokonaisuuden yhteensitomisessa. Vain sinänsä mainio kappale Time katkaisee tämän hypnoottisen pulputuksen virran ja itse olisin siksi jättänyt sen pois albumilta, mutta pulputus palaa onneksi vielä pitkässä The Real Thingissä. Onhan tässä ilman muuta kyse yhdestä kotimaisen rockmusiikin tärkeimmistä albumeista koskaan.
Lisää tämän tyylistä Kimmo Kajaston syntikkatyöskentelyä voi kuulla RinneRadion saman aikakauden tuotannossa. Jos oikein muistan, niin Unik-albumi taisi olla tällainen.

En mä kuule mitään samaa Oxygenessä ja Tri-Logyssä. Tri-Logyssähän synajutut on suurilta osin tai käytännössä kokonaan sekvensoituja, eli ei ole mitään sellaisia ääniä jotka olisi soitettu livenä, vaan kone on triggeröinyt sävelet tietyssä rytmissä. Jarrella taas on nimenomaan pitkiä sointukiertomattoja ja suorastaan bluesahtavia yhden sävelen melodioita.
 
Sen sijaan, toissapäivänä satuin kuulemaan radiosta Scooterin kappaleen Revolution (vuodelta 1999), jossa on sama takataa takataa -rytmitetty gatetus kuin Stuld Håjtissa ja muutenkin samanlaista tunnelmasta toiseen vaihtelua, mutta ehkä molemmat ovat ottaneet vaikutteita samoista Goa Trance -jutuista?

vanha_pieru:
Erittäin hyvää työtä Kimmo Kajasto syntikoiden kanssa teki Tri-Logyllä. Pitkälti juuri tästä syystä tämä kolmoslevy on aina ollut mun ehdoton suosikki Kingston Wallin albumeista. Pidän tavattomasti siitä, miten musiikki virtaa kappaleesta toiseen ja nämä pulputukset ovat keskeinen elementti kokonaisuuden yhteensitomisessa. Vain sinänsä mainio kappale Time katkaisee tämän hypnoottisen pulputuksen virran ja itse olisin siksi jättänyt sen pois albumilta, mutta pulputus palaa onneksi vielä pitkässä The Real Thingissä. Onhan tässä ilman muuta kyse yhdestä kotimaisen rockmusiikin tärkeimmistä albumeista koskaan.
 
Näistä samaa mieltä vahvasti. Levyssä on erittäin ainutlaatuinen tunnelma, joka ei jatku sinällään hienoon Time-biisiin.

Vielä on Jytäkesää jäljellä. Meillä on ollut oikein hauskaa ja vielä kolmen festarin verran saadaan Samin ja huippubändiläisten kanssa mekastaa. Tulkaa mestoille. Kauhee meno.

Tullaan! Vihdoinkin pääsen teidän keikalle jytämään Suvilahteen, täältä Koillismaalta on pitkä matka mutta ei haittaa!

Loistava keikka oli Ilosaaressa kiitos! Harmi että ehdin paikalle vain parin viimeisen biisin ajaksi, mutta ainakin näiden ja kuulemani soundcheckin osalta soitto kulki loistavasti ja fiilis oli mitä parhain. Smile!

Jytäkesä Go Go:n keikka oli kyllä upea! Kannatti tulla kaukaa korvesta! Kiitokset kaikille jotka tämän mahdollisti, vihdoin pääsin kokemaan Kingston Wallin musiikkia livenä, tällä jaksaa pitkälle!