Elektroniikka ja soitinrakennus ›

jazz bass: Kytkentäkaaviossa käsketään säätämään kylmänä ja sehän tässä just hankalaa on, se on vain hetken kylmä, lähtee heti lämpenemään ja lukema muuttuu koko ajan
 
No jos näin on niin alkaa maali häämöttää!

Pitäisi siinä vissiin tosiaan olla jokin komponentti joka pitää lepovirran aisoissa. Jos värkki lämpenee ilman että siitä otetaan tehoja kaiuttimeen niin jossain on häikkää.

Ottia tuota... Puhutaan lepovirrasta mutta sitten vastaus on 20 millivolttia?

Juhani_t: Ottia tuota... Puhutaan lepovirrasta mutta sitten vastaus on 20 millivolttia?
 
Lepovirran säädöstä puhutaan, mitataankohan siinä jännite jonkin vastuksen yli? Luin tuon kyllä että "milliampeeria" ja mietin että aika pieni lepovirta noin tehokkaalle vahvarille :D

Kefiiri: Lepovirran säädöstä puhutaan, mitataankohan siinä jännite jonkin vastuksen yli? Luin tuon kyllä että "milliampeeria" ja mietin että aika pieni lepovirta noin tehokkaalle vahvarille :D
 
"on säädetty nyt 20mv kylmänä"
En jaksa kaivella kytkistä esiin kun en ole ihan varma mistä koneesta edes puhutaan. Riippuu tosiaan siitä että minkä yli nyt mitataan.

Juhani_t: "on säädetty nyt 20mv kylmänä"
En jaksa kaivella kytkistä esiin kun en ole ihan varma mistä koneesta edes puhutaan. Riippuu tosiaan siitä että minkä yli nyt mitataan.
 
Olihan se kytkis tuolla mainittu kun ottaa silmän käteen ja katsoo...
Bias mitataan siis R168:n yli, joka on 0.1 ohmia. 20mV tuon yli tarkoittaa 200mA:n lepovirtaa. Mittailisin aluksi noiden diodien kunnon. Eli CR 41 -49

Moi.
 
jazz bass: 1 on silleen hiljainen että jos laitat korvan lähelle kaiutinta niin kuulet kohinan mutta jos olet normaali etäisyydeltä vahvistimesta ei kuulu ylimääräisiä ääniä.
 
Harvinaisen hiljainen on sitten, noista vanhuksista löytyy yleensä niin paljon kohtia jotka ovat epäbalanssissa että jonkinasteinen pohjahurina on soittovolyymiä vastaavilla potikanasennoilla pikemminkin sääntö kiun poikkeus.
 

 
jazz bass: 2. Vastus oli täysin pimeä, ei antanut minkäänlaisia arvoja ja oli polttanut piirilevyyn jäljen
 
Aika erikoista että oli palanut, lämpimänä toki käyvät -ja siksi yleensä ovat reilusti irti piirilevystä- mutta harvemmin kuitenkaan poikki palavat.
 

 
jazz bass: 3 kirjoitin vähän huolimattomasti, kytkimen liikerata on kyllä normaali mutta heti kun olet sammuttamassa vahvistinta, heti kun kytkin liikkuu vähänkin niin räsähtää jo tässä vaiheessa pahasti, kytkin on siis käytännössä vielä ON asennossa.
 
Liikeradan rajoittuneisuudella tarkoitin juuri tuota kytkentäkohtaa joka ei ole normaali.
 

 
jazz bass: 4 Mittaan pääteasteen käyttöjännitteet jännitteet kun saan rakenneltua keinokuorman, paukahdus on sen verran raju ettei viitsi montaa kertaa kokeilla...
 
Vaikka paukahdus kovahko yleensä onkin ja etenkin stagella voi mikitettynä lorahtaa helpot pöksyyn ja äänihenkilöltä saada tuiman vilkaisun ja kenties verbaalisenkin kommentin hölmöilyn ansiosta, mitään tuo ei riko.
 

 
jazz bass: ...huomasin sen että ennen kun hurina vika oli päällä ja sammutti vahvistimen vetämällä töpselin pois seinästä paukahdus oli todella pieni, nyt kun hurinat hävis niin paukahdus on aikalailla samaa luokkaa kun sammuttaa virta napista.
 
Tuo on hiukan erikoista, mutta toisaalta virtakytkimen ollessa viallinen voi toiminta tietysti olla mitä tahansa.
Virtakytkimen käyttämisen ja töpselin irroittamisen pitäisi kuitenkin olla kytkennän kantilta tismalleen sama asia.
Olettaen tietysti ettei pistorasiaa ole "nollattu", ja niin pistorasian kuin pistokkeenkin kontaktit kytkeytyvät ja katkeavat yhtä aikaa.
Noissa tapauksissa SAATTAA olla merkitystä sillä kummassa järjestyksessä nolla ja vaihe kytkeytyvät.
 

 
jazz bass: 5 ok, seuraavaksi laitan bias säädön kohdalleen
 
Hyvä, on erittäin tärkeä säätökohde jos/kun on säädettävissä trimmerillä.
On toki ihan yhtä tärkeä vaikkei työkalusäätöinen olisikaan.
 

 
jazz bass: Kiitos jälleen neuvoista
 
Ole hyvä.
 

 
jazz bass: ...joudun kouluttautumaan uuteen ammattiin ja ajattelin että elektroniikka asentajan homma voisi olla mielenkiintoista ja sopivaa tuolle kädelle (nivelrikko peukalossa, olin ennen raskaan kaluston asentaja ja työ alkoi olemaan mahdotonta suorittaa hyvin koska osat olivat todella raskaita)
 
Jollei nivelrikko aiheuta motorisia haasteita, sähköpuoli voisi olla varsin hyvä vaihtoehto uudeksi uraksi.
Tekosyynä moiselle alalle kouluttautumiseen voi käyttää vireillä olevaa EU:n "korjattavuusdirektiiviä" joka toteutuessaan mahdollistaisi ko. puuhalla toimeentulonkin, mutta kaikki tietänemme kuinka tuossa loppujen lopuksi käynee.
 
Kannattaa myös pitää mielessä ettei hituvirtakoulutus anna sen kummempia oikeuksia verkkolaitepuuhasteluun kuin meillä tyyten koulutuksettomillakaan.
Joten valkkaa koulutuksen niin että työkokemuksen kartuttua voi hakea urakointilupaa.
Laajentaa huomattavasti mahdollisuuksia työntekoon.
Harrastepuuhastelusta ja virabelihommista puhumattakaan ;).
 

 
jazz bass: Nämä trankku kitaravahvistimet on mukavia " harjoitus" kappaleita, osat on "isoja" ja kytkentäkaaviot selkeitä.
 
Tuo on täysin totta.
Vaikka äkkinäisen silmään tiiviistisullotuilta saattavatkin näyttää, ovat ehdottomasti harvimminkalustettuja värkkejä joita kulutuselektroniikkakorjauksissa eteen tulee.
Edellyttäen tietysti että ovat läpireiänkalustettuja kuten valtaosa näistä vanhuksista on.
 

 
jazz bass: Viimeisimmät tulokset: keinokuorma on kytketty(9ohm) bias säädön saa nyt kohdalleen, on säädetty nyt 20mv kylmänä, lukema lähtee heti muuttumaan kun vahvistin lämpenee mutta tähtäsin tuohon hetkeen kun virrat napsautetaan päälle.
 
Ei kokemusta noista, muttei ilman signaalia pitäisi aivan välittömästi lähteä rankasti ryömimään suuntaan tai toiseen.
Kannatta netistä etsiä tietoa siitä miten bias noissa käyttäytyy, tai jopa ottaa yhteyttä FMI:n aspaan.
 

 
jazz bass: Käyttöjännittet on nyt 52,5V
 
Huomattavasti paremmat, ja ovat linjassa suunniteltua korkeamman verkkojännitteen kanssa.
Koska jotakuta tulevaisuudessa saman seikan kanssa pähkäilevää saattaa auttaa, laskivatko itsestään vai mitä teit jotta sait tuolle tasolle?
 

 
jazz bass: Huomasin kytkentäkaaviosta että on valittavissa 220V/240V onko tällä käytännössä merkitystä?
 
Tuosta(kin) seikasta löytyy useampaa koulukuntaa, se kolmas toki MI laitteiden kyseessä ollessa onneksi harvinaisin.
 
Pääsääntöisesti lineaarivirtalähtein toteutetut kuluttajalatteet ovat suunniteltu niin ettei +/-10% verkkojännitteen muuttuminen aiheuta mitään tarvetta toimenpiteisiin.
Poislukien päätelaitteiden bias-säätö joka voi huonosti suunnitelluissa ja/tai ikääntyneissä laitteissa muuttua rankastikin.
 
Koska pääteasteen käyttöjännitteet ovat enää maltilliset (saman ~5%) koholla, on epätodennäköistä että olisi tarvetta jompata 240V:lle.
 

 
jazz bass: On ilmeisesti uutena ollut 220V ja samassa on nytkin
 
220V (/240V) oli nimellisjännitteenä Jenkkilaitteissa muistaakseni kohtuu pitkään 90-luvullekin, vaikka jo 80-90-lukujen taitteessa monet vanhat 220V alueet Suomi mukaan lukien etenkin euroopassa siirtyivät 230V jännitteeseen.
 

 
jazz bass: Huomasin että siinä vaiheessa kun vahvistin sammutetaan ( 1 kanava on tässä vaiheessa valittuna) niin 1 kanavan valo sammuu ja 2 kanavan ja boostin valo syttyy hetkeksi.
 
Omaan kokemukseen nojaten varsin normaalia, verkkojännitteen katkaiseminen aiheuttaa potentiaalieroja kytkentään ja konkat purkautuvat sillä tapaa epätahtiin että ledien jännite-ero nousee kynnysjännitteen yli.
Ellei netistä löydy tietoa siitä että indikoisi vikaa, en olisi asiasta huolissani.
 

 
jazz bass: Hankin edullisen testerin ja mittasin samalla konkat: vanhat esr:0.17ohm Vloss:0,9-1,2% ja kapasitanssi 3404-3427uF
 
Ja uudet: esr:0,16-0,17ohm. Vloss:0,19% ja kapasitanssi:3485-3497uF
 
Ainakin noiden mittausten perusteella erittäin hyvin olivat siis vanhatkin tontilla, joten arvauksena jompi kumpi/kummatkin kärsivät kylmäjuotoksista tai juotosten murtumisista, jotka pikaisen nettivilkuilun perusteella riivaavat tuotakin vahvaria.
 
Vaikka tuo Vloss sinänsä merkittävä suure onkin, noilla mittareilla sitä ei pysty oikeaoppisesti mittaamaan.
Vaikkapa uusien ja vanhojen suotokonkkien väliseen vertailuun riittää kyllä epäkorrektikin mittaustapa kun kyseessä ovat rakenteeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan samanlaiset konkat.
Lineaarivirtalähteen suotokäytössä 3-5% pidetään usein rajana näillä mikrokontrolleripohjaisilla mittareilla jonka alle tuloksen tulisi olla.
 
T:Samuli

Käyttöjännitteet nyt 52,5v. ainoat muutokset nuo kaksi elkoa ja se yksi vastus. Alan epäillä että vika voisi olla joko konkka tai diodi (tai molemmat) Ajattelin ensin varmuuden vuoksi mittailla jännitteet, kytkentä kaavio antaa monia mittaus paikkoja mutta ensin täytyy hankkia mittari millä pystyy mittaamaan ac millivoltteja ja tarkastaa pääteasteesta nuo 16v jännitteet. Kävin tällä viikolla juttelemassa koululla opon kanssa ja oli sitä mieltä että minulla olisi hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan, ajattelin että käyn vielä juttelemassa opettajan kanssa tarkemmin, pitivät hyvänä ideana ja vaikkei siitä nyt ammattia saisikaan niin ainakin oppi auttaisi näitten rikkinäisten vahvistimien kanssa, näitä tuntuu riittävän :)

No niin, ensin hyvät uutiset ja sitten huonot, löysin kolme viallista konkkaa (25v 100uF) mitatut arvot 37-41pF näitä oli päättärin puolella 5kpl ( 65, 71, 72, 80 ja81) uusin ne kaikki, ja sitten ne huonot uutiset, liian kovalla kiireellä vahvistin koteloon kiinni ja virrat päälle, sieltä puuttui se alumiini tanko piirilevyn takaosasta, no se oli siinä sitten, piirilevy meni oikosulkuun ja poltti transistorin Q15, todennäköisesti tuli suoraan trankun Q17 kautta, en tiedä polttiko sitten muuta mutta korvasin tilapäisesti palaneen osan osalla MJE13007 ja kokeilin uudestaan, nyt kohisee koko ajan ja kyllä,paukkuu edelleen sammutuksessa. En tiedä sitten onko hajonnut jotain muuta vai johtuuko kohina tuosta korvaus trankusta kun ei ole aivan oikea?

Moi.
 
jazz bass: Käyttöjännitteet nyt 52,5v. ainoat muutokset nuo kaksi elkoa ja se yksi vastus.
 
Varsin erikoista, kumpikaan noista kohteista ei +/- 5,5V jännitteenlaskua selitä.
 

 
jazz bass: Ajattelin ensin varmuuden vuoksi mittailla jännitteet, kytkentä kaavio antaa monia mittaus paikkoja mutta ensin täytyy hankkia mittari millä pystyy mittaamaan ac millivoltteja ja tarkastaa pääteasteesta nuo 16v jännitteet.
 
16V jännitteet ovat etuasteen operaatiovahvistimien jännitesyöttö.
Ovat zenereillä asetettu joten niiden vikaantumisen kyllä huomaisi välittömästi.
Joko hiljaisuudesta tai karrelle palaneista lutikoista.
 

 
jazz bass: Kävin tällä viikolla juttelemassa koululla opon kanssa ja oli sitä mieltä että minulla olisi hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan...vaikkei siitä nyt ammattia saisikaan niin ainakin oppi auttaisi näitten rikkinäisten vahvistimien kanssa, näitä tuntuu riittävän :)
 
Omakohtaista kokemusta ei ole, ja toisen käden tietokin on vuosikymmenien takaa, mutta noihin nojaten ja ekstrapoloiden ei elektroniikkaopiskelusta ole audiovahvistimien korjaamisen kantilta muuta iloa kuin sähkölaiteturvallisuuden oppiminen ja elektroniikan perusteet.
Ja tietysti täysin järjenvastaisen mnetissä vallalla olevan oskilloskooppikammon lievittämisessä.
Perusteet sinänsä ovat tietenkin tuikitärkeitä, oskilloskoopin käyttötaito käytännössä pakollista.
Sähköturvallisuuden merkitystä tuskin tarvitsee erikseen alleviivata.
 
Tilanne muuttuu jos opettaja tai joku opiskelutovereista on audioon päin kallellaan, tuolloin on ainakin teoriassa mahdollista että audioelektroniikkaan liittyviäkin asioita käsitellään.
 
Vielä uudelleen, hituvirtakoulutus -eikä jäykän sähkönkään koulutus- ei suoraan luo mahdollisuuksia korjata laillisesti verkkolaitteita.
Korjaaja/rakentaja on aina vastuussa jos jotain tapahtuu.
Luvallisella on laki takana, luvaton on automaattisesti kusessa ja korvausvastuussa.
 
Aika vähän on omaan kokemukseen nojaten korjauskelpoisia (=korjaaminen on taloudellisesti kannattavaa) audiolaitteita liikkeellä, kerman kuorii alalla jo vuosia/vuosikymmeniä husanneet tahot, eikä luvita korjattuja oikein voi hyvällä omallatunnolla myydäkään.
 

 
jazz bass: Ei ole nollattu, virta otetaan keittiön suojamaadoitetusta pistorasiasta
 
Hyvä.
 

 
jazz bass: tarkastin myös varmuuden vuoksi virtakytkimen, onneksi on vielä purettavaa mallia, puhdistin kontakti pinnat olivat todella hyvän näköiset.
 
Toimii kuitenkin ainakin kuvauksen perusteella normaalista poikkeavasti, joten edelleen kehotan vaihtamaan.
 

 
jazz bass: Muistin nyt että silloin kun tämä tuli minulle niin lankavastus R141( heti kaiutin liitimistä seuraava) arvoiltaan 0,22ohm 20W, oli korvattu usealla pikku lankavastuksilla, oli aika humoristisen näköinen kun pikku vastukset oli laitettu kaarelle että mahtuivat paikkaan, korvasin ne kyllä heti oikealla osalla mutta mietin että että mitä on tapahtunut kun tämä ei ole edes se kuumin paikka, tämä saattaa liittyä siihen palaneeseen vastukseen, ( tässä vaiheessa vahvistin vielä piti kovaa hurinaa).
 
Ei liity ainakaan suoraan palaneeseen vastukseen, mutta kuuluu toiseen (koska on kuorman kanssa rinnan, ei sarjassa kuten tuo R174+L1) päätteen impedanssitasauspiiriin.
 
Veikkaan että jossain vaiheessa on joku/jotkut neljästä päätekiveksestä mennyt oikosulkuun ja vaihdon yhteydessä on tehty tuo vastushässäkkäkin.
RL tasaimen vastusta ei ole joko huomattu, ei ole välitetty, tai on vikaantunut jostain muusta syystä myöhemmin.
 
Itse asiassa, aina kannattaa vanhoissa laitteissa tutkia komponenttien merkinnöistä ja juotoksista mitä on mahdollisesti edellisten turaajien toimesta aikojen saatossa vaihdettu, ja eritoten verrata vaihdettuja komponentteja skemaan.
Aika usein vika/ominaisuus piilee suoraan tai välillisesti noissa kohteissa.
 
Jos impedanssintasaus ei toimi, oskillointi voi kytkennästä riippuen hyvinkin ilmetä hurinana/suhinana.
 

 
jazz bass: No niin, ensin hyvät uutiset ja sitten huonot, löysin kolme viallista konkkaa (25v 100uF) mitatut arvot 37-41pF näitä oli päättärin puolella 5kpl ( 65, 71, 72, 80 ja81) uusin ne kaikki...
 
Varsinkin C80 ja C81 ainakin ovat varmasti vaikuttaneet hurinaan koska ovat operaatiovahvistimien +/-16V jänniteen suorokonkat.
Kuuluvat virtalähteeseen, eivät pääteasteeseen vaikka samalla piirilevyllä sijaitsisivatkin.
 

 
jazz bass: ...ja sitten ne huonot uutiset, liian kovalla kiireellä vahvistin koteloon kiinni ja virrat päälle, sieltä puuttui se alumiini tanko piirilevyn takaosasta, no se oli siinä sitten, piirilevy meni oikosulkuun ja poltti transistorin Q15, todennäköisesti tuli suoraan trankun Q17 kautta, en tiedä polttiko sitten muuta mutta korvasin tilapäisesti palaneen osan osalla MJE13007 ja kokeilin uudestaan, nyt kohisee koko ajan ja kyllä,paukkuu edelleen sammutuksessa. En tiedä sitten onko hajonnut jotain muuta vai johtuuko kohina tuosta korvaus trankusta kun ei ole aivan oikea?
 
Jos yhtään lohduttaa (tokkopa tosin ainakaan juuri tällä hetkellä ;)), käy pidempäänkin harrastaneilla ja jopa ammatikseen tekevillä samanlaisia kiire- ja huolimattomuuskämmejä toisinaan.
Tässä tapauksessa kämmi ei sentään käynyt minkään korvaamattoman laitteen kanssa puuhastellessa, ja kokemusasiantuntijana voin taata että tapaus pysyy melko pitkään muistissa ja näinollen ainakin vähentää tulevaisuudessa vastaavan mahdollisuutta melkoisesti.
Ei kuitenkaan estä... ;).
 
Varmasti paukkuu edelleen koska mitään toimenpiteitä joka tuota lievittäisi ei ole suoritettu.
 
Kovin huolettomasti noita pääteasteiden ohjauskomponentteja ei vaihtaa voi (tai jos on ihan pakko, vaihtaa vastaavan komponentin samalla tapaa poikkeavaan toiselta puolelta) ja vaatii aina tarkempaa analyysiä kytkennästä.
Melkoisella varmuudella on muutakin hajonnut, ja onkin varsin epätodennäköistä että pelkällä yleismittarilla diagnosointi onnistuisi ainakaan opastuksetta.
 
T:Samuli

Joo, virheistä oppii, hyvä puoli on se että tällä ei ole kiirettä. Tarkastin jännitteet mikropiiristä LM339N, jotain häikkää on sielläkin TP20 +6,9V(nyt -16V) TP21 -16V(nyt+13,6V) TP22 +12,6V (nyt-16) TP23 +15V (nyt +15V) muutamissa tuohon piiriin liittyvistä vastuksista antaa liian pieniä arvoja esim (R117 1M ohm , 0,5K. R120 1M, 200K)
Vaihdan kyllä tuon väärällä arvolla olevan transistorin oikeaan kun osat vain saapuvat.

Tähän hommaan tuli vielä kiva extra pallo, sähkö kaaviossa on virheitä, esim vastus R116 on ilmoitettu kaaviossa 4,7K mutta on osa listauksessa ja mitattuna 10k, kaikki joutuu nyt tarkastamaan kahteen kertaan, löysin jo aikaisemmin myös konkat c80 c81, löytyy kyllä piirilevyltä muttei osa listauksesta. Kaavio on kuitenkin Fenderin oma.

Moi.
 
jazz bass: Tarkastin jännitteet mikropiiristä LM339N, jotain häikkää on sielläkin TP20 +6,9V(nyt -16V) TP21 -16V(nyt+13,6V) TP22 +12,6V (nyt-16) TP23 +15V (nyt +15V)
 
En ole noihin Fenkun(kin) suosimiin jännitekomparaattoreihin perustuviin puolijohdekytkimiin koskaan syventynyt, joten vaikea sanoa onko arvot oikeita vai ei.
Mekaanisten kytkimien pitää siis toisin sanoen olla skemasta löytyvistä ohjeista määritellyissä asennoissa jotta myös puolijohdekytkimet ovat oikeissa tiloissa, ja sen myötä tulokset ovat testipisteiden ilmoittamissa arvoissa.
Sen verran kaukana kuitenkin ovat TP23:sta lukuunottamatta ilmoitetuista että voi olla tekemätön paikka diagnosoida etänä jos mekaaniset kytkimet ovat oikeissa asennoissa, vaikka noiden kanssa olisikin touhunnut.
 

 
jazz bass: ...muutamissa tuohon piiriin liittyvistä vastuksista antaa liian pieniä arvoja esim (R117 1M ohm , 0,5K. R120 1M, 200K)
 
Tuo on muutoin ehjältä näyttävän hiili- tai metallikalvovastuksen kyseessä ollessa likipitäen mahdotonta.
Itsellä ei ole näiden inan vajaan neljän vuosikymmenen harrastepuuhasteluiden aikana tullut moista kertaakaan vastaan.
Enkä ole kuullut että olisi tullut kellekään muullekaan.
 
Muutoinkaan ehjältä näyttävien vastusten irroittaminen kytkennästä vain mittaamista varten ei ole suositeltavaa ellei ole tiedossa että foliot ovat erityisen vahvatekoisia, ja/tai että juuri kyseinen vastus on tiedossa oleva tyyppivika.
Tai jollei halua joka tapauksessa vaikkapa vaihtaa massa- tai hiilikalvovastuksia metallikalvovastuksiin.
 
Irroittamatta ei vastusta voi kytkennässä mitata kuin poikkeustapauksissa ääriyksinkertaisissa kytkennöissä koska vain vastuksen koivista mittaamalla tulee mitanneeksi kaikkien ko. komponentin kanssa rinnan kytkettyjen komponenttien tasavirtavastukset samalla, riippumatta siitä ovatko vastuksia vai ei.
 

 
jazz bass: Tähän hommaan tuli vielä kiva extra pallo, sähkö kaaviossa on virheitä...
 
Mahdollista mutta erittäin epätodennäköistä tuokin vaikka Fenderin kyseessä ollessa likipitäen mikä tahansa on toki mahdollista.
 
Huomattavasti todennäköisempää on se etteivät skeman ja piirilevyn revisiot ole samat, tai että netissä pyörivät kokonaisuudet ovat yhdistelty eri revisioiden komponenttilistauksista ja skemoista.
Tai "väärän" komponentin on joku modaaja tai korjaaja vuosikymmenten saatossa syystä tai toisesta halunnut kytkentään laittaa.
Sitä ettei juuri oikean revision skemaa ole käytettävissä ei yleensä pidetä mitenkään kovin merkityksellisenä koska edes jonkinlainen skema on aina parempi kuin ei mitään.
Ja aika nopeasti nuo tuollaiset eroavaisuudet kyllä huomataan ja joko kysytään joltain kokeneemmalta, tai päätellään/lasketaan/kokeillaan onko skemasta poikkeava komponenttiarvo merkityksellinen vai ei.
 
Esimerkiksi tuossa mun linkaamassa pdf tiedostossa jonka google ensimmäisten joukossa ehdotti, on vain skemarevisiot J ja G, sekä layout revisio E.
Se, vastaavatko layoutrevisiot kirjaintunnuksiltaan 1:1 skemarevisioita on aina arvailujen varassa, vaikka loogiselta toki tuntuisikin että vastaisi vaikka layout ei muuttuisikaaan esim. vain komponenttiarvojen muuttuessa.
 
T:Samuli