Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Moi.
 
jazz bass: 1 on silleen hiljainen että jos laitat korvan lähelle kaiutinta niin kuulet kohinan mutta jos olet normaali etäisyydeltä vahvistimesta ei kuulu ylimääräisiä ääniä.
 
Harvinaisen hiljainen on sitten, noista vanhuksista löytyy yleensä niin paljon kohtia jotka ovat epäbalanssissa että jonkinasteinen pohjahurina on soittovolyymiä vastaavilla potikanasennoilla pikemminkin sääntö kiun poikkeus.
 

 
jazz bass: 2. Vastus oli täysin pimeä, ei antanut minkäänlaisia arvoja ja oli polttanut piirilevyyn jäljen
 
Aika erikoista että oli palanut, lämpimänä toki käyvät -ja siksi yleensä ovat reilusti irti piirilevystä- mutta harvemmin kuitenkaan poikki palavat.
 

 
jazz bass: 3 kirjoitin vähän huolimattomasti, kytkimen liikerata on kyllä normaali mutta heti kun olet sammuttamassa vahvistinta, heti kun kytkin liikkuu vähänkin niin räsähtää jo tässä vaiheessa pahasti, kytkin on siis käytännössä vielä ON asennossa.
 
Liikeradan rajoittuneisuudella tarkoitin juuri tuota kytkentäkohtaa joka ei ole normaali.
 

 
jazz bass: 4 Mittaan pääteasteen käyttöjännitteet jännitteet kun saan rakenneltua keinokuorman, paukahdus on sen verran raju ettei viitsi montaa kertaa kokeilla...
 
Vaikka paukahdus kovahko yleensä onkin ja etenkin stagella voi mikitettynä lorahtaa helpot pöksyyn ja äänihenkilöltä saada tuiman vilkaisun ja kenties verbaalisenkin kommentin hölmöilyn ansiosta, mitään tuo ei riko.
 

 
jazz bass: ...huomasin sen että ennen kun hurina vika oli päällä ja sammutti vahvistimen vetämällä töpselin pois seinästä paukahdus oli todella pieni, nyt kun hurinat hävis niin paukahdus on aikalailla samaa luokkaa kun sammuttaa virta napista.
 
Tuo on hiukan erikoista, mutta toisaalta virtakytkimen ollessa viallinen voi toiminta tietysti olla mitä tahansa.
Virtakytkimen käyttämisen ja töpselin irroittamisen pitäisi kuitenkin olla kytkennän kantilta tismalleen sama asia.
Olettaen tietysti ettei pistorasiaa ole "nollattu", ja niin pistorasian kuin pistokkeenkin kontaktit kytkeytyvät ja katkeavat yhtä aikaa.
Noissa tapauksissa SAATTAA olla merkitystä sillä kummassa järjestyksessä nolla ja vaihe kytkeytyvät.
 

 
jazz bass: 5 ok, seuraavaksi laitan bias säädön kohdalleen
 
Hyvä, on erittäin tärkeä säätökohde jos/kun on säädettävissä trimmerillä.
On toki ihan yhtä tärkeä vaikkei työkalusäätöinen olisikaan.
 

 
jazz bass: Kiitos jälleen neuvoista
 
Ole hyvä.
 

 
jazz bass: ...joudun kouluttautumaan uuteen ammattiin ja ajattelin että elektroniikka asentajan homma voisi olla mielenkiintoista ja sopivaa tuolle kädelle (nivelrikko peukalossa, olin ennen raskaan kaluston asentaja ja työ alkoi olemaan mahdotonta suorittaa hyvin koska osat olivat todella raskaita)
 
Jollei nivelrikko aiheuta motorisia haasteita, sähköpuoli voisi olla varsin hyvä vaihtoehto uudeksi uraksi.
Tekosyynä moiselle alalle kouluttautumiseen voi käyttää vireillä olevaa EU:n "korjattavuusdirektiiviä" joka toteutuessaan mahdollistaisi ko. puuhalla toimeentulonkin, mutta kaikki tietänemme kuinka tuossa loppujen lopuksi käynee.
 
Kannattaa myös pitää mielessä ettei hituvirtakoulutus anna sen kummempia oikeuksia verkkolaitepuuhasteluun kuin meillä tyyten koulutuksettomillakaan.
Joten valkkaa koulutuksen niin että työkokemuksen kartuttua voi hakea urakointilupaa.
Laajentaa huomattavasti mahdollisuuksia työntekoon.
Harrastepuuhastelusta ja virabelihommista puhumattakaan ;).
 

 
jazz bass: Nämä trankku kitaravahvistimet on mukavia " harjoitus" kappaleita, osat on "isoja" ja kytkentäkaaviot selkeitä.
 
Tuo on täysin totta.
Vaikka äkkinäisen silmään tiiviistisullotuilta saattavatkin näyttää, ovat ehdottomasti harvimminkalustettuja värkkejä joita kulutuselektroniikkakorjauksissa eteen tulee.
Edellyttäen tietysti että ovat läpireiänkalustettuja kuten valtaosa näistä vanhuksista on.
 

 
jazz bass: Viimeisimmät tulokset: keinokuorma on kytketty(9ohm) bias säädön saa nyt kohdalleen, on säädetty nyt 20mv kylmänä, lukema lähtee heti muuttumaan kun vahvistin lämpenee mutta tähtäsin tuohon hetkeen kun virrat napsautetaan päälle.
 
Ei kokemusta noista, muttei ilman signaalia pitäisi aivan välittömästi lähteä rankasti ryömimään suuntaan tai toiseen.
Kannatta netistä etsiä tietoa siitä miten bias noissa käyttäytyy, tai jopa ottaa yhteyttä FMI:n aspaan.
 

 
jazz bass: Käyttöjännittet on nyt 52,5V
 
Huomattavasti paremmat, ja ovat linjassa suunniteltua korkeamman verkkojännitteen kanssa.
Koska jotakuta tulevaisuudessa saman seikan kanssa pähkäilevää saattaa auttaa, laskivatko itsestään vai mitä teit jotta sait tuolle tasolle?
 

 
jazz bass: Huomasin kytkentäkaaviosta että on valittavissa 220V/240V onko tällä käytännössä merkitystä?
 
Tuosta(kin) seikasta löytyy useampaa koulukuntaa, se kolmas toki MI laitteiden kyseessä ollessa onneksi harvinaisin.
 
Pääsääntöisesti lineaarivirtalähtein toteutetut kuluttajalatteet ovat suunniteltu niin ettei +/-10% verkkojännitteen muuttuminen aiheuta mitään tarvetta toimenpiteisiin.
Poislukien päätelaitteiden bias-säätö joka voi huonosti suunnitelluissa ja/tai ikääntyneissä laitteissa muuttua rankastikin.
 
Koska pääteasteen käyttöjännitteet ovat enää maltilliset (saman ~5%) koholla, on epätodennäköistä että olisi tarvetta jompata 240V:lle.
 

 
jazz bass: On ilmeisesti uutena ollut 220V ja samassa on nytkin
 
220V (/240V) oli nimellisjännitteenä Jenkkilaitteissa muistaakseni kohtuu pitkään 90-luvullekin, vaikka jo 80-90-lukujen taitteessa monet vanhat 220V alueet Suomi mukaan lukien etenkin euroopassa siirtyivät 230V jännitteeseen.
 

 
jazz bass: Huomasin että siinä vaiheessa kun vahvistin sammutetaan ( 1 kanava on tässä vaiheessa valittuna) niin 1 kanavan valo sammuu ja 2 kanavan ja boostin valo syttyy hetkeksi.
 
Omaan kokemukseen nojaten varsin normaalia, verkkojännitteen katkaiseminen aiheuttaa potentiaalieroja kytkentään ja konkat purkautuvat sillä tapaa epätahtiin että ledien jännite-ero nousee kynnysjännitteen yli.
Ellei netistä löydy tietoa siitä että indikoisi vikaa, en olisi asiasta huolissani.
 

 
jazz bass: Hankin edullisen testerin ja mittasin samalla konkat: vanhat esr:0.17ohm Vloss:0,9-1,2% ja kapasitanssi 3404-3427uF
 
Ja uudet: esr:0,16-0,17ohm. Vloss:0,19% ja kapasitanssi:3485-3497uF
 
Ainakin noiden mittausten perusteella erittäin hyvin olivat siis vanhatkin tontilla, joten arvauksena jompi kumpi/kummatkin kärsivät kylmäjuotoksista tai juotosten murtumisista, jotka pikaisen nettivilkuilun perusteella riivaavat tuotakin vahvaria.
 
Vaikka tuo Vloss sinänsä merkittävä suure onkin, noilla mittareilla sitä ei pysty oikeaoppisesti mittaamaan.
Vaikkapa uusien ja vanhojen suotokonkkien väliseen vertailuun riittää kyllä epäkorrektikin mittaustapa kun kyseessä ovat rakenteeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan samanlaiset konkat.
Lineaarivirtalähteen suotokäytössä 3-5% pidetään usein rajana näillä mikrokontrolleripohjaisilla mittareilla jonka alle tuloksen tulisi olla.
 
T:Samuli